View
Etusivu
Sisällysluettelo
Takaisin |
Päätimme tutustua pankin
ehdotukseen.
Muutaman päivän kuluttua Kaukomarkkinoilta muovikoneosaston
johtaja Engström otti meihin yhteyttä. Hän kutsui
meidät luokseen keskustelemaan konetarpeistamme. Parin päivän
kuluttua olimme Kasarmintorin laidassa olevassa toimistorakennuksessa.
Kaukomarkkinoiden talo oli varsin komea ja antoi silloin jo suurelle
yhtiölle vakuuttavat puitteet. Kaukomarkkinat edustivat saksalaisia
Stubbe merkkisiä ruiskuvalukoneita. Käyntimme jälkeen
saimme hintatarjouksen joka sisälsi huomattavan alennuksen,
jos ostaisimme heiltä kaikki tarvitsemamme kolme konetta. Panimme
merkille, että osamaksukorko kuluineen tulisi yli puolet kalliimmaksi
pankkilainaan verrattuna. Pankkilainaa emme saa, mutta korkeammalla
korolla saamme osamaksuluottoa. Ymmärsin hyvin pankin ja kaukomarkkinoiden
yhteistyön, tällainen yhteistyö tuo heille kummallekin
hyvää katetta.
Tilasimme koneet. Koneet saapuivat sovitussa aikataulussa
uusiin vuokratiloihimme ja tuotantovolyymimme kasvoi. Työntekijöiden
määrä kasvoi ja siirryimme pian 1:stä vuorosta
2 vuoroon ja osin 3 vuorotyöhön.
Saamistani myyntikokemuksista opin ymmärtämään,
ettei yhden tuotteen myynti laajalle kauppiaskunnalle ollut taloudellisesti
tarkasteltuna riittävän kannattavaa. Tarvitsimme yhteistyötä
sellaisen organisaation kanssa, jolla on valmiina myynti ja jakeluorganisaatio,
sekä rinnakkaistuotteita sille jälleenmyyntikauppiaskunnalle
jolle tuotteemme sopii. Pohdittuani aikani päätin ottaa
yhteyttä tunnettuihin tukkukauppaa harjoittaviin yhtiöihin.
Pyrin viisaasti suorittamaan selektiivistä valintaa soveltuvista
yrityksistä sekä yhteydenotoista eri organisaatioihin.
Tammikuussa v.1971 käynnistyivät neuvottelut Berner Oy:n
Johtaja Jussi Carpenin kanssa vesisuodattimien myynnistä heidän
organisaationsa kautta. Bernerin kodintarvikeosaston myyntimiesten
määrä Suomessa oli kattava sekä osaava. Samoin
heidän laaja tuotevalikoimansa sekä kokemuksensa kulutustarvikkeiden
myynnistä synnyttivät minulle vakuuttavan kuvan hyvin
organisoidusta liiketoiminnasta. Berner Oy oli maineeltaan ja toimintatavoiltaan
vahva referenssi kenelle tahansa yhteistyökumppanille, on yhä.
Neuvottelut johtivat sopimukseen Berner Oy:n kanssa - Mayrei®
vesisuodattimien myynnistä Suomeen. Yhteistyömme käynnistyi
nopeasti ja ei aikaakaan kun meillä oli sopimus Bernerin kanssa
myös viennistä Ruotsiin. Ruotsiin myyntiä helpotti
se, että Bernerillä oli Ruotsissa tytäryhtiö.
Myynti kehittyi ja vientimme sai lisää potkua kun Berner
aloitti vientiponnistelut tuotteemme osalta myös muualle. Nopeassa
aikataulussa saimme Bernerin kautta tuotteemme seuraavaksi Norjan
markkinoille. Bernerillä oli aktiivinen maahantuoja Norjassa,
josta ennen 70-luvun puoliväliä kehittyikin yhtiömme
suurin suodattimien jälleenmyyjä ja volyymiltaan suurin
yksittäinen markkina-alueemme.
Pos. 3.1.2 Liiketoiminta kasvaa ja siirtyy periferiaan.
Tuotannon kehittämiseen aiheutui ongelmia
odottamattomalta suunnalta. Emme onnistuneet saamaan sopivia henkilöitä
tehtaallemme vartiokylään. Toisin sanoen varovainen palkkauspolitiikkamme
ei johtanut toivottuun tulokseen. Riski kovapalkkaisten työntekijöiden
palkkaamisesta oli nuorelle yritykselle liian suuri. Varsinkin kolmivuorotyöhön
oli vaikea saada vastuunsa tuntevaa työvoimaa. Pienen yrityksen
ei ollut mahdollista järjestää organisaatiotaan moniportaiseksi,
mikä olisi mahdollistanut erillisen työnjohdon kouluttamaan
ja valvomaan. Kolmivuoro työ vaatikin minua osallistumaan kaikkien
vuorojen tekemiseen, eikä siihen riittänyt voimani. Tein
töitä arkisin puolitoista vuorokautta kerrallaan. Tulin
maanantaina ja lähdin tiistai-iltana. Tulin keskiviikko aamuna
ja lähdin torstaina illalla jne. Aikani jaksoin tällä
rytmillä. Ei työ minua tressannut, ennemminkin mittailin
ja testasin omia fyysisiä ja henkisiä resurssejani, suurella
mielenkiinnolla. Yksityiselämäni saattoi joutua koetukselle,
mutta sitä ei paljon ollut aiemminkaan. Marja täytti yksityisen
elämäni tärkeimmän idean, muu tuli, oli, tai
seurasi omaehtoisesti mukana. Yrittäminen oli mielenkiintoista
ja antoi voimia. Olin löytänyt oman teesini, elän
yrittääkseni en yritä elääkseni. Tämä
tulevina vuosikymmeninä oli vahva ideani ja periaatteeni.
Yhtiön tulevaisuuden suunnittelussa vuoden
–71 aikana tuli vahvasti esiin tarve löytää
puitteet kohtuullisen kustannusrakenteen omaavan toimintaympäristön
luomiseksi. Tuli aika ratkaista työvoimaongelma sekä laajentumistarpeiden
edellyttämä tilaongelma samanaikaisesti. Oli myös
tullut aika muuttaa vanhempien taloudesta omaan talouteen, oli aika
seistä omin jaloin ja tehdä sen mukaisia ratkaisuja. Katselin
Helsingin ulkopuolelle, tunsin maan ja sen kunnat hyvin. . Seurasin
talouselämän tapahtumia mm, kauppalehden antaman informaation
välityksellä. Olin sieltä pannut merkille, että
Orivedellä oli vanha kenkätehdas tyhjillään
ja sinne haettiin vuokralaista. Olin omissa päätelmissäni
lähtenyt ajatuksesta, ettei siirtyminen kehitysalueelle olisi
pois laskettu mahdollisuus. 1970-luvullahan markkinointiin voimakkaasti
kehitysalueita erilaisin tukiaisin. Kiersin maakunnassa tutustumassa
eri kohteisiin, aina saamani mielikuvan mukaan milloin vahvoja perusteita
ilmeni. Orivesi ei kuulunut varsinaiseen kehitysalueeseen, mutta
kunnanjohdossa kerrottiin odotettavan jonkinlaista
|