View |
Pos. 6.1 Suunnitelmia – Hallintotoimintaa
ja lupauksia
Tein töitä VHS kasettien valmistustehtaan
perustamiseen liittyvien taloudellisten sekä varsinkin teknisten
vaatimusten ja edellytysten tutkinnassa. VHS kasettien valmistus
oli säännönmukaisesti suurten, kansainvälisesti
globaalia toimintaa harjoittavien yritysten liiketoimintaa. Koneet,
laitteet, ja erityisesti muotit olivat spesifistisiä. Niiden
valmistukseen vaadittava tieto taito oli harvojen erikoistyökalukonepajojen
hallussa. Sen jälkeen kun olimme tehneet laajan tarjouspyyntökierroksen,
löytyi muottien valmistaja läheltä Saksan ja Sveitsin
rajaa. Tarvittavat piirustukset teetimme alan asiantuntijalla Saksassa,
heidän referensseihinsä kuului mm. Basf merkkisten kasettien
muotti suunnittelu. Myös tuotantoteknisten ratkaisujen sekä
sovellusten kehittäminen tarkoitukseemme oli spesifistä
ja vaativaa. Kytkeytymällä kyvykkäisiin toimittajiin
(sekä koneiden että laitteiden) syntyi mahdollisuuden
koota kustannuksiltaan optimaalinen peruslaitteisto. Laitteiston
rinnalle oli suunniteltava laiteperiferia jonka avulla voitiin varmistaa
edullisin, pisimmälle automatisoitu komponenttituotanto joka
ajankohdan teknisen tietämyksen valossa oli mahdollista. Yhdessä
pitkälle viedyn automaation ja optimaalisesti suunnitellun
kokonaistuotannon avulla oli liiketoiminnalle asetettu tavoite saavutettavissa.
Tavoite oli kyetä kilpailemaan globaalien pelaajien - kilpailijoiden
- rinnalla optimaalisella hinta/laatu suhteella. Liikeidean peruspilariksi
asetettiin kilpailijoiden laatustandardia korkeampiluokkaisen tuotteen
valmistaminen. Tällä formaatilla uskottiin saavutettavan
kilpailuetua siitäkin huolimatta, että tuotteen kuluttajahinta
muodostuisi hintakuvan yläpäähän.
Suunnitelmiin liittyi alusta alkaen tarve huomioida aluepoliittiset
edut ja saatavien etujen taloudellisen merkityksen vaikutus mitä
perustettavalle yhtiölle voitiin saada. Sijoituspaikan arvioinnissa
otimme huomioon ne paikalliset olosuhteet jotka parhaiten soveltuisivat
tukemaan aluepoliittisia arvoja, ja työllisyysolosuhteita.
Olimme myös peräänkuuluttaneet, hankkeen rahoittajille,
hankkeen kansantaloudellisia etuja. Olihan kysymyksessä täysin
tuontia korvaavaa uutta teollisuutta, jollaista ei Suomessa aiemmin
ollut. Emme syöneet kenenkään Suomalaisen teollisen
toimijan etuja.
Projekti kypsyi suunnitelmaksi ja suunnitelmat
hioutuivat reaaliolosuhteiden edellyttämälle toteutustasolle.
Rahoitus kokonaisuutena muuttui laskelmista hakemuksiksi, ja päätöksiksi,
edistyimme pragmaattisesti, askel askeleelta. Kokonaisuus suunnitelmasta
toimeenpantavaksi prosessiksi oli osakkaiden pöydällä
viimeistä sinettiä vaille kun lähdimme –83
lopussa neuvottelemaan toisen valtionvarainministerin Pekka Vennamon
luo valtionvarainministeriöön. Olimme saaneet vihiä
mahdollisesta kasettiverosta joka tulisi asettamaan kaikki laskelmamme
uudelleen arvioitavaksi ja todennäköisesti keskeyttämään
valmistelut. Päätimme keskustella asiasta ministerin kanssa,
jolle veron kehittely suunnitelmasta toteutukseksi kuuluu. Pekka
Vennamo otti meidät (Markku Roiha, Mika Arpiainen ja minut)
vastaan. Kerroimme huolemme asiasta sekä korostimme veron aiheuttamaa
seurausta teollisuusprojektillemme. Keskusteltuamme asiasta saimme
vastaukseksi tiedon, ettei veroa tulla toteuttamaan valtionvarainministeriössä. Saimme tästä Ministeri Pekka Vennamon lupauksen sanoin
"vain kuolleen ruumiini yli".
Vuoden 1984 alussa, pragmaattisesti suoritetun
riskianalyysin ym. arvioinnin jälkeen oli aika painaa peruuttamattomasti
nappia. Tästä seurasivat ensimmäiset kone- ja kalustotilaukset.
Toimitusaikataulut olivat tarkoin suunnitellut ja keskittyivät
peruslaitteiston osalta syksyyn –84 ja kevään –85 välille. Viimeiset kokoonpanolaitetoimitukset sijoittuivat
vuoteen 1986. Seuraavaksi etenimme toimitilojen vuokraamiseen sekä
tilojen käyttötarkoitustaan edellyttämään
remontoimiseen. Tilat löytyivät Tervakoskelta, Tervakoski
Oy:n (paperitehdas) tiloista, kiinteistöstä johonka heillä
ei ollut tarvetta. Perusteellisen suunnitelman pohjalta projektin
toteuttaminen käynnistyi kaikkien osatekijöiden osalta
vauhdikkaasti.
Keväällä 1984 keväällä siirtyi 20 Tervakoski Oy:n irtisanomaa
(valitsemaa) työntekijää suoraan yhtiömme koulutettaviksi.
Olimme hankkeesta sopineet työvoimaministeriön kanssa.
Samalla käynnistimme henkilökunnan koulutuksen (ammattikurssi
statuksella) suunnitellun aikataulun puitteissa. Saimme koulukseen
työvoimapoliittista tukea ja henkilökunnan koulutus seuraavan
puolen vuoden ajan olikin täysipäivästä opiskelua
tulevasta. Varsin paljon aikaa kulutimme laadun merkityksen ja tekemisen
koulukseen. Samalla koulutettavat henkilöt kehittivät
olosuhteita ja puitteita joihin uutta teknologiaa omin voimin asennettiin.
Koulutus oli perinpohjaista ja samalla tutustumista tulevaan tuotantotekniikkaan.
Oppimisaste sekä teknologia kasvoivat yhtä aikaa ja niin
vuoden -84 loppupuolella saimme mahdollisuuden valmistaa ensimmäiset
tuotteet. Vielä talvella 1985 jatkoimme väen koulutusta
niin, että kun tehtaan peruskoneet oli asennettu voitiin olla
varmoja siitä, että kaikki tunsivat prosessin mahdollisimman
hyvin.
|