View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

Kohtuuttomasti kärsi Scandexa Oy, samoin myöhemmin muu liiketoiminta johonka tulevaisuudessa kytkeydyin.

Olin perustanut v.1983 kommandiittiyhtiön (ennen Finn-Mayrei Oy:n myyntiä) jonka tarkoituksena oli mm: yrityskonsultointi. Sain toimeksiantoja, jotka perustuivat uusien yritysten perustamisiin, markkinointitutkimuksiin, jne. sekä uusille yrittäjille vaikeaksi osoittautuneen yritystukilainsäädännön tuntemuksen konsultointiin.

Vuonna 1993-4 vaihteesta alkaen syvennyin muun muassa konsultointiprojektiin jonka tavoitteena oli videokasettien valmistustehtaan perustaminen Suomeen. Koko tehtaan teknologinen kartoitusvastuu sekä henkilökunnan koulutus suunnittelu tehtävä annettiin KY:lle. Tiedon sekä teollisen toiminnan vaatiman teknologian etsinnästä johtuen jouduin viettämään vuosina 1984, -85 ja varsinkin -86 ulkomailla noin 120–180 pv. vuodesta. Muutamilla matkoilla olin useita viikkoja yhteen menoon. Aikaa kului teknisen suunnitteluun, sekä koneiden ja laitteiden yhteensopivuuden varmistamiseen, ja käytön opiskeluun. Myös suomenkielisten manuaalien sisällön kokoaminen oli osin tehtävä yhteistyössä koneiden ja laitteiden valmistajien kanssa. Ala oli nopeasti kehittyvä ja hallittiin parhaiten Kaukoidässä. Pohjoismaissa ei vastaavaa tuotantoa ollut.

Scandexa Oy:n Dexa® videokasettitehdas vihittiin käyttöön Janakkalassa kesällä 1985. Vihkimisen suoritti Kunnallisneuvos Lyyli Aalto Janakkalasta. Hän oli ollut oleellisessa osassa niissä keskusteluissa joita yhtiömme ja "Arkadianmäen" välisessä vuorovaikutuksessa käytiin kun uusi tekijänoikeuslaki yllättäen nousi esille, Scandexan hallituksen jo tehtyä investointipäätöksensä.
Tehtaan kalustoasennukset ja investoinnit käynnistyivät -94 ja valmistuivat 1986 kuluessa. Tehdas oli teknisesti (varsinkin komponenttivalmistuksen automaatio) kansainvälistä huipputasoa. Vuonna 1984 kommandiittiyhtiöstäni tuli Scandexa Oy:n vähemmistöosakas 30 % osuudella. Aloitin olosuhteiden paikoittamana (Hämeen veroviraston/Hallinto-oikeuden nimitettyä minut) yhtiön tehtaanjohtajan tehtävät vuonna 1987. Vuonna 1989 minut valittiin/merkittiin yhtiön hallituksen jäseneksi. Yhtiön hallituksessa jatkoivat yhtiön toimitusjohtaja Markku Roiha jäsenenä, sekä Mika Arpiainen Hallituksen puheenjohtajana.

Pos.9.1. Verotarkastus

Scandexa Oy:n sekä omistamaani kommandiittiyhtiöön (myöhemmin tekstissä KY) tehtiin vuonna 1987 Keski-Suomen lääninveroviraston toimesta verotarkastus, joka valmistui 1988. Tarkastuksen lopputuloksen verottaja esitti, että kaikki Scandexalta KY:lle laskuttamani konsultointipalkkiot lasketaan minun henkilökohtaiseksi työtulokseni ja niille määrätään 40 % verokorotus sekä viivästysseuraamukset. Varsinainen verotarkastus tapahtui Scandexa Oy:ssä jonka katsottiin jättäneen tilittämättä KY:n konsulttilaskutuksesta ennakonpidätyksen. Konsulttilaskutus oli erillisen oikeussubjektin, eli KY:n liiketoimintaan liittyvää tuloa, josta KY maksoi tuloveron sekä palkastani ennakonpidätyksen, tästä menettelyssä ei todettu tapahtuneen moitittavaa. Päätelmä siitä, että Scandexan olisi pitänyt palkkio ja kululaskuista periä ennakkovero ei ollut lakiin perustuvaa vaan inkvisitorinen verotuksen muoto. Tarkastuskertomus sisälsi myös muuta huomautettavaa Scandexa Oy:n kirjanpidosta, tällä ei ollut varsinaista taloudellista merkitystä, ja tarkastus muilta osin olikin objektiivinen.
Hämmästelimme miksi Helsingissä kotipaikkaansa pitävään yritykseen suorittaa Keski-Suomen lääninverovirasto verotarkastuksen. Yhtiön "pääkonttori" ja myyntikonttori sijaitsivat Helsingissä. Yhtiö valitti verotuksesta Uudenmaan lääninoikeuteen. Ymmärsin epäillä tuolloin Jyväskylän klaanin valinneen uudet menettelytavat – uudet aseet.

Verotarkastajat päättivät verottaa KY:n laskuttamista veloituksista Scandexan liittyneen laskutuksen. Scandexaan kohdistunut palkkiolaskutus edusti vuodesta riippuen yhteensä noin 30 % - 40 % KY:n liikevaihdosta Tämä oli verotarkastuksen sisällön perusteella tarkoitus verottaa minun henkilökohtaisena tulona. Eri asiakkailta/yhtiöistä veloitetuista konsulttipalkkioista he valitsivat sen kohteen (Scandexa Oy) jonka vuotuinen laskutus oli suurin. Seikka, että insinööri Elo oli vuonna 1984 palkattu Scandexan tehtaan tuotantopäällikkö, salattiin tarkastuskertomuksessa. Hänen tehtäviinsä kuului tehtaan tuotannon johto. Minulle kuului empiirisen kokemukseni mukainen tekninen suunnittelu/konsultointi, sekä uuden teknologian soveltaminen käytäntöön. En ollut työsuhteessa yhtiöön, olin yritykseni kautta palvelusopimus-suhteessa, tällä oli merkitystä mm. eläketurvan sekä muiden sosiaalietuuksien kanssa joiden kustannuksista vastasi KY. KY:n liikevaihdosta vuosittain -84, -85, -86, vajaata puolta edustava Scandexan kohdistunut palvelu/konsulttilaskutus matkakuluineen kuten; lentoliput, ym. kulkuneuvojen matkaliput, kilometrikorvaukset, hotellikulut, päivärahoineen, ym. vaihteli vuodesta riippuen noin 300.000 mk ja vajaa 400.000 mk v.-86. Edellisestä tositteellisten tulonhankkimiskulujen osuus edusti vuodesta riippuen noin vajaata 200.000 mk ja yli 200.000 markkaa – v.-86.

Keski-Suomen lääninverovirasto sai tahtonsa läpi Uudenmaan-lääninoikeudessa lähes täysin, ainoastaan vuoden 1984 Scandexalta veloitettua laskutusta lääninoikeus ei hyväksynyt "kokonaan", 1.10. – 31.12.84 ajalta veloitukset määrättiin verotettavaksi henkilökohtaisena työtulona. Niin laskutuksesta