Minkälaiseen
ennustettavuuteen menettely ohjaa? Tuliko Hallinto-oikeuden tuomareiden
mieleen asiassa tehtyjen eri päätösten ristiriitaisuus?
Tähän sopii runo!
Hallintoväki aikaa kuluttaa,
itseään ylistää,
ei se virheitä tee, ei väärää nää,
se olostaan nauttii ja hölöttää.
Edellinen päätös
oli osoitus verottajan ja hallinto-oikeuden täydellisestä
kyvystä sofistikoida tosiasioita. Verottajalla on kyky sekä
valta viedä hallinto-oikeuteen mitä ja minkä tahansa
esittävätkin. Hallinto-oikeus sanoittaa päätökseen
sopivan sofistisen argumenttien sisältävän synteesin. Tosiasia - kiistaton fakta on, että
KY:n kirjanpitoa ei lainkaan tarkastettu vuoden 1987 osalta, vaan verotukseen
päädyttiin - koska kunnanasiamies oli asiassa ollut aloitteellinen
toimeenpanija. Kunnanasiamies havaitsi aiempien v.1985-6 jälkiverotuksen
toteutuneen "Keski-suomen lääninverotoimiston"
toimesta. Tästä innostuneena kunnanasiamies vaati koko
KY:n liikevaihdon verottamista vuoden 1987 osalta henkilökohtaisena
tulona, ja näin toimittiin.
Uudelleenverotus suoritettiin ilman verotarkastusta, kunnanasiamiehen
aloitteellisuudesta johon verojohtaja Esko Nikander "ansiokkaasti"
ryhtyi toimijaksi heti sen jälkeen kun 15.6.1990 lääninoikeus
oli palauttanut verotuksen verolautakunnan uudelleen käsiteltäväksi.
Tämän jälleen syntyi virkamiestoimin - "lainmukaistettuja"
- menettelytapoja. Asiaa en voinut jättää sillänsä,
päätin valittaa.
Aikani kului verovastineiden
ja valitusten tekemiseen. Yritin oikaisuvaatimuksella saada KY:ltä
poistettavaksi maksettavaksi määrättyjä ennakkoveroja
(tapaus Scandexa - KY), sekä minun tulokseni siirrettyjä
tuloja poistetuksi KY:n kirjanpidollisista tuloista. Ainoastaan
ennakkojen palautus onnistui Ky:lle (Naantalin veroviraston asianmukainen
menettely). Muuten KY:n tilinpitoon ei muutoksia hyväksytty
ja tulot esiintyivät sekä KY:n tuloina, että henkilökohtaisina
tuloina. Kumpikin edellinen oikeussubjekti maksoi samoista tuloista
veron. Lisättynä, että yksi oikeussubjeti (Scandexa
Oy) maksoi verot joita "koristivat" erilaiset kohtuuttomat
korotukset.
-------------------------------------------------
Pos.9.3.1
VALITUS KORKEIMPAAN HALLINTO-OIKEUTEEN
Valitin henkilökohtaisesta
verotuksestani v.1987 osalta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen 28.2.1996.
Viittaan valituksessani valtion ja kunnanasiamiehen kirjeeseen,
ja liitän nämä valituskirjelmän liitteeksi.
Perustelen valitustani käsittelyssä tehdyllä menettelyvirheellä
ja viittaan hallintomenettelylain 17 §:n jonka mukaan säännös
edellyttää viranomaista hankkimaan kaiken saatavilla olevan
selvityksen.
Puutun verotuslain 55 §:n jossa säännös edellyttää
veroviranomaisen tutustuvan nimenomaan verovelvollisen veroilmoitukseen
riittävän perusteellisesti ennen verotuspäätöksen
tekemistä. Liitin oheen KY:n veroilmoituksen vuodelta 1987
jonka olin jättänyt verottajalle 8.4.1988. Viittasin verovirkamiesten
virkavelvollisuuteen, jonka mukaan ennen verotukseni uudelleen toimittamista
olisi tullut tutustua viran puolesta kommandiittiyhtiön verotukseen;
selvittääkseen oliko yhtiöllä verotettavaa tuloa
josta minua olisi voitu verottaa. Hallintomenettelylain 15 §:n
mukaan: verovelvolliselle olisi pitänyt varata tilaisuus antaa
selvitys asiasta. Esillä olevassa asiassa minulta aikanaan
vaadittiin veroilmoitukseni täydentämistä seuraavan
sisätöisellä vaatimuksella, jonka alkuperäisenä
liitän valitukseeni: Hämeenlinnan verotoimisto, verojohtaja Esko Nikander 22.11.1990 lähettää kehotuksen
veroilmoituksen täydentämiseksi: ”Viitaten vuodelta
1987 antamaanne veroilmoitukseen ja Hämeen lääninoikeuden
päätökseen 15.6.1990 N:ro 448/1 Teitä kehotetaan
7.12.1990 mennessä ilmoittamaan: Kuinka paljon Yrjö Reinikainen
KY on maksanut Teille konsulttipalkkioita kalenterivuonna 1987”
Allekirjoitus, verojohtaja Esko Nikander
----------------------------------------
Sain Korkeimman hallinto-oikeuden
vastinepyynnön. Annan vastineen ja selvitän mm. että
KY maksoi palkkaa 13 työntekijälle, tiedot maksamista
ennakkoveroista sekä liikevaihtoveroista. Liitän
koko KY:n kirjanpidon valituksen liitteeksi, sekä myös
tilintarkastajan lausunnon. Jään odottamaan KHO:n päätöstä
------------------------------------
Seuraavalla sivulla: Korkeimman Hallinto-oikeuden päätöksellä
Dr 813/3/96 taltio 3861. Annettu Helsingissä 13.12.1996.
|