Voi syystä
kysyä, ”mitä päätökseen voidaan lainmukaisuutta noudattaen
kirjata?” olen hakenut oikeudelta ratkaisua valitukseeni,
ja päätöksessä lausutaan, että käsittelyyn ei
ole tarvetta. Päätöslauselmassa todetaan, että
ulosotto on johtanut varattomuustodistuksen laatimiseen, ja toisaalta
väitetään, ettei ulosottoa ole tehty, saaminen vanhentunut,
tästä todellakaan ei ole ollut kysymys. Korkein-Oikeus kielsi ulosoton. Ratkaisu on tehty
sofistisesti, sekä falsifioiden valittajan - perustuslain takaama
- kansalaisten perusoikeuksiin liittyvä oikeus - saada oikeudenmukainen käsittely
oikeusistuimesta. .
Huomattavat maksuni verottajalle,
kuin myös edellisten päätösten perusteella saadut
palautukset, olivat ulosmitattu/kuitattu. "Reinikaisella
ei ole oikeussuojan tarpeessa", - ei todellakaan. Asianmukainen
verotuksen oikaisupäätös olisi johtanut maksettujen
sekä viskaalisista toimista johtuneiden verojen palautukseen, notorisesti toimitettaviin ja ilman eri hakemust tehtäviin palautuksiin. Menettelyn hitaus käännettiin hallintoviranomaisten
toimesta verottajan eduksi – menettely on varsin yleistä
– ja sellaisenaan vastoin perustuslakimme julistamaa kansalaisten
perusoikeuksien sisältöä: saada oikeudenmukainen
oikeudenkäynti.
-----------------------------------------
Pos.9.3.4
Muistioon olen v.2005 lisännyt
seuraavan:
Korkein Hallinto-oikeus on
lähettänyt verotuksen perustevalituksena käsiteltäväksi.
Kysymyksessä oli perustevalitus, ja käsiteltävissä
10 vuotta suoritetusta verotuksesta. Verotus oli toimitettu 5.2.1991,
kuten perustelussa mainitaan. >>Vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen
yhteydessä korostettiin voimakkaasti perusoikeussäännösten
velvoittavan tuomioistuimia ja hallintoviranomaisia. Uudistuksen
yhtenä päätavoitteena oli juuri lisätä
perusoikeuksien suoraa sovellettavuutta tuomioistuimissa ja muissa
viranomaisissa. Tällaisia on esimerkiksi jokaisen oikeus saada
asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä
lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa
sekä saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös
tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen
käsiteltäväksi (PL 21.1 §,
HM 16.1 §). Säännös asettaa tuomioistuimelle
ja muille viranomaisille suoraan perustuslaista johtuvan asianmukaisuus
ja joutuisuusvaatimuksen: Perusoikeudet 1999 s.144–145 Pekka
Hallberg ym.<<
>>PL
2.3 § mukaan oikeusvaltioperiaate on koko järjestelmän
lähtökohta. Säännökset muodostavat
yhdessä valtiosääntöisen kokonaisuuden viranomaiskoneiston
muodolle ja koneiston rajoille. Yksilöiden kannalta säännökset
merkitsevät oikeuksia, kun taas julkiselle hallinnolle ne merkitsevät
vastaavasti velvoitteita toteuttaa oikeuksia ja niitä ilmentäviä
periaatteita. Vaikka PL 21 § on otsikoitu nimekkeellä
"oikeusturva" se sisältää myös muita
viranomaisia kuin tuomioistuimia koskevia normeja. Oikeusturvalla
on kytkentä myös hyvään hallintoon siinä
mielessä, että ihmisillä tulee olla käytössään
keinoja oikeudellisesti riitauttaa heihin kohdistuva hallintopäätös
(PL 21.1 §) Mahdollisuus muutoksenhakuun
on siis osa hyvän hallinnon periaatetta. Säännöksen
hallintomenettelyä koskeva ydin (1 mom.) määrää,
että jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti
ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaiselta
viranomaiselta. Jaakko Husa / Teuvo Pohjolainen<<
Edellä mainitut säännökset
ovat olleet voimassa silloin kun Keski-Suomen Lääninoikeus
päätös N:ro 395. Pv 11.6.1997 tehtiin.
---------------------------------------
Pos.9.4
Aiheeton verotus, on ulosottoviranomaisten
virkavelvollisuuden täyttämisen perusteella aiheettomasti
aiheuttanut verovelvollisen luottokelpoisuuteen syntyneet merkinnät.
Luottotietojen korjaaminen ilman päätöstä oli
mahdotonta, verottaja ei ryhtynyt asiassa lain edellyttämiin
toimiin. Vastaajan oikeus saada asia käsiteltäväksi
oikeusistuimessa on perustuslakimme sekä ihmisoikeussopimusten
sekä ihmisoikeusjulistuksen vastaisesti rikottu. Viranomaisten
tulee kaikissa toimissaan noudattaa lakia - on hallintoväelle
sofistista retoriikkaa.
|