| ”siihen
ei tarvita kuin verottajan palveluksessa työskentelevän
lähetin tai siivoojan laatima synteettinen tarina”. Vastavuoroisesti
jos yritys viivyttelee veron maksuista, seuraa pian ulosottoviranomaisten
käynti ym. seuraukset. Tämä on nykyistä hallintotapaa,
ja konvenanssi, - se on perustuslain peräänkuuluttamaa
”hyvää hallintotapaa” sekä kansalaisiin suunnattua
”perusoikeusmyönteistä tulkintaa sekä yhenvertaisuutta” Se on hoviväen toiminnan seuraus tiivistyneestä viranomaisyhteistyöstä, jonka vaikutuksesta suuntaamme kohti kansallissosialismia.
Päätän tämän
muistion Urho Kekkosen sanoin: Talo elää tavallaan "vieras"
tulee ajallaan.
Muistio laadittu Espoossa,
maaliskuussa 1998
--------------------------------------
Pos.9.6. Kantelu ja Eduskunnan Oikeusasiamiehen vastaus
Päätin kysyä
eduskunnan oikeusasiamieheltä, onko asiassa menetelty oikein. Lähetin seuraavan kirjeen:
Oikeusasiamiehen toimisto, 00120 EDUSKUNTA
Asia: Tutkimuspyyntö
toissijaisesti lausuntopyyntö Espoossa 9.9.1998
Viite: Korkeimman Hallinto-oikeuden
päätös Diaari nro 813/3/96
Lähetän muistion
edellisessä viitekohdassa mainittuun päätökseen
liittyvän asian taustasta, kuin myös kopiot kirjeenvaihdosta
aineistoa koskien. Samalla toimitan tiedoksenne tietosuojavaltuutetun
toimiston kirjeeseeni antaman vastauksen.
Pyydän Oikeusasiamiehen
toimistoa selvittämään. Onko Hämeen Lääninoikeus
sekä Keski-Suomen lääninoikeus toimineet oikein jättäessään
tutkimatta sekä tekemättä päätöstä
verotuksestani johonka olen hakenut muutosta. Samoin pyydän
lausuntoanne siitä kenelle verotuspäätöksen
oikeellisuuden ratkaisu asian nykytilanteessa kuuluu.
Toissijaisesti pyydän
selvittämään miksi kirjanpitoaineistoa ole palautettu
pyynnöstäni huolimatta, ja onko aineisto lainkaan ollut
Keski-Suomen Lääninoikeudessa, jonne asian käsittely
oli siirretty.
Yrjö Reinikainen / Co.
Yrjö Reinikainen Ky
Olarinluoma 15, 02200 Espoo
---------------------
Saan vastauksen:
Eduskunnan oikeusasiamies
27.1.1999 lähettämässään vastauksessa toteaa
mm. että Keski-Suomen lääninoikeus on 1.9.1996 tulleen
lääninoikeuslain nojalla tullut voimaan yhteinen tuomiopiiri. Apulasioikeusasiamies Jaakko Jonkka lausuu asiasta seuraavasti:
”Keskisuomen lääninoikeus on 11.6.1997, numero 395,
tekemässään päätöksessä tulkinnut
tilannetta niin, ettei Teillä ollut asiassa enää
siinä vaiheessa oikeussuojan tarvetta, koska veron periminen
teiltä ei enää ollut mahdollista. Keski-Suomen lääninoikeus
on ratkaissut asianne sille lain mukaan kuuluvan harkintavallan
nojalla. ”Keski-Suomen lääninoikeudelta 4.1.1999
saadun tiedon mukaan, kaikki asiaanne liittyvät asiakirjat on
palautettu vuonna 1987 verotuspaikkananne olleeseen Hämeenlinnan
verotoimistoon.”
Lisäksi lausuu asiassa:
”Korkeimman hallinto-oikeudelta 28.12.1998 saadun tiedon mukaan
ette ole valittanut säännönmukaisessa valitusajassa
Keski-Suomen lääninoikeuden 11.6.1997 antamasta päätöksestä,
joten se on tullut lainvoimaiseksi. Päätöksen lainvoimaisuus
tarkoittaa sitä, että päätöstä ei
voida enää valituksesta muuttaa. Tällainen päätös
on mahdollista ainoastaan purkaa, jos siihen löytyy hallintokäyttölain
63 §:ssä mainittu aivan erityinen syy. Purkamisesta päättää
korkein hallinto-oikeus sille tehdystä hakemuksesta.”
-------------------------------------------- |
