Title 9. Ajojahti jatkuu.
14. Pos.3. Hyvä verotarkastustapa.
14. Pos.3. Hyvä verotarkastustapa.

Verovelvollisen sekä kirjanpitovelvollisen oikeussuoja

14.3.6


View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

 


• Yrityksen ulkomailla sijaitsevien toimipaikkojen sekä tytär- ja muiden intressiyritysten tarkastaminen
• Verotarkastuksen arvioitu aikataulu

Alkukeskustelussa sovitaan myös tarkastuksen käytännön järjestelyistä, kuten työtilojen, apulaisten ja apuvälineiden käytöstä; Verohallituksen yleisohje, Hyvä verotarkastustapa<

5.4 Aineiston tarkastaminen

Verotarkastus voidaan suorittaa joko kokonaistarkastuksena tai osittaistarkastuksena. Hyvään verotarkastustapaan kuuluu, että kokonaistarkastuksessa tutkitaan kunkin tarkastettavan verolajin kannalta olennaiset asiat, aineistot ja laskentajärjestelmät ainakin yhdeltä kalenterivuodelta taikka tili- ja valvontavuodelta. Aineiston laajuudesta riippuen tarkastus voidaan tehdä riittävin pistokokein. Osittaistarkastus on asiallisesti tai ajallisesti kokonaistarkastusta rajoitetumpi.

• Liiketoiminnan ja kirjanpidon vastaavuus
• Tarkastetaan, että liike- tai muut toimintaa koskevat tiedot on kirjattu oikeamääräisesti oikeille tileille ja tilien yhdistelyt on tehty oikein sekä tilinpäätös on oikein johdettu kirjanpidosta
• Veroilmoitusten ja kirjanpidon vastaavuus
• Tarkastetaan, että kunkin verolajin ilmoituksen on johdettu oikein kirjanpidosta tai muistiinpanoista
• Verolainsäädännön noudattaminen
• Tarkastetaan, onko verovelvollinen noudattanut lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä.

Edellä mainittujen asioiden selvittämiseksi tarkastetaan kunkin verolajin kannalta tarpeellinen aineisto. Tarkastettavaa aineistoa ovat mm. tilinpäätös, pää- ja päiväkirjat, tositteet, toimitusasiakirjat, pöytäkirjat, työ- yms. sopimukset, erilaiset ohjesäännöt, kirjeenvaihto, kirjanpito- ym. järjestelmien kuvaukset ja ohjeet. Verohallituksen yleisohje, Hyvä verotarkastustapa<

>Asiakirja aineisto tarkastetaan huolellisesti. Lisäksi aineistosta saatuja tietoja verrataan haastatteluihin ja kuulusteluissa saatuihin tietoihin. Kirjanpidossa ilmeneviä tietoja verrataan saatuihin vertailutietoihin ja pankkitietoihin. Kaikkiin kirjanpitovelvollisen taloudelliseen asemaan vaikuttaneisiin seikkoihin kiinnitetään huomiota. Kirjanpidon luotettavuutta arvioidaan esim. kassatilin ja muun varojen käytön avulla. Kirjanpidon lainmukaisuutta arvioidaan tositteiden laadun, kirjausten oikea-aikaisuuden, epätavallisten liiketapahtumien jne. perusteella. Edelleen: Arvonlisäverotuksen osalta selvitetään, onko arvonlisävero tilitetty oikean veronalaisen myynnin arvosta ja ovatko ostoista tehdyt vähennykset lakiin perustuvia sekä onko tilitetty tai perittäväksi ilmoitettu arvonlisäveron määrä oikea ja oikea-aikaisesti ilmoitettu. Valtiovarainministeriön työryhmämuistio 1/99 s. 30.<

5.5. Verotusasioiden selvittäminen ja ohjeiden antaminen

> Tarkastuksessa esiin tulleet asiat pyritään selvittämään yhteistyössä verovelvollisen kanssa. Veroviranomaisen lisäksi myös verovelvollisen on osallistuttava mahdollisuuksiensa mukaan asian selvittämiseen. Pääasiassa sen osapuolen, jolla on siihen paremmat edellytykset, on esitettävä asiassa selvitystä. Jos verovelvollisen suorittaman oikeustoimen toinen osapuoli ei asu Suomessa tai tällä ei ole kotipaikkaa täällä, eikä veroviranomainen voi saada oikeustoimesta tai sen toisesta osapuolesta riittävää tietoa kansainvälisen sopimuksen nojalla, on selvityksen esittäminen ensisijaisesti verovelvollisen asiana.
Tarkoituksena on selvittää asiat mahdollisimman yksityiskohtaisesti jo tarkastuksen kuluessa. Pääsääntöisesti selvitys tapahtuu suullisesti, mutta verovelvollista voidaan pyytää myös kirjallisia selvityksiä. Kirjallisia selvityksiä pyydettäessä pyritään arvioimaan niiden vaatima työmäärä suhteessa niistä saatavaan hyötyyn.
Tarkastuksen kuluessa ei kaikkiin asioihin aina saada riittävää selvyyttä. Tämän vuoksi verotarkastaja ennen varsinaista kuulemista voi pyytää verovelvolliselta lisäselvitystä. Virallisperiaatteen mukaisesti verotarkastaja hankkii kaikki muutkin selvitykset, jotka ovat asian ratkaisemiseksi tarpeellisia ja ovat hänen saatavissaan. Tämän vuoksi tarkastaja voi joutua hankkimaan tietoja myös muualta, kuten eri rekistereistä, muilta viranomaisilta, pankeilta, verovelvollisen liikekumppaneilta jne.
Hyvään verotarkastustapaan kuuluu opastuksen antaminen myös verotarkastuksen aikana. Ohjeita voidaan antaa suullisesti taikka kirjallisesti osana verotarkastuskertomusta. Tärkeissä ja tulkinnallisista

 

 

123 • 4 • 5 << PreviousNext >>