Title 9. Ajojahti jatkuu.
14. Pos.3. Hyvä verotarkastustapa.
15. Hallittu rakennemuutos. Syyt lamaan - laman seuraukset - kausaalisuus v.1985–1995. Mikä on hallintovallankäyttäjien etiikka ja moraali?

15.9


View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

 

Pörssikursseissa tapahtui lähes uskomattoman kehitys, vuosien 1985 – 1989 välisenä aikana osakevaihto kymmenkertaistui. Osakkeet kirjaimellisesti vietiin käsistä - aivan kuin osakkeet olisivat olleet alihintaista tai loppumassa. HEX indeksi osoittaa kuinka osakkeiden arvo kehittyi kaupankäynnin kiihtyessä. Mutta 1990 ikään kuin pommin iskusta vaihto puolittui. Vuonna 1992 pörssikurssien arvosta oli jäljellä enää 40 % parhaasta keskihinnasta. Vaihdosta hävisi vuonna 1991 yht. 80 prosenttia verrattuna vuoteen 1989. Noin 60 % osakesäästäjien osakesalkkujen arvosta oli jäljellä, mikäli osakkeet oli hankittu vuonna 1989 tai vajaa puolet jos ne oli hankittu vuonna 1988. Menetys on mittava, varsin katastrofaalinen jos osakkeiden hankintaan oli käytetty lainavaroja.

Omaisuusarvojen (kaiken reaaliomaisuuden arvon) lasku yhdessä työttömyyden kehityksen kassa johtivatkin laajalti kansalaisten sekä yritysten lainanhoitovaikeuksiin. >Suomen pankkiyhdistyksen vihkonen Suomen Rahoitusmarkkinat 16. painos v.1998 s.40 toteaa: "Yritysten konkurssit ja työttömyys aiheuttivat asiakkaille lainanhoitovaikeuksia ja kasvattivat pankkien luottotappioita. Kansantalouden lama näkyi synkimmin vuonna 1992 jolloin pankkien yhteenlaskettu tilivuoden tappio oli runsaat 20 miljardia markkaa. Suurin syy pankkien viime vuosien tappioihin ovat olleet luotto- ja takaustappiot, joita on kirjattu vuoden 1991 lähtien yhteensä lähes 70 miljardia markkaa. Lisäksi pankkeja on rasittanut huomattava järjestämättömien saamisten sekä nollakorkoisten luottojen määrä"<

Mielenkiinnolla syvennyin tutkimaan pankkien luotonantoa sekä ottolainausta. Silmiinpistävää on pankkien luotonannon kasvu v.1985 alkaen. Noin 3-4 vuodessa luotonanto tuplaantui ja liikepankkien osalta luotonanto kasvoi 4 vuoden ajanjaksolla 1985 -88.12 noin 150 %. Luotonanto oli voimakkaasti säädeltyjen markkinoiden avauduttua kohtuuttoman voimakasta - se oli hillitsemätöntä/valvomatonta. Säästöpankit eivät kyenneet aivan siihen luotonannon kasvuun kuin liikepankit. Mutta historia on todistanut, että säästöpankkien luotonannossa riskien otto oli suurempaa.

Talletusten/ottolainauksen kasvu ajanjaksolla 1995/ -88.12 (4 vuotta) oli nopeinta liikepankeissa ja ylsi 113 % kasvuun, Osuuspankit ylsivät 90 % kasvuun ja säästöpankeissa kasvu ylsi 80 % kasvuun. Tähän (v.1988) jähmettyi voimakas talletusten kasvu, se ylsi seuraavan kolmen vuoden aikana enää vain muutamien prosentin vuosikasvuun.

Tärkeää on kiinnittää huomiota pankkien talletuksiin - ottolainaukseen v.1985.01 yht. 134.619 milj. mk, verrattuna antolainauksen v.1985.01 153.887 milj. mk. Ottolainauksen ja antolainauksen erotus oli 14 prosenttia, kun sitä verrataan esimerkiksi v.1989.01 ajankohtaan on ero kasvanut 45 prosenttiin. Talletusten ja antolainauksen markka määräinen ero oli nousut yli 105 miljardia markkaa ottolainausta suuremmaksi ja kasvoi antolainauksen osalta edelleen. Vuoden 1992.01 antolainaus ylitti 140 miljardilla talletusten määrän. Summa oli suurempi kuin kaikki v.1985talletukset yhteensä.

Olosuhteet eivät olleet valtioneuvoston hallinnassa. Suomen talouspolitiikan tunarit olivat ajaneet kansantaloutemme kaaokseen. Tämä ei ollut vähintä, vaan ainoastaan osa siitä katastrofaalisesta politiikasta jota yhteiskuntamme poliittiikan oligarkit olivat saaneet aikaan. Tilastot todistavat empiiristä totuutta.

Mielenkiintoinen piikki näkyy ulkomaisen valuutan talletuksissa 1992.08 – 1992.09 jossa kyseiset talletukset kasvoivat seuraavasti. Tuleva markan kellutus oli osalla ”Suomen oligarkeja” tiedossa. Markan kellutus aloitettiin 8.9.1992. Markka devalvoitui nopeasti noin 30 % ja 7.6.1991 suoritetun ECUun kytkennän jälkeen 1.5 vuoden aikana Suomen markka devalvoitui –93 alkuun mennessä vajaat 50 %: Ks. seuraavalla sivulla taulukko: markan ulkoinen arvo:

AIKA

1992.08

1992.09

Miljoonaa mk.

2. VALUUTTAMÄÄRÄISET

12.819

16.808

Säästöpankit

77

105

Osuuspankit

464

642

Postipankki

 

 

Liikepankit

11.729

15.332

Ulkomaiset pankit

549

729

Tilasto osoittaa, että valuuttamääräiset talletukset kasvoivat 4 miljardia mk yhden kuukauden sisällä. Tämän suuruusluokan valuuttakikkailua ei Suomen talletushistoriassa ole aiemmin koettu. Tämän jälkeen valuuttamääräiset talletukset lähtivät laskuun.

 

123 • 4 • 5 << PreviousNext >>