Pörssikursseissa tapahtui lähes uskomattoman
kehitys, vuosien 1985 – 1989 välisenä aikana osakevaihto kymmenkertaistui.
Osakkeet kirjaimellisesti vietiin käsistä - aivan kuin osakkeet
olisivat olleet alihintaista tai loppumassa. HEX indeksi osoittaa
kuinka osakkeiden arvo kehittyi kaupankäynnin kiihtyessä. Mutta
1990 ikään kuin pommin iskusta vaihto puolittui. Vuonna 1992 pörssikurssien
arvosta oli jäljellä enää 40 % parhaasta keskihinnasta. Vaihdosta
hävisi vuonna 1991 yht. 80 prosenttia verrattuna vuoteen 1989.
Noin 60 % osakesäästäjien osakesalkkujen arvosta oli jäljellä,
mikäli osakkeet oli hankittu vuonna 1989 tai vajaa puolet jos
ne oli hankittu vuonna 1988. Menetys on mittava, varsin katastrofaalinen
jos osakkeiden hankintaan oli käytetty lainavaroja.
Omaisuusarvojen (kaiken reaaliomaisuuden
arvon) lasku yhdessä työttömyyden kehityksen kassa johtivatkin
laajalti kansalaisten sekä yritysten lainanhoitovaikeuksiin. >Suomen
pankkiyhdistyksen vihkonen Suomen Rahoitusmarkkinat 16. painos
v.1998 s.40 toteaa: "Yritysten
konkurssit ja työttömyys aiheuttivat asiakkaille lainanhoitovaikeuksia
ja kasvattivat pankkien luottotappioita. Kansantalouden lama näkyi
synkimmin vuonna 1992 jolloin pankkien yhteenlaskettu tilivuoden
tappio oli runsaat 20 miljardia markkaa. Suurin syy pankkien viime
vuosien tappioihin ovat olleet luotto- ja takaustappiot, joita
on kirjattu vuoden 1991 lähtien yhteensä lähes 70 miljardia markkaa.
Lisäksi pankkeja on rasittanut huomattava järjestämättömien saamisten
sekä nollakorkoisten luottojen määrä"<
Mielenkiinnolla
syvennyin tutkimaan pankkien luotonantoa sekä ottolainausta. Silmiinpistävää
on pankkien luotonannon kasvu v.1985 alkaen. Noin 3-4 vuodessa
luotonanto tuplaantui ja liikepankkien osalta luotonanto kasvoi
4 vuoden ajanjaksolla 1985 -88.12 noin 150 %. Luotonanto
oli voimakkaasti säädeltyjen markkinoiden avauduttua kohtuuttoman
voimakasta - se oli hillitsemätöntä/valvomatonta. Säästöpankit
eivät kyenneet aivan siihen luotonannon kasvuun kuin liikepankit.
Mutta historia on todistanut, että säästöpankkien luotonannossa
riskien otto oli suurempaa.
Talletusten/ottolainauksen kasvu ajanjaksolla
1995/ -88.12 (4 vuotta) oli nopeinta liikepankeissa ja ylsi 113 %
kasvuun, Osuuspankit ylsivät 90 % kasvuun ja säästöpankeissa
kasvu ylsi 80 % kasvuun. Tähän (v.1988)
jähmettyi voimakas talletusten kasvu, se ylsi seuraavan kolmen
vuoden aikana enää vain muutamien prosentin vuosikasvuun.
Tärkeää on kiinnittää huomiota pankkien
talletuksiin - ottolainaukseen v.1985.01 yht. 134.619 milj. mk,
verrattuna antolainauksen v.1985.01 153.887 milj. mk. Ottolainauksen
ja antolainauksen erotus oli 14 prosenttia, kun sitä verrataan
esimerkiksi v.1989.01 ajankohtaan on ero kasvanut 45 prosenttiin.
Talletusten ja antolainauksen markka määräinen ero oli nousut
yli 105 miljardia markkaa ottolainausta suuremmaksi ja kasvoi
antolainauksen osalta edelleen. Vuoden 1992.01 antolainaus ylitti
140 miljardilla talletusten määrän. Summa oli suurempi kuin kaikki
v.1985talletukset yhteensä.
Olosuhteet eivät olleet valtioneuvoston
hallinnassa. Suomen talouspolitiikan tunarit olivat ajaneet kansantaloutemme
kaaokseen. Tämä ei ollut vähintä, vaan ainoastaan osa siitä katastrofaalisesta
politiikasta jota yhteiskuntamme poliittiikan oligarkit olivat saaneet
aikaan. Tilastot todistavat empiiristä totuutta.
Mielenkiintoinen piikki näkyy ulkomaisen
valuutan talletuksissa 1992.08 – 1992.09 jossa kyseiset talletukset
kasvoivat seuraavasti. Tuleva markan kellutus oli osalla ”Suomen
oligarkeja” tiedossa. Markan kellutus aloitettiin 8.9.1992. Markka
devalvoitui nopeasti noin 30 % ja 7.6.1991 suoritetun ECUun
kytkennän jälkeen 1.5 vuoden aikana Suomen markka devalvoitui
–93 alkuun mennessä vajaat 50 %: Ks. seuraavalla sivulla taulukko: markan ulkoinen
arvo:
Miljoonaa mk.
2.
VALUUTTAMÄÄRÄISET |
12.819 |
16.808 |
Säästöpankit |
77 |
105 |
Osuuspankit |
464 |
642 |
Postipankki |
|
|
Liikepankit |
11.729 |
15.332 |
Ulkomaiset
pankit |
549 |
729 |
Tilasto
osoittaa, että valuuttamääräiset talletukset kasvoivat 4 miljardia
mk yhden kuukauden sisällä. Tämän suuruusluokan valuuttakikkailua
ei Suomen talletushistoriassa ole aiemmin koettu. Tämän jälkeen
valuuttamääräiset talletukset lähtivät laskuun.
|