17. Herjaus, solvaaminen, kunnianloukkaus – syyttömyysolettama.
Verotarkastajat suostuttelevat lupauksien höystämänä V. Kuusistoa valehtelemaan.
HML Käräjäoikeuden käsittely v.1996 - Hovioikeuden päätös sekä valituslupahakemus Korkeimpaan oikeuteen

äk

17.12


View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

 

2. Vastaajien kiistämisperusteista.

Vastinekirjelmän pääosa käsittää selostusta vastaajien suorittamasta verotarkastuksesta sekä heidän laatimistaan verotarkastuskertomuksista. Vastinekirjelmän lopussa sivuilla 10-13 esitetään syytteiden kiistämisperusteita.

Selostukset verotarkastuksesta, siihen liittyvistä yhtiöistä, kirjanpidosta, liiketoiminnasta, Yrjö Reinikaisen roolista, verotuspäätöksestä jne. eivät kuulu juurikaan tähän rikosasiaan. Vastinekirjelmän selvennykseksi ja oikaisuksi totean tältä osin lyhyesti seuraavan.

Arvonlisäveron maksuunpanopäätös 30.6.1995 ei ole lainvoimainen. Lisäksi sen täytäntöönpano on kielletty. Vastineessa ei mainita mitään muita yhtiöitä koskevista Turun ja Porin lääninveroviraston päätöksistä.

Tarkastuskertomuksissa kiinnitetään päähuomio Yrjö ja Marja Reinikaiseen, jotka ovat olleet NTC:n vähemmistöosakkaina. Enemmistöosakkaille Mika Arpiaiselle ja Markku Roihalle ei esitetä toimenpide-ehdotuksia. Tällaista epäloogisuutta ja epäyhdenvertaista kohtelua ei perustella missään.

Yrjö Reinikaisen väitetään olleen Scandexa Oy:n hallituksessa 24.11.1987 lukien. Oikea aika on 25.1.1989-27.3.1991.

Vastineessa esitetty verotarkastuksen tehtäväkuvaus on pääosin asiallinen. Siihen on kirjattu verohallituksen tarkastustoimintaa varten antamia ohjeita. Ohjeissa ei missään kohdin kehoteta ottamaan kantaa siihen, onko joku syyllistynyt rikoksiin. Päinvastoin kuten vastinekirjelmässäkin sivulla 6 todetaan on epäillyissä veropetostapauksissa välttämätöntä laajempi toimiolosuhteiden ja tosiseikkojen kuvaus.

Liitän oheen jäljennökset Jorma Härkösen kirjan Ennakontarkastus sivuista 205.215. Niissä selostetaan tarkastusselostuksen ja –kertomuksen sisältöä. Sivulla 208 todetaan, että tarkastuskertomuksen on oltava asiallinen, selvä, ehdottoman luotettava ja hyvin perusteltu. Härkösen ennakkotarkastusta koskevista esityksestä ei saa tukea menettelylle, jossa jo alustavassa tarkastuskertomuksessa ryhdytään nimittelemään lainrikkojaksi, veronkiertäjäksi jne.

Ohjeiden mukaan tarkastuskäytäntö on muodostunut sellaiseksi, että verotarkastuskertomus tehdään alustavan ja verovelvollisen siihen mahdollisesti antaman vastineen pohjalta.

Vastineen sivulla 7 väitetään, että yhtiöiden väliset liiketoimet ovat tarkastuskertomuksen mukaan johtaneet siihen, että CityLink Oy ja Etronia Oy ovat jättäneet lähes kaikki verot maksamatta. Lause on käsittämätön eikä päämiesteni asiana ole ottaa kantaa muiden yhtiöiden veronmaksuun.

Tarkastuskertomuksista ilmenee, kuinka tarkastajat ovat käyttäneet erilaisia ajattelumalleja tai tarkastelutapoja, mm. bulvaanisuhdetta. Niitä he ovat ryhtyneet pitämään tosiseikkoina ja niiden perusteella esittäneet väitteitä rikoksiin syyllistymisestä. Väitteet menivät alustavassa tarkastuskertomuksessa niin pitkälle, että Yrjö Reinikaisen väitettiin tarkoittaneen kohdistaa mahdolliset rikossyytteet itsensä sijasta Vesa Kuusistoon. Vastaajien mukaan ”Yrjö Reinikaista on kuitenkin käsityksemme mukaan pidettävä sekä CityLink Oy:n/Etronia Oy:n mahdollisen kirjanpitorikoksen että veropetoksen osalta varsinaisena tekijänä ja Vesa Kuusistoa rikoskumppanina.”

Vastinekirjelmän mukaan verotarkastuskertomukset olivat täysin normaaleja ja niissä käytetyt ilmaukset kuuluisivat verotarkastuksissa käytettävään sanavarastoon. Väitteet eivät saa tukea tarkastuskäytännöstä eikä verotarkastusoppaasta tai mainitusta Härkösen kirjastakaan. Verotarkastajille ei ole säädetty eikä edes suositeltu poikkeusta RL 27 luvun säännöksistä, sillä heidän tehtävänsä keskittyy toimintaolosuhteiden ja tosiseikaston kuvauksiin eikä nimittelyyn.

Vastineessa myönnetään, että verotarkastuskertomus on lähetetty verovelvolliselle eli NTC Oy:lle. Tällöin on vastineesta poiketen väistämätöntä, että se tulee osakeyhtiössä myös muiden henkilöiden kuin hallituksen ja toimitusjohtajan tietoon. Toimitusjohtajan ja hallituksen on pakko informoida siitä mm. yhtiön tilintarkastajaa. Täten tarkastuskertomus on tullut kolmannen henkilön tietoon, minkä verotarkastajat toki hyvin tietävät osakeyhtiöstä puhuttaessa. Samahan tapahtuu tarkastuskertomuksille verohallinnon sisällä.

 

 

123 • 4 • 5 << PreviousNext >>