Pos.25. Käsittely "Raastupa ratkaisee, oikeus oikaisee" v.2000

25.3.6 Todistaja Klinkman, syyttäjän/Teoston pyynnöstä

 

25.3.6.2


View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

 

Syyttäjä:             Joo. Ja miten sen hinta sitten muodostuu?
Klinkman:           Sen hinta muodostuu siitä, että otetaan, eli me saadaan n. 19 kappaletta kolmetuntisia yhden 5000 metrisen kakusta.
Syyttäjä:             Onks se ihan normaalimitta se 5000 metriä?
Klinkman:           Ne on ihan normaalimittaset. Ne on, niitä saadaan ihan tämmösiä mikä on erikoispieniä keloja, ne on jotain tuhannen metrin paikalla, ne tulee Kiinasta. Sit on Basfilla, muistaksä, se on pikkusen alle 6000 m:nen, se on semmonen erikoisohut nauha, mutta se on hyvin kallis. Se on paljon kalliimpi kuin se, minkä mä mainitsin aikasemmin. Niillä nauhoilla valmistetaan just nämä neljätuntiset, mikä mä olin…Mutta eniten on tätä ihan normaalinauhaa käytetty, jota saadaan myös Kiinasta ja se on b-laatuista eli se on erittäin huonolaatuista. Ne oli tällä markkinoilla just esim. tää Silver Shadow oli -92-93 markkinoilla, joten niinku meillä tuli erittäin monta konetta, joita oli ihan pilattu tän takia, koska se oli niin huono nauha. Se oli ihan niinku semmonen sitkee massa joka otti videonauhurissa kiinni ja se oli tämmöstä b-laatuista tavaraa, jota ne myi erittäin edullisesti suoraan Kiinasta ja Hong Kongista
Syyttäjä:             No, entä tämmöinen normaalilaatuinen nauhakela? Minkä hintainen se oli?
Klinkman:           92 markkaa ihan tukkumääränä niin, sitä saatiin ihan silloin aikoinaan, mä tiedän, että me saatiin jotain eriä jotain 72 markan kohdallakin silloin. Mutta se tietenkin riippui, että jos ostaja tai niin kuin asiakas pystyi sitoon yhteen kontteina, niin sisäänoston.
Syyttäjä:             Joo. Silloin te olette poliisikuulustelussa kertonut sivulla 62, että nauhakelan hinta olisi 98 mk.
Klinkman:           Joo. Basfin.
Syyttäjä:             Basfin? Silloin puhuttiin nimenomaan Basfin?
Klinkman:           Joo.
Syyttäjä:             Oliko nyt niin, että nämä hinnat vaihteli suuresti sen mukaan, että minkä laatuisesta tavarasta oli kyse?
Klinkman:           Joo. Juu, juu  juu.
Syyttäjä:             Ei ole muta kysyttävää.
Puheenjohtaja:    Kemppaisella?
Kemppainen:       Ei ole kysyttävää
Puheenjohtaja:    Mäntylä?
Mäntylä:             Hetkinen. Minkä arvioisitte olleen alimman hinnan, millä valmistaja olisi voinut myydä E-180-kasetin eteenpäin siten, että se olisi sisältänyt kulut ja lainmukaiset maksut?
Klinkman:           Lainmukaiset maksut…Silloinhan aikoinaan, se omakustannushinta, mä muistan kun meille Tape factoryn aikana oli jotain 7 mk 40 p

 

Nauha 10 1 alusta

Mäntylä:             Et se olis 4,5 p minuutti eli se oli 8,10 mk kasetti.
Klinkman:           Joo.
Mäntylä:             Ja sitten liikevaihtovero.
Klinkman:           Joo.
Mäntylä:             Joo.
Klinkman:           Ja se on semmonen kasetti, joka todella hyvin.., siis on hyvää materiaalia.
Mäntylä:             Joo.
Klinkman:           Eikä tämmöstä ”rip off” eli rahat-pois-systeemillä.
Mäntylä:             Joo. No, entä sitten tähän hintaan verrattuna niin olisiko se sitten ollut tätä Basfin nauhaa?
Klinkman:           Se on se ainut, mikä me olemme niinku käyttänyt mistä mulla on niinku tietoa, että just nää hyvänlaatuista. Silloin oli kyllä näitä muut jotka Suomessa käytti ihan tämmöstä b-laatuista tavaraa. Ja silloin on erittäin hankalaa sanoa, että että mihin hintaan ne on saanut sitä. Ja onks siitä maksettu kaikki tämmöset.
Mäntylä:             Sitten omakustannehinta oli se 7,40 niin olisiko siihen sitten tullut päälle vielä kasetti, jos niitä olisitte myyneet?
Klinkman:           Joo. Plus kasetti.
Mäntylä:             Joo. Sitten näytän todistajalle vastaajan jättämiä kirjallisia todisteita nrolla 61.
Klinkman:           Hmm-m.
Mäntylä:             Tässä on tällainen tarjouskirje.
Klinkman:           Hm-m.
Mäntylä:             Päivätty 1.9.-92.
Klinkman:           Hm-m.

 

123 • 4 • 5 << PreviousNext >>