View
Etusivu
Sisällysluettelo
Takaisin |
Pos.3. Mitä todistuksia lausutaan bulvaanisuhdetta Puolesta
Kuortti ottaa myös indisiona esille Yrjö reinikainen Ky:n myymien Scandexa Oy:n osakkeiden kaupan. Ky myi 16 kpl Scandexa Oy:n 280.000 mk hintaan Osakkeet olivat maksaneet Yrjö reinikainen Ky:lle huomattavasti kauppahintaa enemmän, osakkeet edustivat nimellisarvoltaan 380.000:- mk arvoa. Myynti oli Ky:lle tappiollinen transaktio. Syytesidonaisuudesta johtuen asia ei liittynyt käsiteltävään asiaan, mutta sillä haluttiin osoittaa indisiota?. Osakkeiden kauppa oli viety asianmukaisesti Ky:n kirjanpitoon josta myös verottaja oli asian selvittänyt. Kuortti lausuu kaupasta: Syyttäjä: Oliko alkuvaiheessa muita seikkoja jotka osoittaisivat tätä bulvaanisuhdetta
Kuortti: Joo tota äskeisestä ~ liittyen vielä sellainen, että CityLink osti näitä Scandexa:n - Sukabun osakkeita hiukan ennen konkurssia Yrjö Reinikainen Ky:ltä hintaan 280.000 markkaa, tää myyty yhtiöhän oli ollut hyvin vaikeissa taloudellisissa tilanteessa jo vuosia ja tietysti ainakin näin ulkopuolisena niin herättää kovasti kysymyksiä, että miksi tällaisen yhtiön osakkeita osakkeista kannatti maksaa 280.000 markkaa
Syyttäjä: Oliko se teidän mielestänne ylihinnoiteltu
Kuortti: Kyllä se oli täysin ylihinnoiteltu koska tää on ollut konkurssikypsä yhtiö, sen omat pääomat on menetetty jo vuosia sitä ennen
Ohessa kauppakirja (klikkaa) sekä lainan otto kuitti ja kuitti maksusta (klikkaa) Palaan vielä Hgin hovioikeuden päätökseen ja Pääasia Peruteluihin sivun 8 toiseen kappaleeseen joka kuuluu:
Olen aiemmin ottanut kantaa edelliseen Pos.27.21.2 Onko niin, että Yrjö Reinikainen Ky itsenäisenä juridisena oikeuspersoonana ei merkitse hovioikeuden tuomareille mitään, näin lausuma Reinikaisen myymistä osakkeista antaa ymmärtää. Tosiasia on, että myydyt osakkeet omisti yhtiörekisteriin merkitty Ky joka oli kirjanpitovelvollinen. Vesa Kuusiston "ylivelkaantuminen" kuten olen aiemmin lausunut on hoviväen oma hypoteettinen keksintö, asiaa ei ole prosessin yhteydessä käsitelty, eikä sellaisesta ole osoitettu mitään näyttöä päinvastoin.
Tuomiossa käytetään "ilmeisesti" termiä, termi liittyy tuntemaani vitsiin: Opettaja opetti koulussa ilmeisesti sanan käyttöä. Opettaja: niin oppilaat tänään aloitamme vasemmalta ja Siiri aloittaa. Muodostamme lauseita joissa ilmeisesti muoto ilmenee. Niin Siiri ole hyvä. Siiri: Ensi viikonloppuna menemme ilmeisesti mökille. Oikein Siiri, kun asiasta ei ole varmuutta. Niin - jatketaan tästä, seuraavana on Pirjo. Pirjo: kun meillä ei ole mökkiä niin ilmeisesti me ollaan kotona. Seuraavana on Pekka: Niin se oli viime viikon torstaina kun meillä oli koulusta vapaata. Meille tuli soitonopettaja opettamaan isolle siskolle pianonsoittoa. Minä katselin olohuoneen oven raosta opetusta kunnes se opettaja rupes riisuu siskolta vaatteita ja housuja ja sitten se rupes riisuu itseltä housuja ja sit. Opettaja keskeyttää ja toteaa, että mitäs tämä Pekan söpötys nyt tarkoittaa ja miten se ilmeisesti sanaan liittyy. Tähän Pekka vastaa, että sitä minä vaan että ilmeisesti ne meni pianoon paskalle.
|