Pos.29.7. Kommenttit/ yhteenveto koko vero/oikeusprosessista sekä aineistosta - testaus/testattavuus

29.7.5.1.a


View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

 

5. Kirjanpidosta, kirjanpitorikoksesta, Kuittauksista ja arviointia/arviontia

Kuittaamisesta

Kuittaamisesta Edward Andersson antamassaan lausunnossa lausuu: Mitä tulee kuittaukseen, kun kahdella yrityksellä on keskenään saatavia ja velkoja, se on käsitykseni mukaan varsin normaali ilmiö. En todellakaan käsitä, miksi tässä asiassa on tilintarkastaja Sopen-Luoman todistajalausuman perusteella syntynyt käsitys, että kuittaus olisi poikkeuksellinen toimenpide erityisesti tapauksissa, joissa toinen yritys on taloudellisesti heikko. Olen keskustellut parin tunnetun KHT:n kanssa tästä asiasta ja saanut heiltä aivan toisen käsityksen. Jos toisen yrityksen taloudellinen tila tiedetään heikoksi, kuittaus on vahvemmalle yritykselle normaali menettely, miten se turvaa saamisensa, sen sijaan että se maksaisi oman velkansa ja kärsisi riskin siitä, ettei vastapuoli pysty maksamaan tai käyttää saamansa rahat maksuihin muille velkojilleen. Kuittaus on näissä tapauksissa siis perusteltu, edellyttäen että se tapahtuu laillisin edellytyksin; tässä suhteessa lienee tapahtunut muutama virhe. (huom: ainuttakaan aiheetonta kuittausta ei esitetty. Yhden kuittauksen kohdalla todettiin sen tapahtuneen ennen laskun eräpäivää)

Helsingin käräjäoikeudessa kuittaamisesta - tilintarkastaja Jukka Sopen-Luoma vastaa kysymykseen: Harju:    Mä olisin vielä kysynyt periaatteessa vähän tyhmän kysymyksen, mutta kun tää tyhmä ajatus on jotenkin saatettu erikoiseen valoon ,niin tämmöisten pienyhtiöiden osalta niin jotka tekevät kauppaa puoleen ja toiseen, niin onko tää kuittaus yleinen tapa?
Sopenluoma:   Kyllä. Siis jos näin tehdään puoleen ja toiseen, niin se saattaa olla hyvinkin yleistä…
Harju:               Eli niin ostetaan kuin myydään, siis molempiin suuntiin?
Sopenluoma:   Niin.

Harju:               Silloin päätetään kuittausta tehdä?
Sopenluoma:   Niin, tavaravaihtoa, jossa on clearing-tili, joka sitten täsmäytetään tietyin välein, useimmiten kuukausittain

Helsingin käräjäoikeudessa kuullaan verotarkastaja Matti Huovista joka lausuu kuittaamisesta seuraavasti:

Harju:               Mennään eteenpäin. Sanoitte, että raha liikenne oli runsasta eikö se ole selvää, että raha liikenne on runsasta jos käydään kauppaa puolin ja toisin. Mitä se runsas tarkoitaa
Huovinen:          Niin tota, öö tark. Siis voi olla , että ilmaisin asian jotenkin huonosti. Tarkoitin, tarkoitin sitä, että siellä oli semmoisia raha eriä kpl määräisesti näitä raha liikennettä Citylinkin ja NTC:n välillä kpl määräisesti oli hyvin paljon tämmöstä erilaisia maksuja, erilaista maksua
Harju:               Se kuittaus teidän mielestänne oli jotenkin vieras tapahtuma tällaisessa molemminpuolisessa kauppa tilanteessa
Huovinen:          Ei kun jos on tota kaksi toisistaan riippumatonta yritystä niin, niin luonnollisemmalta tuntuis se, että jommallakummalla on esimerkiksi tilinpäätöshetki niin siinä vaiheessa sitten selvitetään tämmöinen, tämmönen keskinäinen tilanne, että mikä se on ja siinä niin kuin tasataan sillä lailla kuitataan laskuja ja että se saldo on sitten jommallekummalle
Harju:               Te tarkastatte yleisesti noin yrityksiä niin eikö semmonen  kuittaus tapahdu silloin kuin jommallekummalle syntyy kuittauksen tarve, eli halutaan taas lyödä tilit tasan tai jotain muuta vastaavaa, eli kuitataan kuitataan jotain suorituksia ja sillä selvä. Eikö se ole hyvin tavallista
Huovinen:          Kyllä sitä varmaan tapahtuu, mutta normaali til, tavanomaisempaa on se, että lasku maksetaan pois ja se on nimittäin käytännössä jos niitä ruvetaan laskuja silleen kuittail, kuittaileen jos on varsinkaan isommasta firmasta kysymys niin, niin tuota se menee sekaisin 
Harju:               Mä en puhu isoista firmoista, me puhutaan tän kokoluokan firmasta minkä te tunnette niin väitättekö te, että se on jotenkin kummallista nyt tässä
Huovinen:          No kiinnitimme huomiota tähänkin seikkaan
Harju:               Mikä se kummallisuus siellä on.
Huovinen:          (ei vastausta)
Harju:               Mikä se olisi
Huovinen:          No lähinnä kai kummallista on se, että kun rupee muistelee niin Citylink kai hyvin harvoin makso NTC:lle näitä laskuja, rahaa, elikkä ne kuitattiin
Harju:               Eikö se ole aika luontevaa kun Citylink ostot oli huomattavasti pienemmät kuin NTC:n tilaukset eli velkasuhdetta oli pääasiassa toisinpäin
Huovinen:          (ei vastausta)
Harju:              Ei kai se joka on yleensä vähemmän velkaa lähde maksamaan toiselle jos toinen on enemmän velkaa. Onko siinä jotain järkeä teidän mielestänne
Huovinen:        No kiinnitimme huomiota tähän kuittaukseen, se kiinnitti meidän huomiotamme

Harju:               Minusta, se ei lähde. Sitten te olette maininneet tämän henkilökohtaisen lainoituksen yhtenä maininnan arvoisena seikkana
Huovinen:          Siinä oli ehkä, ehkä muutaman oli ko. kuukausikaan tai korkeintaan puolitoista se oli lyhyt aikainen laina
Kemppainen keskeyttää:   Puheenjohtaja. Eikö nää tullut Kuortin kysymänä tai todistaja kertaalleen täällä katsotaan nyt
Harju:              Esitän vasta todistelua nyt tai vasta kyselyä nyt todistajalle ja kyllä mulla on tietysti oikeus kysellä näitä perusteita joita hänkin on vaatinut
Kemppainen:  Huovisen teema on tää hinnoittelu kysymys
Harju:              Kyllä hän on tämän niin kuin kysyn aluksi, onko hän ottanut osaa tämän tekstin laatimiseen, hän sanoi ottaneensa osaa - ne ovat yhdessä tehtyjä päätelmiä. Niin minä en ymmärrä miksi minä en saisi tehdä kysymyksiä, minä haluan tietää millä hän pystyy sen perustelemaan kun tuntuu.

Huovinen: Minä en sano mitään mielipidettä.

 

 

123 • 4 • 5 << Previous Next >>