32 Ajatuksia uskosta, eettisyydestä, psykologiasta, oikeudesta sekä filosofiaa -vallasta, sekä verotuksesta.

32.1.4

View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

Kirkon ja valtion aseman ja suhteen toisiinsa oivalsi Augustinus, hän erotti maallisen valtiojohdon ja uskonnollisen valtiojohdon toisistaan.. Seurauksen oli, että ihminen joutui palvelemaan kahta "herraa" maallista ja hengellistä. Jumalan määräyksestä valtion ja kirkon asemasta eri organisaatioina on Jumala luonut myös oikeusjärjestelmän koskemaan kaikkia tasa-arvoisesti. Ylimpänä on ikuinen oikeus. Seuraava on luonnon oikeus joka samaistuu Jumalan maailman suunnitelmaan. Viimeisenä on positiivinen oikeus jonka ihmiset luovat omalla lainsäädännöllään. Sen tulee olla sopusoinnussa Jumalallisen oikeuden periaatteiden kanssa. Filosofi Pierre Abeland (1100 luvulla) totesi: "Raamatun lisäksi vain dialektiikka johti totuuteen". Dialektiikka – diskurssi – on tärkein prosessiperiaate - positiivisen oikeuden toteuttamiseksi. Jumalan positiivinen idea näkyy myös meidän aikamme tuomarinohjeissa, jossa todetaan mm:
Tuomarin pitää ensin ajatella, että hän on Jumalan käskynhaltija ja että se virka jota hän hoitaa, ei ole hänen omansa, vaan Jumalan, jonka tähden tuomiokin, jonka hän julistaa, on Jumalan tuomio, koska se julistetaan Jumalan virassa ja Jumalan puolesta, niin että se tosiaankin on Jumalan tuomio, eikä ihmisen. Tuomarille on siis tärkeää asia, että hän huolellisesti valvoo, ettei Jumalan puolesta tee väärää tuomiota, jolla hän tuomitsee itsensä iankaikkiseen kadotukseen, koska hän kääntää väkivallaksi ja vääryydeksi Jumalan tuomion ja käskyn, jonka Jumala on oikeudeksi asettanut.

Usko, uskomukset, ovat osa sieluamme ja on ympärillämme - auramme kaikkialla. Luomme uskoamme ympäristöimpulssien kautta sekä hyvässä, että pahassa. Paradoksaalisesti usko – uskomus on hyve sekä pahe, hyvyys tai pahuus, kuten oikeus tai vääryys. Olemme ikään kuin uskomustemme välikappaleita jota aistimme ohjaavat, teoissa ja toimissamme.

Havaintokykymme on kohteiden, ominaisuuksien ja yhteyksien oivaltamista aistinelinten avulla. Aistinelimen ärsytyksen aiheuttama impulssi tuottaa mielikuvan. Tämän mielikuvan kokemiseen ja sisältöön vaikuttavat henkilön aikaisemmat kokemukset, sekä henkinen mielentila. Illuusioiden, aistinhairahduksella tarkoitetaan aistimuksen väärintulkintaa. Tällaiseen saattavat alistaa aivojen toiminnan häiriintyminen, -eristyneisyys, -väsymystila sekä voimakas toive tai pelko. Aistiemme kautta syntyy intuitiivisia mielikuvia, illuusioita. Aistimme vahvistavat uskoa omiin mielikuviimme olivat ne sitten todellisuutta, illuusioita, tai intuitiivisia mielleyhtymiä. Jännittynyt toive tai pelko saattavat altistaa mielemme illusionaalisille elämyksille: >Psykiatriaa meille kaikille 1982<

Usko omaan intuitiiviseen näkemykseen, aiheuttaa joko intuitiivisen ei-tosi tai intuitiivinen tosi mielikuvan. Voimakas tavoite, -toive tai pelko, synnyttää taipumuksia intuitiivisen ei toden syntymiseen. Kun usko tekemisen oikeuteen johtaa yllättävään ei toivottuun lopputulokseen on ihmisellä taipumus sitoutua uskonsa oikeutukseen. Kyseisen henkilön elämän ympäristön psykologinen vaikutus voi synnyttää henkilössä psykooseja. Psykoosit ovat vakavia häiriöitä, jotka aiheuttavat poikkeavia käyttäytymistapoja. Psykooseille on luonteenomaista realiteetin testauksen häiriö, joka ilmenee kyvyttömyydessä erottaa toisistaan sisäisiä impulsseja ja ulkomaailmaan liittyviä aistimuksia. Tähän liittyy käytöksen epäasiallisuus ihmissuhteissa ja sosiaalisissa kontakteissa: >Psykiatriaa meille kaikille 1982<

Psyykkiset häiriöt kuten neuroosit rajoittavat usein hänen toimintakykyään ja ihmissuhteittensa hoitoa sekä estävät häntä saamasta elämässään tyydytystä. Luonteeltaan, mielikuviltaan poikkeavan henkilön taas on vaikea sopeutua vallitseviin normeihin. Usein epäeettinen, sofistinen käyttäytyminen hyväksytään - siihen ei puututa - koska henkilön esimerkiksi; katsotaan kuuluvan sellaiseen sidosryhmään jossa eettisyyteen puuttuminen ei olisi yhteisön etujen mukaista. Tämä liittyy vahvasti mm. verohallinnon sisäiseen kanssakäymiseen ja säteilee viranhaltijoiden myötävaikutuksella ympäristöön mm. oikeuslaitokseen.

------------------------------------

Elämän kokemukemuksemme varhaislapsuudesta alkaen yhdessä geeniperintömme kanssa, uskomme Jumalan hyvään ideaan. Tietoisuutemme aisteistamme, elämänkokemuksemme yhdessä opinhalumme kautta syntynyt tietoisuus elämänfilosofiasta, luovat ihmisiin oikeusvaatimuksen subjektiivisista perusoikeuksista sekä oikeudesta tasa-arvoon lain edessä.

Tietoisuus saamistani opeista vanhemmiltani, koulusta, ympäristön konvenansseista, yhdessä geeniperintöni minulle antamasta voimasta, on vaikuttanut voimakkaasti minuun ryhtyessäni tähän raskaaseen työhön ja julkituloon. Vaatimukset perusoikeuksiemme toteutumisesta pakottaa meidän subjekteina osoittamaan oikeusvaatimuksia kaikissa olosuhteissa. Tähän ihmisiä velvoittavat historiamme opit sekä uskomme positiivisen oikeuden olemassaolosta. Vaihtoehtona (edellisen sijaan) on anargia ja ihmisyyden katoaminen keskuudestamme. Ihmisyydestä