Joulu on taas, kattilat täynnä puuroo...

pv 20.12.08


View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

 

Joulun odotus luo ihmisiin mielikuvia antamisen ja saamisen ilosta. Osalle ihmisiä Joulu muistuttaa Kristuksen/Jeesuksen syntymästä. Joulun aika tuo ihmisten keskuuteen lähimmäisenrakkauden tunteen. Tunteen johonka kiteytyy toisistamme välittäminen. Joulunajan jälkeen tuolla tunteella on taipumus kadota, aivan kuten kertakäyttötavara se heitetään pois silmistä pois mielestä. Kristilliset arvot kaikkinensa ohjaavat meitä välittämiseen/lähimmäisen rakkauteen.

Joulunaika ja uuden vuoden odotus nivoutuvat vahvasti toisiinsa.
Viimeisten kuukausien aikana ovat median torvet kaiuttaneet ilmoille Amerikan yhdysvalloista alkaneen finanssikriisin kansainvälisiä vaikutuksia. Finanssikriisin synty on liittynyt subrime luottojen "ketjukirjeisiin", jota amerikkalaiset pankkiirit markkinoivat onnistuneesti maailman eri kolkkiin, ovatkin osoittautuneet Mustaksi Pekaksi haltijalleen. Ei liene maailmassa ainuttakaan kansainvälisiin liiketoimiin sekaantunutta pankkia ja jälleenvakuutusyhtiötä joka ei olisi sijoituttanut varojaan näihin ketjukirjeisiin joita Amerikkalaiset vaihtoivat valuuttaan. Viisaammat ovat jatkaneet ketjukirjettä onnistuneesti, mutta viimeiselle haltijalle on jäänyt mainitsemani Musta Pekka - maksajan rooli. Kyseisistä arvottomiksi sitoumuksiksi osoittautuneista velkakirjoista
(ketjukirjeet jotka yksityisessä liiketoiminassa ovat kiellettyjä, ovat pankkimaailmassa valtioiden erityisessä suojelussa) on Amerikkalaisille pankeille maksettu suunnattomia summia. Etiikan dosentti Jukka Kilpi puhuu markkinatalouden paiseesta. Hän peräänkuuluttaa tervettä pankkivalvontaa, läpinäkyvyyttä, eettistä ja korkeaa moraalia pankkitoimintaan, avoimuutta.

Miten tähän on jouduttu on tiedossamme: Amerikkalaiset pankit ovat syytäneet rahaa kotimarkkinoilleen aivan kuin Saharan tuulet kuljettavat hiekkaa, löytää se pienimpiinkin koloihin. Aiemmin mainitsemillani ketjukirjeillä rahaa on imuroitu Amerikkalaisiin pankkeihin jokaisesta maailmankolkasta suunnattomia määriä. Rahat on edelleen jaettu subrime (subjektiivisina vakuuttamattomina) luottoina kiihtyvässä tahdissa. Nyt he ovat päättäneet korjata tekemänsä virheet syytämällä suunnattomasti rahaa kotimarkkinoilleen valtion budjetista, hyvää rahaa huonon perään. Kyseessä on setelirahoitus samaan tapaan kuin Robert Mugaben hallitsemassa Zimbabwessa on tehty pitkään. Kyseessä on myös protektionismi joka kansainvälisin sopimuksin on rajoitettu tai kokonaan kielletty. Niin on myös kansanmurha sekä rikokset ihmisyyttä vastaan. Sota, tappaminen, itsenäisiin valtioihin kohdistuvat sotatoimet ja siviilien tappaminen ovat kansainvälisin sopimusten vastaisia. Tästä huolimatta olemme Joulua edeltävällä viikolla saaneet lukea kuinka Amerikkalaiset aikovat lisätä sotilaitaan Afganistanissa, jne.
Yhtä kaikki, kansainväliset sopimukset, ihmiskunnan edut, lähimmäisten rakkaus, ovat mitätön vaikuttaja niissä päätöksissä joissa raha ratkaisee, kuten Karl Marx on sanonut: kaiken päätöksen taustalla on talous.

Me/Suomi on aina pyrkinyt olemaan maailman mallimaa sopimusten ylläpitämisessä. Maanviljelyä on ajettu alas kuin käärmettä piippuun. Pieninkään liike protektionismin suuntaan on ollut politiikan päätöksentekijöiden kielteisen tukipäätöksen motiivina. Maanviljely ja Suomalaisen elintarvikehuollon peruskiviä on murskattu ajattelematta huomista. Kun seuraamme maailmassa tehtäviä päätöksiä kansallisten etujen ajamisessa, on protektionismi nostettu jalustalle jossa se ei ole ollut vuosikymmeniin. Samaan aikaan Suomessa tilatukien ja maataloustukiemme rajoituksissa edetään vauhdilla joka ei edusta kansallista etuamme. Suomessa on 5 miljoonaa ihmistä, vähemmän kuin Pietarissa ja kaksi kertaa vähemmän kuin Lontoossa. Me osallistumme lähivaltioidemme epäonnistuneiden maailmanvalloitusten tukemiseen (Islanti, Latvia, jne.) yhteiskuntamme verovaroilla, mutta omien kansallisesti tärkeiden toimialojen tukemiseen emme löydä varoja?

Suomi ei ole vielä lamassa, ei globaali maailmakaan ole vielä lamassa, olemme laman kynnyksellä. Laman syvyydestä ja sen ennustamisesta media kilpailee erilaisin pohjalukemin. Meidän 5 miljoonainen kansamme voi menestyä hyvin jos se painaa kaasua silloin kuin muut jarruttavat ja antavat tilaa positiivisille voimille. Maailman eri valtiot syytävät markkinoilla rahaa enemmän kuin maailmanhistoriassa koskaan on tehty. Mihin se tulee johtamaan? Näkemykseni on, että mikäli rahalla ei ainoastaan täytetä vanhoja kaivoja, on setelirahoituksella saatavissa näkyviä merkkejä siellä missä yhä tuotetaan kysyntää vastaavia tuotteita. Toisin sanoen - painetaan kaasua, ja etenemme markkinoilla vastaamassa kysynnän asettamiin haasteisiin voimalla, joka luo turvallisuuden tunnetta sekä uskoa tulevaisuuteen. Emme halua jättää lähimmäisiämme yksin, emmekä markkinoita yksin. Haluamme tulevaisuudessa ylläpitää kansallista hyvinvointiamme sekä huolehtia lähimmäisistä yhä paremmin, tämä on yhteiskuntamme päätöksentekijöiden perimmäinen tehtävä, siihen kulminoituu etiikka ja korkea moraali.

Toivotan kaikilla rauhallista Joulua ja uskoa Uuteen Vuoteen.
Uuden Vuoden teemaksi sopii: yhtenäisyyden voima ja välittäminen.

Yrjö Reinikainen

 

 

123 • 4 • 5 << Previous Next >>