3. Tärkeitä ratkaisuja. Kaupantekoa - Finn-Mayrei Oy v.1970 alkaennTitle Hoviväk

3.10


View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

Pos. 3.6.2 Toimitilat laajenevat. Organisaatio/ hallinto uudistuu

Uudet sopimukset toivat runsaasti lisää töitä muovitehtaallemme. Olimme myös kasvaneet alihankkijoina suomalaiselle kodinkoneteollisuudelle minkä johdosta tilanpuute vaivasi toimintaamme. Saimme kunnassa läpi ehdotuksemme lisärakentamisesta. Uudisrakennus aiemman rakennuksemme jatkoksi valmistui – 79. Kyseessä oli korkeatila varasto johon otimme käyttöön päädyistä ladattavat hyllyt mikä mahdollisti tehokkaan tilan käytön. Uudet tilat tulivat kovaan tarpeeseen ja ne täyttyivät pian asiakkaiden valmiista tuotteita kuin myös raaka-aineista. Tuotteiden kuljettaminen asiakaskunnalle oli tarkkoihin aikatauluihin sidottua. Tämän johdosta olimme investoineet omaan täysperävaunulliseen rekkaan joka helpotti suunnattomasti tavarankuljetuksia sovitussa aikataulussa.

Työkalukonepajan henkilökunta oli kasvanut yli 15 mieheen ja työnjohdon oli ottanut vastuulleen Aulis Lepistö. Aulis toimi aiemmin konepajamme työntekijänä koordinaattiporakoneella. Koulutuksensa ja kokemuksensa kautta sekä henkilökohtaisien ominaisuuksiensa johdosta arvioin hänen hyvin kykenevän työnjohtajan tehtäviin. Meistä vuosien mittaan tuli läheiset ystävät ja tapaamme yhä eri ammattiasioiden sekä vapaa-ajan merkeissä.
Kauko Kannisto toimi Työkalutehtaamme johtajana aina vuoteen –79 saakka. Tuohon mennessä hän uutterana miehenä rakensi omakotitalon Kuhmoisiin. Talon rakentaminen työn ohella on vahva kunto referenssi jokaiselle sen kokeneelle. Kauko katseli myös ympärilleen ja oli kiinnostunut urakehityksestään joka johtikin hänet osakkaaksi uuteen yritykseen jonka kotipaikka oli Mäntyrinne Heinolan pohjoispuolella.
Vesa Kuusisto oli lopettanut palveluksessamme muovitehtaan tuotantopäällikkönä. Vesa oli erottuaan ostanut metallien pintakäsittelylaitoksen/yrityksen Helsingistä. Myöhemmin yritys laajensi toimintaansa Riihimäelle jonne tarkoitusta varten oli rakennettu uudet ja tarkoitukseensa sopivat toimitilat yhdessä nykyaikaisen vedenkäsittelylaitteistojen kera..

Yhtiön johtokuntaan olimme saaneet uusia jäseniä Polarpakin yhteistyön käynnistyttyä. Toimitusjohtaja Jukka Jakonen (Hämeen kehräämö), Tuotantopäällikkö Timo Lunkka sekä Kunnanjohtaja Heikki Suontausta ja minä muodostimme tiimin jonka tarkoitus oli saada suunnattua vahvaa kasvukehitystä. Jälkeenpäin on helppo sanoa, että "mopo oli irrota käsistä". Tein investointipäätöksiä tuotantokapasiteetin vaatimusten perusteella ilman syvällistä perehtymistä niiden vaikutuksesta pitkäaikaiseen maksuvalmiuteen. Palkkasin hallintoomme insinöörikuntaa voidaksemme kehittää tuotantomme suunnittelua sekä laatua. Tuotannonsuunnittelu, työkalusuunnittelu, asiakashuolto, uudet projektit, laadunvalvonnan ja laadunkehitys projektit pyörittivät hallintoa. Johtoryhmän tehtäväksi jäi jarruttaa liiallista kustannuskehitystä, usein liian myöhään. Yritimme kehittää varainhallintaa ja hyvän kehityksemme johdosta saimme myös tarpeisiimme kehitysaluelainaa. Lainaa haimme ja saimme useana vuotena peräkkäin 70 luvun lopussa ja 80 luvun alussa. Laadimme budjetteja joista parhaiten osuivat myyntibudjetit mutta kustannukset ja investoinnit eivät budjettiamme noudattaneet. Palveluksessamme muovitehtaalla ja työkalukonepajalla oli 80-luvun alussa parhaimmillaan 60 henkeä.

Pos. 3.6.3 Ylikuumenemisen merkkejä

Moskovan olympialaiset v-80 vaikuttivat myös yhtiömme toimintaan. Saimme Polarpakista useita miljoonia pikareita koskevan tilauksen. Olimme tästä saaneet ennakkoon informaatiota ja teimme työtä asian osalta suunnitelmallisesti. Olin tilannut Mercantilen kautta Basf polystyreeniä jo –79 puolella varastoon yli 100 tonnia. Styreenin hinta oli myös nousussa ja meitä lämmitti varastossamme olevan raaka-aineen hintakehityksen synnyttämä lisä kate. Voidaksemme täyttää tilauskantamme edellyttämän kapasiteettitarpeen, olimme konekapasiteettimme käyttöasteen johdosta tilanteessa, että olimme pakoitettuja ostamaan uusia Netstal ruiskuvalukoneita Sveitsistä. Näin tuotanto ja sitä kautta asiakaspalvelumme sujui eikä tuottanut meille ongelmia. Kykenimme kaikissa tilanteissa valmistamaan sen minkä myimme.
Eräs tapaus on jäänyt vahvasti mieleeni vuodelta -77-78 vaihteesta. Olin sopinut tapaamisesta Rosenlewille Poriin, missä minulle esiteltiin piirustusta uudesta Elektroluxin jääkaapin yläritilästä. Kysymyksessä oli tarve saada piirustuksen mukainen malli tehtyä valmiiksi näyttelyyn, joka oli noin kuukauden kuluttua Saksassa. Ritilä oli varsin monimuotoinen siis vaativa, siinä oli myös kiinnittämistä helpottavat hakaset jotka muottiteknisesti olivat vaativat saada valmistettua. Tutkittuani aikani piirustuksia ja soitettuani tehtaallemme saatoin ehdottaa muotin valmistamista seuraavan 3 viikon aikana. Aikataulu edellytti perusteellisesti suoritettua työkalusuunnittelua, raaka-aineiden hankintaa, kuin myös erittäin vaativaa hienomekaanista työstämistä. Kaiken piti tapahtua maksimaalisella nopeudella sekä 100 % huolellisuudella. Aikaa ei ole pienimpäänkään virheeseen. Itse asiassa kyseisen työkalun suunnittelu yksin vaati reilun viikon. Tuohon aikaan ei ollut tietokonepohjaista työkalunsuunnittelua, ei ollut henkilökohtaisia tietokoneitakaan. Työkalun valmistaminen annettiin työkalutehtaan parhaille miehille.

 

123 • 4 • 5 << PreviousNext >>