View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

Päätimme tutustua pankin ehdotukseen.
Muutaman päivän kuluttua Kaukomarkkinoilta muovikoneosaston johtaja Engström otti meihin yhteyttä. Hän kutsui meidät luokseen keskustelemaan konetarpeistamme. Parin päivän kuluttua olimme Kasarmintorin laidassa olevassa toimistorakennuksessa. Kaukomarkkinoiden talo oli varsin komea ja antoi silloin jo suurelle yhtiölle vakuuttavat puitteet. Kaukomarkkinat edustivat saksalaisia Stubbe merkkisiä ruiskuvalukoneita. Käyntimme jälkeen saimme hintatarjouksen joka sisälsi huomattavan alennuksen, jos ostaisimme heiltä kaikki tarvitsemamme kolme konetta. Panimme merkille, että osamaksukorko kuluineen tulisi yli puolet kalliimmaksi pankkilainaan verrattuna. Pankkilainaa emme saa, mutta korkeammalla korolla saamme osamaksuluottoa. Ymmärsin hyvin pankin ja kaukomarkkinoiden yhteistyön, tällainen yhteistyö tuo heille kummallekin hyvää katetta.

Tilasimme koneet. Koneet saapuivat sovitussa aikataulussa uusiin vuokratiloihimme ja tuotantovolyymimme kasvoi. Työntekijöiden määrä kasvoi ja siirryimme pian 1:stä vuorosta 2 vuoroon ja osin 3 vuorotyöhön.
Saamistani myyntikokemuksista opin ymmärtämään, ettei yhden tuotteen myynti laajalle kauppiaskunnalle ollut taloudellisesti tarkasteltuna riittävän kannattavaa. Tarvitsimme yhteistyötä sellaisen organisaation kanssa, jolla on valmiina myynti ja jakeluorganisaatio, sekä rinnakkaistuotteita sille jälleenmyyntikauppiaskunnalle jolle tuotteemme sopii. Pohdittuani aikani päätin ottaa yhteyttä tunnettuihin tukkukauppaa harjoittaviin yhtiöihin. Pyrin viisaasti suorittamaan selektiivistä valintaa soveltuvista yrityksistä sekä yhteydenotoista eri organisaatioihin. Tammikuussa v.1971 käynnistyivät neuvottelut Berner Oy:n Johtaja Jussi Carpenin kanssa vesisuodattimien myynnistä heidän organisaationsa kautta. Bernerin kodintarvikeosaston myyntimiesten määrä Suomessa oli kattava sekä osaava. Samoin heidän laaja tuotevalikoimansa sekä kokemuksensa kulutustarvikkeiden myynnistä synnyttivät minulle vakuuttavan kuvan hyvin organisoidusta liiketoiminnasta. Berner Oy oli maineeltaan ja toimintatavoiltaan vahva referenssi kenelle tahansa yhteistyökumppanille, on yhä. Neuvottelut johtivat sopimukseen Berner Oy:n kanssa - Mayrei® vesisuodattimien myynnistä Suomeen. Yhteistyömme käynnistyi nopeasti ja ei aikaakaan kun meillä oli sopimus Bernerin kanssa myös viennistä Ruotsiin. Ruotsiin myyntiä helpotti se, että Bernerillä oli Ruotsissa tytäryhtiö. Myynti kehittyi ja vientimme sai lisää potkua kun Berner aloitti vientiponnistelut tuotteemme osalta myös muualle. Nopeassa aikataulussa saimme Bernerin kautta tuotteemme seuraavaksi Norjan markkinoille. Bernerillä oli aktiivinen maahantuoja Norjassa, josta ennen 70-luvun puoliväliä kehittyikin yhtiömme suurin suodattimien jälleenmyyjä ja volyymiltaan suurin yksittäinen markkina-alueemme.

Pos. 3.1.2 Liiketoiminta kasvaa ja siirtyy periferiaan.

Tuotannon kehittämiseen aiheutui ongelmia odottamattomalta suunnalta. Emme onnistuneet saamaan sopivia henkilöitä tehtaallemme vartiokylään. Toisin sanoen varovainen palkkauspolitiikkamme ei johtanut toivottuun tulokseen. Riski kovapalkkaisten työntekijöiden palkkaamisesta oli nuorelle yritykselle liian suuri. Varsinkin kolmivuorotyöhön oli vaikea saada vastuunsa tuntevaa työvoimaa. Pienen yrityksen ei ollut mahdollista järjestää organisaatiotaan moniportaiseksi, mikä olisi mahdollistanut erillisen työnjohdon kouluttamaan ja valvomaan. Kolmivuoro työ vaatikin minua osallistumaan kaikkien vuorojen tekemiseen, eikä siihen riittänyt voimani. Tein töitä arkisin puolitoista vuorokautta kerrallaan. Tulin maanantaina ja lähdin tiistai-iltana. Tulin keskiviikko aamuna ja lähdin torstaina illalla jne. Aikani jaksoin tällä rytmillä. Ei työ minua tressannut, ennemminkin mittailin ja testasin omia fyysisiä ja henkisiä resurssejani, suurella mielenkiinnolla. Yksityiselämäni saattoi joutua koetukselle, mutta sitä ei paljon ollut aiemminkaan. Marja täytti yksityisen elämäni tärkeimmän idean, muu tuli, oli, tai seurasi omaehtoisesti mukana. Yrittäminen oli mielenkiintoista ja antoi voimia. Olin löytänyt oman teesini, elän yrittääkseni en yritä elääkseni. Tämä tulevina vuosikymmeninä oli vahva ideani ja periaatteeni.

Yhtiön tulevaisuuden suunnittelussa vuoden –71 aikana tuli vahvasti esiin tarve löytää puitteet kohtuullisen kustannusrakenteen omaavan toimintaympäristön luomiseksi. Tuli aika ratkaista työvoimaongelma sekä laajentumistarpeiden edellyttämä tilaongelma samanaikaisesti. Oli myös tullut aika muuttaa vanhempien taloudesta omaan talouteen, oli aika seistä omin jaloin ja tehdä sen mukaisia ratkaisuja. Katselin Helsingin ulkopuolelle, tunsin maan ja sen kunnat hyvin. . Seurasin talouselämän tapahtumia mm, kauppalehden antaman informaation välityksellä. Olin sieltä pannut merkille, että Orivedellä oli vanha kenkätehdas tyhjillään ja sinne haettiin vuokralaista. Olin omissa päätelmissäni lähtenyt ajatuksesta, ettei siirtyminen kehitysalueelle olisi pois laskettu mahdollisuus. 1970-luvullahan markkinointiin voimakkaasti kehitysalueita erilaisin tukiaisin. Kiersin maakunnassa tutustumassa eri kohteisiin, aina saamani mielikuvan mukaan milloin vahvoja perusteita ilmeni. Orivesi ei kuulunut varsinaiseen kehitysalueeseen, mutta kunnanjohdossa kerrottiin odotettavan jonkinlaista