3. Tärkeitä ratkaisuja. Kaupantekoa - Finn-Mayrei Oy v.1970 alkaennTitle Hoviväk

3.6


View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

Yritin neuvotella liikepankkimme kanssa kohtuullisesta käyttöpääoma luotosta jonka yhtiömme hyvän kehityksen turvaamiseksi tarvitsisimme. Saimme kokea, ettei huomattava ulkomaan myyntimme ja hyvä liikevaihtomme kehitys liikepankille riittänyt. Pankin saamat hyvät valuuttakaupatkaan kanssamme eivät vaikuttaneet pankin johdon suhtautumiseen. Väistämättä mieleeni tuli, että liikepankit Orivedellä rahoittivat ainoastaan paikkakunnan merkittäviä kenkätehtaita sekä tukevat heidän tavoitteitaan. Tästä keskusteltiin myös paikkakunnalla yleisesti. Väitettiin, ettei ilman Mantereen kenkätehtaan omistaja Heinon lupaa tehdä yhtään tärkeää työvoimapoliittista päätöstä kunnassa. Yhtiömme kilpaili myös hyvästä työvoimasta sekä palkkauksesta millä saattoi olla vaikutusta paikalliseen päätöksentekoilmapiiriin. Saattoi myös olla, ettei persoonani miellyttänyt. Minusta kun ei ole koskaan ollut kenenkään "perseen" nuolijaksi. En myöskään osallistunut paikallisiin kulttuuritapahtumiin sen enempää kuin suljettuihin kerhoihinkaan. Myönnän, etten myöskään ymmärtänyt paikallisen sisäpiirin merkitystä suhdetoimintakanavana (nykyisin on toisin, ymmärrän "värisuorat", ym. yhden asian "valtapiirit" pelottavan hyvin). Yhtiömme toimialueena olivat Oriveden ulkopuoliset markkinat sekä vienti, joka suuntautui maailman jokaiselle mantereelle. En osannut ymmärtää paikallista suhdetoimintatyötä, olin liian nuori kokemuksiltani ottamaan huomioon hyvää -suhdetoimintaa. Olin oman tieni kulkija, töitä tein tosissani, taseista sekä tulosta tarkastellessa näki, ettei yhtiö ollut velkainen, pankkilainoja ei ollut lainkaan. Osamaksu velkaa oli (Teollisuustekniikan rahoitus-sopimukset sekä kaukomarkkinoiden sopimus joka päättyi 1973) ja ne tietysti vaikuttivat niin taseen loppusummaan kuin myös lyhytaikaisiin velkoihin. Uutena yhtiönä huomattavien poistojen johdosta emme näyttäneet tilinpäätöksessämme tulosta. Käytimmehän asianmukaista tuloksen suunnittelua tilinpäätöstemme laatimisen yhteydessä. Tästä meitä saattoi aina arvostella ja "lyödäkin" jos niin oli tarpeen.
Paikallisen kansallisosakepankin pitkään jatkuneen nirson suhtautumisen johdosta päätin vaihtaa pankkisuhteemme Osuuspankkiin. Johtaja Nurminen toimi tuohon aikaan Oriveden osuuspankin johtajana. Hänen kanssaan asianmukainen yhteistyö sujuikin mallikkaasti. Aiemmin, kuten edelleenkin Berner toimi tarvittaessa varsin joustavasti transaktioiden suhteen. Berner Oy:n (osaston johtaja Jussi Carpen kanssa) yhteistyö kanssamme oli välitöntä sekä toimintaamme monipuolisesti tukevaa, sekokielisesti sanottuna - korvaamatonta. Yhtiömme kehitykselle loi tämä suhde ne raamit joidenka varaan hyvä kasvu ja kehitys rakentuivat. Tapahtuneen pankkisuhteen muutoksen johdosta saimme tulevaisuudessa myös tarvitessamme paikallista tukea, mikä "kevensi" kanssakäymistä Berner Oy:n kanssa..

Pos.3.2.2. Pienyrittäjä verotuksessa

Orivedellä teimme ensimmäisen veroilmoituksen vuonna 1973 koskien tilikautta 1.1 – 31.12.1972. Emme odottaneet tilinpäätöksemme perusteella tehdyn veroilmoituksemme aiheuttavan veroseuraamuksia. Toisin kuitenkin kävi, saimme tuloveroa maksettavaksi ilman että yhtiön tulos olisi ollut positiivinen. Kun alle 5 vuotta vanhaan yritykseen ei tuohon aikaankaan saanut suorittaa arvioverotusta, aiheutti verotus ihmetystä. Päätin selvittää kyseenalaista menettelyä ja pyysin audienssin paikallisen verotoimiston johtajan luo. Tapasimme hänen toimistossaan ja kysyin selvitystä menettelyyn. Sain vastaukseksi, ettei yhtiön tilinpäätöstä/ veroilmoitusta ole asetettu arvioverotuksen kohteeksi, mutta he ovat poistaneet osan edustus ja matkakuluista. Menettely on johtanut siihen, että yhtiölle on näin syntynyt verotettavaa tuloa joka on verotettu, hän totesi myös, että menettely on laillinen eikä se muutu mahdollisen valituksemmekaan perusteella. Keskustelussa selvisi myös, etteivät edustuskulut olleet kuin 0,3-4 % liikevaihdosta ja ettei matkakulujen määrä ollut poikkeuksellinen vaan kohtuullinen. Verovirastolla kuitenkin katsottiin olevan oikeus niiden arvioimiseen ja näin veron määräämiseen. Yhtiölle määrätyn vajaan kymmenentuhannen markan veron, enempää valittamatta, maksoimme ja seuraavina vuosina Orivedellä saimme samoin perustein jälkiveron maksettavaksemme.

Pos. 3.4.1 Uusien toimitilojen tarve kasvaa

1974 keväällä käynnistin neuvottelut Kunnan johtajan kanssa yhtiömme tulevan tilantarpeen ratkaisemiseksi. Oriveden keskeisimmällä paikalla sijaitsevan vanhan kenkätehtaan kiinteistölle oli saatu purkutuomio. Kiinteistö oli kolme kerroksinen plus kellarikerros ja käytännöllisesti katsoen täysin meidän käytössämme. Tilalle tultaisiin lähivuosina rakentamaan uudisrakennus ja ajolähtöä emme voineet jäädä odottamaan. Neuvotteluihin kunnassa osallistui elinkeinoasiamies, kunnanvaltuuston puheenjohtaja sekä kunnanjohtaja. Neuvottelujen aikana ymmärsin, ettei yhtiömme sijoittumiselle tarjota sellaisia olosuhteita, jotka tyydyttäisivät tarpeemme. Rivien välistä ymmärsin myös, että yhtiömme mahdollinen muutto paikkakunnalta ja yli 40 työpaikan menettäminen voisi johtaa kunnan merkitsemiseen, kehitysalueen rajakuntana, kehitysalueen tukialueeksi.

Syksystä – 74 neuvottelin myös Kuhmoisten kunnanjohtaja Heikki Suontaustan sekä kunnan elinkeinoasiamiehen kanssa yhtiömme tilantarpeista ja tulevaisuudennäkymistä. Kuhmoinen oli Orivedeltä linnuntietä itään noin 50 km päässä. Tietä pitkin matkaa tuli noin 70 kilometriä. Kuhmoinen sijaitsi Päijänteen rannalla,

 

 

123 • 4 • 5 << PreviousNext >>