View
Etusivu
Sisällysluettelo
Takaisin |
Yritin neuvotella liikepankkimme
kanssa kohtuullisesta käyttöpääoma luotosta
jonka yhtiömme hyvän kehityksen turvaamiseksi tarvitsisimme.
Saimme kokea, ettei huomattava ulkomaan myyntimme ja hyvä liikevaihtomme
kehitys liikepankille riittänyt. Pankin saamat hyvät valuuttakaupatkaan
kanssamme eivät vaikuttaneet pankin johdon suhtautumiseen.
Väistämättä mieleeni tuli, että liikepankit
Orivedellä rahoittivat ainoastaan paikkakunnan merkittäviä
kenkätehtaita sekä tukevat heidän tavoitteitaan.
Tästä keskusteltiin myös paikkakunnalla yleisesti.
Väitettiin, ettei ilman Mantereen kenkätehtaan omistaja
Heinon lupaa tehdä yhtään tärkeää
työvoimapoliittista päätöstä kunnassa.
Yhtiömme kilpaili myös hyvästä työvoimasta
sekä palkkauksesta millä saattoi olla vaikutusta paikalliseen
päätöksentekoilmapiiriin. Saattoi myös olla,
ettei persoonani miellyttänyt. Minusta kun ei ole koskaan ollut
kenenkään "perseen" nuolijaksi. En myöskään
osallistunut paikallisiin kulttuuritapahtumiin sen enempää
kuin suljettuihin kerhoihinkaan. Myönnän, etten myöskään
ymmärtänyt paikallisen sisäpiirin merkitystä
suhdetoimintakanavana (nykyisin on toisin, ymmärrän "värisuorat",
ym. yhden asian "valtapiirit" pelottavan hyvin). Yhtiömme
toimialueena olivat Oriveden ulkopuoliset markkinat sekä vienti,
joka suuntautui maailman jokaiselle mantereelle. En osannut ymmärtää
paikallista suhdetoimintatyötä, olin liian nuori kokemuksiltani
ottamaan huomioon hyvää -suhdetoimintaa. Olin oman tieni
kulkija, töitä tein tosissani, taseista sekä tulosta
tarkastellessa näki, ettei yhtiö ollut velkainen, pankkilainoja
ei ollut lainkaan. Osamaksu velkaa oli (Teollisuustekniikan rahoitus-sopimukset
sekä kaukomarkkinoiden sopimus joka päättyi 1973)
ja ne tietysti vaikuttivat niin taseen loppusummaan kuin myös
lyhytaikaisiin velkoihin. Uutena yhtiönä huomattavien
poistojen johdosta emme näyttäneet tilinpäätöksessämme
tulosta. Käytimmehän asianmukaista tuloksen suunnittelua
tilinpäätöstemme laatimisen yhteydessä. Tästä
meitä saattoi aina arvostella ja "lyödäkin"
jos niin oli tarpeen.
Paikallisen kansallisosakepankin pitkään jatkuneen nirson
suhtautumisen johdosta päätin vaihtaa pankkisuhteemme
Osuuspankkiin. Johtaja Nurminen toimi tuohon aikaan Oriveden osuuspankin
johtajana. Hänen kanssaan asianmukainen yhteistyö sujuikin
mallikkaasti. Aiemmin, kuten edelleenkin Berner toimi tarvittaessa
varsin joustavasti transaktioiden suhteen. Berner Oy:n (osaston johtaja
Jussi Carpen kanssa) yhteistyö kanssamme oli välitöntä
sekä toimintaamme monipuolisesti tukevaa, sekokielisesti sanottuna
- korvaamatonta. Yhtiömme kehitykselle loi tämä
suhde ne raamit joidenka varaan hyvä kasvu ja kehitys rakentuivat.
Tapahtuneen pankkisuhteen muutoksen johdosta saimme tulevaisuudessa
myös tarvitessamme paikallista tukea, mikä "kevensi"
kanssakäymistä Berner Oy:n kanssa..
Pos.3.2.2. Pienyrittäjä verotuksessa
Orivedellä teimme ensimmäisen veroilmoituksen
vuonna 1973 koskien tilikautta 1.1 – 31.12.1972. Emme odottaneet
tilinpäätöksemme perusteella tehdyn veroilmoituksemme
aiheuttavan veroseuraamuksia. Toisin kuitenkin kävi, saimme
tuloveroa maksettavaksi ilman että yhtiön tulos olisi
ollut positiivinen. Kun alle 5 vuotta vanhaan yritykseen ei tuohon
aikaankaan saanut suorittaa arvioverotusta, aiheutti verotus ihmetystä.
Päätin selvittää kyseenalaista menettelyä
ja pyysin audienssin paikallisen verotoimiston johtajan luo. Tapasimme
hänen toimistossaan ja kysyin selvitystä menettelyyn.
Sain vastaukseksi, ettei yhtiön tilinpäätöstä/
veroilmoitusta ole asetettu arvioverotuksen kohteeksi, mutta he
ovat poistaneet osan edustus ja matkakuluista. Menettely on johtanut
siihen, että yhtiölle on näin syntynyt verotettavaa
tuloa joka on verotettu, hän totesi myös, että menettely
on laillinen eikä se muutu mahdollisen valituksemmekaan perusteella.
Keskustelussa selvisi myös, etteivät edustuskulut olleet
kuin 0,3-4 % liikevaihdosta ja ettei matkakulujen määrä
ollut poikkeuksellinen vaan kohtuullinen. Verovirastolla kuitenkin
katsottiin olevan oikeus niiden arvioimiseen ja näin veron
määräämiseen. Yhtiölle määrätyn
vajaan kymmenentuhannen markan veron, enempää valittamatta,
maksoimme ja seuraavina vuosina Orivedellä saimme samoin perustein
jälkiveron maksettavaksemme.
Pos. 3.4.1 Uusien toimitilojen tarve kasvaa
1974 keväällä käynnistin neuvottelut
Kunnan johtajan kanssa yhtiömme tulevan tilantarpeen ratkaisemiseksi.
Oriveden keskeisimmällä paikalla sijaitsevan vanhan kenkätehtaan
kiinteistölle oli saatu purkutuomio. Kiinteistö oli kolme
kerroksinen plus kellarikerros ja käytännöllisesti
katsoen täysin meidän käytössämme. Tilalle
tultaisiin lähivuosina rakentamaan uudisrakennus ja ajolähtöä
emme voineet jäädä odottamaan. Neuvotteluihin kunnassa
osallistui elinkeinoasiamies, kunnanvaltuuston puheenjohtaja sekä
kunnanjohtaja. Neuvottelujen aikana ymmärsin, ettei yhtiömme
sijoittumiselle tarjota sellaisia olosuhteita, jotka tyydyttäisivät
tarpeemme. Rivien välistä ymmärsin myös, että
yhtiömme mahdollinen muutto paikkakunnalta ja yli 40 työpaikan
menettäminen voisi johtaa kunnan merkitsemiseen, kehitysalueen
rajakuntana, kehitysalueen tukialueeksi.
Syksystä – 74 neuvottelin myös
Kuhmoisten kunnanjohtaja Heikki Suontaustan sekä kunnan elinkeinoasiamiehen
kanssa yhtiömme tilantarpeista ja tulevaisuudennäkymistä.
Kuhmoinen oli Orivedeltä linnuntietä itään noin
50 km päässä. Tietä pitkin matkaa tuli noin
70 kilometriä. Kuhmoinen sijaitsi Päijänteen rannalla,
|