View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

Pos. 4.1.1 Maaseudun kone

Päätin kertoa suunnitelmistani muutamille yhteistyökumppaneille. Ensimmäiseksi selvitin aikomukseni kunnalle sekä rahoittajille. Laajojen yhteysverkkojensa kautta näillä orgaaneilla saattoi olla valmiina "kandidaatteja" jotka hakivat keskisuurta muovituotetehdasta. Otin yhteyttä myös kilpailijoihini ja neuvottelin muutamaan otteeseen Eimo Oy:n johtaja Eilamon kanssa heidän kiinnostuksestaan. Pala oli heille silloin liian "suuri" purtavaksi tai toissijaisesti heillä oli jo silloin muita suunnitelmia. Muutaman vuoden kuluttua Eimo Oy myytiin Paanasen suvun hallintaan ja siitä kasvoi varsin suuri tekijä alalla. Myös Perloksen johtaja Timgren kävi Kuhmoisissa tutustumassa yritykseemme ennen Joensuun laitoksen perustamista. Käynti ei johtanut neuvotteluihin sen enemmälti.
Keran Jyväskylän piirin johtaja Arimo Ristola sai minulta informaatiota asiasta ensimmäisten joukossa. Loppuvuonna – 82 hän kertoi Maaseudun Kone Oy:n Kurikasta etsivän muovitehdasta ja yhtiöni saattaisi kiinnostaa heitä. Arimo Ristola kertoi minulle kyseisestä yhtiöstä, sen toiminnasta sekä historiasta. Yhtiö valmistus oli monipuolista ja se muun muassa Valmet traktorien hyttejä. Hytit toimitettiin täysin varusteltuina Valmetin tehtaille. Maaseudun koneella oli laaja tuotevalikoima maatalouskoneiden valmistuksessa ja ovatkin alansa tunnetuimpia yrityksiä Suomessa, he sijoittuivat kooltaan keskisuurten yritysten ylimpään kerrokseen. Neuvottelut johtivat seuraavien kuukausien aikana kauppakirjan laatimiseen sekä myös kauppakirjan allekirjoitustilaisuuteen, joka oli 1983 talvella Motelli E4 ravintolasalissa Kuhmoisissa. Kauppakirjan allekirjoituksen jälkeen oli vuorossa kauppasumman (Noin 4,5 milj. markkaa) suorittaminen. Shekki oli pöydässä ja yhtiön silloinen toimitusjohtaja/omistaja pyöritteli kynäänsä valmis shekki edessään, allekirjoitusta vaille. Aikansa tuumattuaan hän totesi, ettei ole valmis allekirjoittamaan shekkiä. Kuten perinteisessä sanonnassa sanotaan, meni "äijältä" pupu pöksyyn. Ostaja poistui vähin äänin paikalta. Paikalle olleet myyjäpuolen edustajat eivät kyenneet hetkeen puhumaan mitään. Kokoonnuimme yhtiömme konttorille Kuhmoisiin ja analysoimme hetken tilannetta ja päätimme jatkaa kuten aiemmin. Maaseudun koneen kanssa emme enää neuvotelleet.

Muutaman viikon kuluttua Arimo Ristola soitti ja kertoi, että Kone Jyrä Oy Matti Sinkkonen saattaisi eräin edellytyksin olla kiinnostunut ostamaan yhtiön. Muutama päivä soitosta, saapuivat Matti Sinkkonen ja Arimo Ristola konttoriimme vierailulle. Oli 31.3 Marjan ja minun hääpäivä sekä syntymäpäiväni. Matti Sinkkonen ilmeisesti asiasta Arimo Ristolan informoimana, oli varustautunut kukkapaketilla. Nautimme kakkukahvit ja tutustuimme toisiimme. Sovimme asioiden selvittämisestä seuraavan kahden kuukauden aikana. Heti pääsiäispyhien jälkeen 4.4.1983 tuotiin minulle ja vaimolleni esisopimus allekirjoitettavaksi. Arimo Ristola joka tunsi yhtiömme hyvin ja oli jo aikaisemminkin osallistunut neuvotteluihin (Maaseudun Kone Oy) halusi toimia tässä yhteyshenkilönä. Suhteellisen pian tulevien viikkojen aikana ymmärsin, että Arimo Ristolan ja Matti Sinkkosen suhde olikin paljon syvempi ja pitempiaikaisempi kuin olin osannut aavistaa. (Matti Sinkkonen ja Kone Jyrä olivat sekoittaneet sopan moottorivenekaupoista joista puitiin vientitakuulaitoksen – rahoituslaitosten – ulkoministeriön - ja oikeuslaitoksemme kesken. Asiassa yhtenä konsulttina toimi Arimo Ristola).
Kone Jyrän toimesta yhtiössämme suoritettiin erikoistilintarkastus. Tilintarkastuksen suoritti varsin perusteellisesti Tilintarkastaja Veikko Kilpeläinen KHT, ja raportti annettiin ainoastaan tilaajan Kone Jyrän käyttöön. Tilintarkastus käsitti myös kaiken asiakirja-aineiston tarkastuksen, kuten sopimukset, pöytäkirjat, tutkimuksen rahoitussuhteista, taloudellisesta asemasta, kirjeenvaihdosta kuin myös suurimpiin asiakkaisiin oltiin tilintarkastajien toimesta yhteydessä. Henkilökuntamme oli tarkastajien kuultavana, joten tarkastus kaikkinensa oli tyhjentävä.

Ostaja toimi ripeästi. He edellyttivät kunnalta sopimusta hallinnassamme olleen teollisuuskiinteistön uudesta kauppasopimuksesta. Kuhmoisten kuntavaltuusto teki asiassa ostajan halun mukaisen päätöksen 21.4.1983 joka tuli lainvoimaiseksi 28.5.1983. Ostaja neuvotteli myös yhtiölle erilaisia rahoitussopimuksia joihin kuului Kera:n 15.4.1983 myöntämä 2 Mmk luotto jonka ehtona oli, että Arimo Ristola valitaan yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi.