View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

Koska taloon tuli tehdä joitain viimeistelytöitä sovimme, että yritämme päästä muutaman kuukauden kuluttua muuttamaan, kuitenkin ennen joulua -84. Marja ryhtyi Kuhmoisissa valmistelemaan muuttoa, mm. sanomalla irti vuokrasopimuksen ym.

Pos. 5.2.1. Oikeus oikaisee - raastupa ratkaisee

Kuhmoisissa Marjan työpaikassa (Finn-Mayrei Oy) alkoi samaan aikaan tapahtua. Marja irtisanottiin pian äitiysloman päätyttyä, ilman asianmukaista syytä. Ymmärsin, että näin voi milloin tahansa käydä, uskoimme - että toimenpiteet suoritetaan asianmukaisessa laillisessa järjestyksessä ja siitä neuvotellaan. Arimo Ristolan egoon ei neuvottelut sopinut, hänen omaehtoinen toimintakulttuurinsa toteutui tässäkin asiassa. Marjalle puolestaan olisi sopinut asiasta keskusteleminen sekä toimintatavoista sopiminen, varsinkin kun Marja on aina tullut kaikkien kanssa hyvin juttuun ja olisi mielellään eronnut hyvässä sovussa. Työsuhde irtisanottiin yksipuolisesti - yhtiön toimesta. Irtisanomisajan palkka kuin myös kesälomarahat jäivät yhtiön toimesta suorittamatta.
Yritimme kirjeenvaihdon välityksellä saada yhtiön johtoa (hallituksen puheenjohtaja Arimo Ristola) ymmärtämään asiaan liittyvät lainmukaisuuden sekä työehtosopimusten sisällön. Yhtiöstä ei vaivauduttu vastaamaan. Harkitsimme oikeaksi ryhtyä palkka saatavien perimiseen. Seuraavana vuonna - 1985 haastoimme yhtiön Kuhmoisten käräjäoikeuteen vastaamaan velkomiskanteeseemme. Asiaa ajoi Jyväskylässä asianajotoimintaa harjoittava tunnollinen asianajaja. Olimme valinneet hänet jyväskylästä ja syystä, että asiassa olisi ollut mahdollisuus päästä myös neuvotteluratkaisuun. Näin ei kuitenkaan käynyt, vastaajat eivät suostuneet neuvottelemaan ja Marja valtuutti asianajajansa nostamaan asiassa kanteen. Marja voitti kanteensa alioikeudessa ja yhtiö määrättiin korvaamaan hänen palkka saatavansa sekä oikeudenkäyntikulunsa. Hovioikeus v.1986 vahvisti Kuhmoisten alioikeuden tuomion.

Tämä tapaus oli yksi onneton lisä aineisto siihen arkkuun johon Arimo Ristola sekä Matti Sinkkonen keräsivät kelvottomia kokemuksiaan. Heidän vilpilliset toimintatavat, mielikuvitus, yhdessä oikeusprosesseista saatujen tappioiden katkeroittaman mielen synnyttämien asenteiden johdosta minulle syntyi syytä epäillä, että kokemukset johdattivat "klaanin" edelleen kääntymään suhdetoimintaverkkonsa avulla uudelleen virkamiesten puoleen. Nyt sepittämään myrkyllisen mielen marinoimia mielikuvia Jyväskylässä sijainneelle Keski-Suomen lääninveroviranomaisille: "nykyaikamme inkvisitiolle". (Ks. Inkvisiittorit)