| 
View
Etusivu
Sisällysluettelo
Takaisin |
Olin Kuhmoisissa toimivan Finn-Mayrei
oy:n ostajien kanssa edennyt lähelle tilannetta, jossa kaikkien
juttujen päätökset oli saatu pois valitustuomioistuimista
(hovista). Myös kauppahintasaatavamme loppuosa oli määrätty
meille (Marjalle ja Minulle) maksettavaksi, ja olin antanut asian
ulosoton perittäväksi. Varat tulivatkin kohtuullisessa
ajassa tilillemme. Samoin saimme vakuussaatavamme pois (pankista)
yhtiöstä. Olin huojentunut asioiden edistymisestä
tältä osin. Mutta, ei olisi pitänyt olla.
1987 Jyväskylästä Keski-suomen lääninverovirastosta
saapui verotarkastajia Scandexa Oy:n tehtaalle Tervakoskelle. Kaikki hallussamme ollut aineisto, myös juuri päättynyt
tilikausi 1986 tarkastettiin heidän toimestaan. Scandexa Oy:n
hallitus - kuin myös tilintarkastajat olivat hämmästyneitä
siitä, miten Helsinkiläisen yrityksen joka kuuluu Uudenmaan
lääninveroviraston piiriin, tarkastetaan Jyväskylässä
sijaitsevan Keski-Suomen lääninveroviraston toimesta.
Muutaman kuukauden kuluttua saimme verotarkastuskertomuksen jonka
perusteella Scandexalle ehdotettiin pantavaksi
jälkiveroa mm. kaikesta siitä laskutuksesta jota KY oli
laskuttanut yhtiöstä vuosina 1984, -85, -86. Maksuvelvollinen
oli Scandexa Oy, 12400 Tervakoski. Summa nousi
lähes 900.000 markkaan. Päätöksen verotuksesta
tekee Hämeen Lääninverovirasto Nro 796/III päivätty
4.10.1988. (ks. kopio s.7.2) joka liittyi
KY:n laskutukseen. KY:n laskutus sisälsi brutto palkkion lisäksi,
vuodesta riippuen, noin 70.000–200.000 markan matkakulutositteet
(vuonna 1986 Yht. 214.905:-) mk Yhteensä noin 60 % laskutuksesta
oli tositteisiin perustuneita kuluja. Olin ollut vuodesta riippuen
ulkomailla 120–200 päivää. Usein monta viikkoa
kerrallaan. Aikaa ulkomailla kuluttivat koeajot sekä koneiden
käyttöohjelmien toteuttaminen Suomenkielisiksi manuaaleiksi,
jotka tein toimittajien tehtaalla yhteistyössä ohjelmoitsijoiden
kanssa. Aikaa kuluttivat myös usein autolla Keski-Eurooppaan
siirtyminen kuin laajat etäisyydet eri toimittajien kesken.
Valitimme verottajien laatimasta veroehdotuksesta Uudenmaan lääninverovirastoon.
Verotarkastuksen perusteella vajaan Milj. markan laskutus kolmelta vuodelta/ 01.1984
- 12.1984, v.1985, ja v.1986, pantiin bruttona verolle ja verolle
määrättiin veronkorotus 40 %, lisäksi jäämämaksut,
veronlisäys sekä korot, maksettavaa tuli yhteensä
yli 891,448 markkaa. Verot edustivat yli bruttomäärää
koko laskutuksesta kun otetaan huomioon tulosta aiemmin maksettu
tulo ja ennakkoverot. Puhumattakaan kululaskujen vähennysoikeudesta/merkityksestä. Kommandiittiyhtiöni oli maksanut kaikki maksettavaksi määrätyt veronsa -
Lvv verot, ennakko verot ym. Myös jälkiverotettuna
voitostaan lisäverot, oli siten selvää, että
kahteen otteeseen verotettu tulo tulisi saada oikaistua, (samaa tuloa oli verotettu
nyt kahteen otteeseen). Mikä tärkeintä koko asiassa
oli, että verottaja ei lainkaan selvittänyt KY:n muuta
liiketoimintaa. Sehän sisälsi mm. kuntosalin Hämeenlinnassa,
huomattavaa liikennevälinekauppaa sekä muita konsultointitöitä
sekä tilitoimistopalveluja. Scandexan laskutuksen osuus oli
minoriteetti (alle 50%) koko laskutuksessa. Päätin hakea muutosta
KY:n verotukseen. Pidin selvänä, että kyseinen tulo
tuli tehdyn verotuspäätöksen johdosta poistaa KY:n
tulosta, olihan se kokonaisuudessaan siirretty/määrätty
minun henkilökohtaiseksi tuloksi ja myös näin verotettu.
Toisaalta tulonhankkimiskulut, jotka edustivat yli puolta laskutuksesta,
olisi pitänyt laskea vähennykseksi kokonaisuudessaan tulonhankinnasta.
Hämeen lääninoikeus hyväksyi valituksemme vuoden
1984 kymmenen kuukauden osalta (ks.s7.3). Lääninoikeus harkitsi oikeaksi tehdä laskutuksesta
ainoastaan 10% kuluvähennyksenä. Muuten se katsoi, että
KY:n laskutuksesta olisi maksajan (Scandexa Oy:n) tullut periä
ennakkovero. Myöhemmin Naantalin veroviraston oikaisulautakunta
hyväksyy sekä –85, että –86 tulojen vähentämisen
KY:n tulosta, mutta Tutun Lääninoikeus päätöksellään
sittemmin falsifioi aiemmat päätökset ja toteaa,
että näin syntyvää tappiota hyväksytä
ja KY:n tuloksena, ja tulo merkitään KY:n verotuksessa
0:- markaksi. Sain kokea, että KY:n tulonmuodostuksesta, ei
suoritetulla verotuspäätöksellä toiselle oikeussubjektille
määrättyjä ja verotettuja tuloja, hyväksytty
vähennettäväksi KY:n tulosta. Verotus suoritettiin
- kahdelle eri oikeussubjektille - samasta tulosta - bruttoverotuksena
kummallekin.. Päätöksillä ainoastaan nollattiin
KY:n vuosien –85 ja –86 netto tulos.Kun tarkastelen tätä verotusta ja siihen
liittyviä tuloja, otan esimerkiksi v. –86 joka oli viimeinen
tässä episodissa/prosessissa. Vuoden (Ky:n liikavaihto
-86 oli noin 850.000:- mk) koko laskutus Scandexa Oy:ltä oli Bruttona
394.510:- mk josta kulutositteet 214.905:- mk erotukseksi jäi jäännös
palkkio koko vuoden aikana tehdystä työstä brutto
179.605:- mk. Summa jaettuna 12 kuukaudella on vajaat 15.000 mk
kuussa. Kun huomioidaan, että tämä summa sisältää
kaikki verot, sosiaaliturvamaksut, kuin myös vakuutukset ja
eläkemaksut päästään kuukausiansioon joka
edustaa yhtiön maksamana palkkana noin 10.000 mk kuukaudessa.
Palkkio on varsin kohtuullinen - ellei pieni - maksajan kannalta.
Laskutusta arvioidessa tulee huomioida, että laskutus koski
palvelulaskutusta (osa-aikainen/ tehtävä luonteinen palvelu)
eikä päätoimesta laskutettavaa veloitusta. Tästä
KY suoritti minulle palkkaa sekä yhtiöosuutta* (ja maksoi
siitä verot ym.). Viimeisen päätöksen saan tässä
asiassa 21.3.1995 Turun lääninverovirasto (kopio)
Suoritettu verotus johti siihen, etten enää
suorittanut konsulttipalveluja Scandexalle, en myöskään
jatkossa nostanut mainittavaa palkkaa palveluistani, jota vuodesta
1987 alkaen tein "veroviraston päätöksessään nimeämänä"
tehtaanjohtajana. Veroseuraamuksen joka Scandexalle asiassa syntyi, Scandexa Oy maksoi kokonaisuudessaan lääninverovirastolle - verojen eräännyttyä maksettavaksi. Henkilökohtaisesta verotuksesta sekä
KY:n verotuksesta enemmän alaotsikossa >9, sekä
10. Otteita Y. R:n henkilökohtaisesta veroarkistosta 1985-94. |