View
Etusivu
Sisällysluettelo
Takaisin |
5.1.2. Välitön
verotus
5.1.2.1. Liiketoimintojen
tulosten yhdistämättää jättäminen
NTC:tä, Citylink Oy:tä ja Etronia Oy:tä on käsitelty
säännönmukaisessa verotuksessa erillisinä verosubjekteina,
joilla on kullekin vahvistettu erikseen verotettava tulo. Kertomuksessa
edellä kerrotun perustein tulisi sekä Citylinkin että
Etronian toiminnasta muodostuneet tulokset yhdistää NTC:n
tulokseen. Kun bulvaaniyhtiönä toimineen Citylink Oy:n tulos on ollut tappiollinen ja Etronia Oy:n tulosta ei kirjanpidon
totaalisen puuttumattomuuden johdosta kyetä edes arvioimaan
sekä otettaessa huomioon näiden yhtiöiden kohdalla
toteutettu arvioverotus, ei toimintojen tulosten yhdistämiseen
ole tämän ja VerL 56 §:n säännös huomioiden
aihetta.
5.1.2.2. VerL 57 §.n
mukainen peitelty osingonjako
Citylink Oy:n kirjapidosta on liitteissä 1 ja 2 esitetyllä
tavalla osoitettu laskelmin puuttuvan myyntiä yhteensä
1.184.000 mk. Kun otetaan huomioon se, että Citylink on NTC:n
bulvaani, on sen kirjanpidosta puuttuva myynti tosiasiassa NTC:n
kirjanpidosta puuttuvaa myyntiä. Puuttuvan myynnin määrä
tulisi VerL 57 §:n säännös huomioituna sen soveltamisesta
kehittynyt oikeuskäytäntö lisätä paitsi
yhtiön, niin myös osakkaan verotettuun tuloon, mikäli
kirjanpidosta puuttuvasta myynnistä kertyneet varat ovat tulleet
osakkaan tai sanotussa pykälässä mainitun yhtiön
osakkaan sukulaisen hyväksi tai olleet hänen tai sukulaisen
disponoitavissa. NTC:n tuloon ei lisäystä kuitenkaan ehdoteta
edellisessä kappaleessa esitetyn perustein. Kertomuksessa on
edellä osoitettu Yrjö Reinikaisen olleen Citylink Oy:n
todellinen johtaja Vesa Kuusiston sijasta ja näin ollen Citylinkin
kirjanpidosta puuttuvat tulot ovat olleet hänen disponoitavissaan.
Yrjö Reinikainen ei ole muodollisesti ollut Citylinkin eikä
myöskään NTC:n osakas. NTC:n
osakkaana on kuitenkin ollut hänen vaimonsa Marja Reinikainen
ja VerL 56 ja 57 §:n säännökset huomioiden esitetään
puuttuva myynnin määrä lisättäväksi
NTC:n osakkaalle Marja Reinikaiselle seuraavasti (laskelmat liitteessä
3):
verovuosi 1991 592.000 mk
verovuosi 1992 592.000 mk
NTC:n osalta on kuitenkin huomioitava peitellystä osingonjaosta
seuraava mahdollinen täydennysverovelvollisuus YHL 6 ja 9 §:n
mukaisesti.
5.1.2.3. VHS-kasettien valmistuksessa
käytettävien koneiden myynti
Yhtiö on ostanut 30.9.1990 päivätyllä kauppakirjalla
Scandexa Oy:ltä VHS-kasettien valmistuksessa käytettävät
koneet, laitteet ja muotit hintaan 5.305.750 mk. Tämä
sama kalusto on laskutettu 30.9.1990 tehdyn proforma –laskun
mukaan yhtiön unkarilaiselta yhteistyöyritykseltä
NTC National Tape Center Video es Hangtechnikai Kft:ltä (myöhemmin
käytetään yhtiöstä nimitystä NTC Unkari)
hintaan 5.300.000 mk (3.11.1991 tehdyn kauppasopimuksen kohdan 2
mukaan, ks. liite 10). NTC Unkari on 23.5.1991 pitämässään
yhtiökokouksessa hyväksynyt koneiden ja laitteiden kauppahinnaksi
5.000.000 mk. Oy NTC International Ltd ei ole kuitenkaan tulouttanut
kirjanpidossaan em. kaupasta mitään vaan ko. koneet ja
laitteet sisältyvät yhtiön inventoituun vaihto-omaisuuteen
tilinpäätöksissä 30.6.1991, 30.6.1992 ja 30.6.1993.
Asiaa selviteltiin jo tarkastuksen yhteydessä, mutta edelleen
jäi epäselväksi kaupan riitautuminen ja NTC Unkarin
taholta tapahtuneeksi väitetty sopimuksen rikkominen. Saadun
käsityksen mukaan kyseessä oli kuitenkin lähinnä
yhteisyrityksen omistajien välinen riita eikä niinkään
NTC:n ja NTC Unkarin välinen riita. NTC Unkari on joka tapauksessa
maksanut kauppasopimuksen 3.11.1991 kohdan 4 mukaan osasuorituksena
kauppahinnasta 28.11.1990 800.000 mk ja 6.11.1991 osasuorituksena
667.000 mk. Kauppasopimuksen mukaisesti on tapauksessa mielestämme
kyse selkeästi kaupasta eikä vuokrauksesta, vaikka NTC
onkin sittemmin 3.3.1992 päivätyn laskun mukaan katsonut
em. suoritukset vuokraksi ja tulouttanut ne tositteen nro 2129/31.3.1992
perusteella (lisäksi on tuolloin tuloutettu 33.000 mk eli yhteensä
1.500.000 mk = vuokra ajanjaksolta 1.11.1990 – 30.6.1992).
Sinänsä erääntyneen kauppahinnan suorittamatta
jättämisen osalta oli em. kauppasopimuksessa maininta
kohdassa 6 siitä, että mikäli ostaja ei maksa koneita
kokonaisuudessaan niiden eräpäivänä, perii myyjä
laitteiden käytöstä vuokraa 18 % maksamattoman kauppahinnan
osalta. Sopimuskohtaa on NTC:n taholla tulkittu siten, että
maksamattomalle kauppahinnalle on kohdistettu vuosittaista vuokraa
18 % ja näin on päädytty tositteen 2129/31.3.1992
perusteella tuloutettuun vuokraan 1.500.000 mk ajalta 1.11.1990
– 30.6.1992 (20 x 75.000 mk).
Kauppa on katsottava realisoituneeksi 3.11.1991 tehdyllä sopimuksella,
jolloin NTC:n olisi tullut tulouttaa kauppahinta 5.000.000 mk ja
poistaa kaluston hankintameno 4.403.735 mk (veroton arvo). Kaluston
hankintameno sisältyy kuitenkin 30.6.1992 tilinpäätöksessä
vaihto-omaisuuteen siitä tuolloin tehdyillä arvonalennuksella
1.100.934 mk vähennettynä. Näin saadusta arvosta
3.302.801 mk on tehty vielä 25 %:n varastovaraus eli sen osuus
on ollut 825.700 mk. Yhtiö on tehnyt lisäksi seuraavan
tilikauden 1.7.1992 – 30.6.1993 tuilinpäätöksessä
siirtymävarauksen 1.118.757 mk, jonka perusteena 30.6.1992
tilinpäätöksessä olleesta varastovarauksesta
(=1.321.800 mk) kohdistuu siis 825.700 mk sellaiseen omaisuuteen,
jota ei yhtiöllä ole todellisuudessa ollut. Yhtiön
verotettuihin tuloihin vuosille 1992 ja 1993 tulisi tehdä seuraavat
lisäykset:
verovuosi 1992
|