|
siis eivät sisälly Citylin Oy:n
tositeaineistoon muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Taulukossa
lasketaan samaa asiaa kuin edellisessä taulukossa CITYL1.XLS,
mutta vain NTC International Ltd:lle tapahtuneiden myyntien osalta.
Tiedot Oy NTC International LTD:lle tapahtuneista myynneistä
ajalta 1.7. – 31.8.1992 taas sisältyvät edelliseen
taulukkoon CITYL1.XLS.
CITYLASA.XLS Taulukossa on luetteloitu ne myynnit ajalta 1.5.91
– 30.6.92, joita koskevia myyntilaskuja ei sisälly Citylink
Oy:n tositeaineistoon. Myynnit on poimittu myyntireskontran luetteloista.
Loppusumma 532.911,80 mk ei sisällä myntejä Oy NTC
International Ltd:lle, koska näiden myyntilaskujen sisältö
on selvittetty edellisessä taulukossa NTCOSTOZ.XLS. Loppusumman
532.911,80 mk sisältämien myyntien kasettimääärä
on arvioitu (arvio 41.184 kpl) yhteenvetotaulukossa CITYKALK.XLS,
koska muutakaan selvitystä laskujen sisällöstä
ei ollut käytettävissä tarkastuksessa.
Johtopäätöksenä edellä selostetuista ja
liitteinä olevista laskelmista esitetään, että
noin 80.000 kasettia on myyty ohi kirjanpidon siten, että niiden
myynnit eivät sisälly myyntilaskujen luetteloihin eikä
niitä ole muutoinkaan tuloutettu yhtiön kirjanpidossa.
2.2.6. yhteenveto Citylink
Oy:n kirjanpidon laminlyönnistä ja epäluotettvuutta
osoittavista seikoista
Liikevaihtoverotusta ja välitöntä verotusta ajalta
1.5.1991 – 30.4.1993 ei esitetä perustettavaksi kirjanpitoon
eikä myöskään tarkastuksessa käytettävissä
olleeseen tositeaineistoon, koska...
- Päiväkirja ja pääkirja eli varsinainen kirjanpito
on laiminlyöty 31.12.1991 jälkeiseltä ajalta.
- Tarkastuksessa todettiin ostetun yli 80.000 kappaletta enemmän
kasettirunkoja kuin valmiita kasetteja todettiin vastaavasti myydyn
ajalla 1.5.1991 – 31.8.1992.
- Myyntilaskuja ajalta 1.5. – 30.9.1991 ja 1.7.1992 –
31.8.1992 ei ollut tarkastuksessa käytettävissä.
- Tilinpäätökset ovat laatimatta tilikausilta 1.5.1991
– 30.4.1992 ja 1.5.1992 – 30.4.1993.
2.3. Etronia Oy:
2.3.1. Kirjanpidon laiminlyöti
Etronia Oy:n toiminnasta ei Vesa Kuusiston keromuksen (poliisikuulustelu
13.9.1994) mukaan ole pidetty lainkaan kirjanpitoa.
2.3.2. Toiminnan laajuuden
arviointi
NTC:n tarkastuksen yhteydessä saatujen reskontralistojen mukaan
on NTC:n ostot Etronia Oy:ltä olleet ajanjaksolla 25.9.1992
– 28.4.1993 yhteensä 1.013.288,00 mk ja NTC:n myyntien
yhteismäärä Etronia Oy:lle on samalla ajanjaksolla
ollut 127.375,00mk.
2.3.3. Verotustoimenpiteet
Tilikausi 2.5.1992 –
31.10.1993 (verovuosi 1993)
Välittömän verotuksen osalta on yhtiön verotus
toimitettu arvioimalla verotettava tulo 200.000 markaksi, koska
yhtiö ei ollut jättänyt veroilmoitusta verovuodelta
1993.
Välillinen verotus on toimitettu arvioverotuksin koko sen jakson
ajan, jonka yhtiö on ollut liikevaihtoverovelvollinen eli 5.8.1992
– 28.2.1994. Yhtiötä on kehotettu liikevaihtoveroilmoituksen
antamiseen, mutta yhtiö ei ole antanut ilmoitusta miltään
kuukaudelta. Suoritettavan veron määräksi on arvioitu
17.000 mk/kk em. ajalta.
3. Yhtiöiden liiketoimintojen
yhdistäminen verotuksessa
3.1. Yleistä bulvaaniudesta
Bulvaani- eli välikäsisuhteesta on lainsäädännössämme
varsin niukalti säännöksiä – tosin aiemmin
oli voimassa L osakkeita koskevista valikäsisuhteista 28.7.1939/244,
mutta tämä sääntely, jonka tarkoituksena oli
estää ulkomaalaisten sekä eräiden ns. vaarallisten
yhteisöjen omistusoikeus suomalaisissa osakeyhtiöissä
on kumottu v. 1991. Verolainsäädännössä
on bulvaanisuhteeseen sovellettavissa yleinen veronkiertämissäännös
VerL 56 §, LvvL95 §, AVL 181 § ja LeimaveroL 90 §.
Bulvaanisuhteen perustaminen on yleensä osana näennäisoikeustoimia
in fraudem legis (=veron kiertämiseksi). Veronkiertämissäännöksistä
VerL 56 §:n ensimmäinen lause ja LvvL 95 §:n ensimmäinen
momentti ovat sisällöltään samanlaiset:
”Jos jollekin olosuhteelle tai toimipisteelle on annettu sellainen
oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta
tai tarkoitusta, on verotusta toimitettaessa meneteltävä
niin, kuin asiassa olisi käytetty oikeaa muotoa”.
Bulvaanin käsitteellä tarkoitetaan järjestelyä,
jossa näennäisesti toinen talousyksikkö suorittaa
toimenpiteen, mutta tosiasiassa erillistä toista yksikköä
ei ole: tosiasiallinen omistus ja päätöksenteko on
sillä talousyksiköllä, jonka hyväksi on toimittu.
Kun verotuksen perustaksi tarkoitetut taloudelliset realiteetit
ja tosiseikat joudutaan lakitekstissä yleensä formuloimaan
yksityisoikeudesta lainatuilla termeillä, kytketään
veroseuraamuksetkin lähtökohtaisesti tietylle toimelle
tai olosuhteelle annettuun yksityisoikeudelliseen muotoon. Tällaisen
lainsäädäntötekniikan edellytyksenä on
kuitenkin laissa kuvatun normaalin
|
