|
EIS 6 artikla sekä EIT tulkinta
>Ruotsia koskevassa tapauksissa
Västberga Taxi Aktiebolag ja Vulic- sekä Janosevic (molemmat
annettu 23.7.2002) EIT katsoi valittajan, jolle oli verotusmenettelyssä
määrätty veronkorotus puutteellisen tai virheellisen
varoilmoituksen johdosta, olleen "rikoksesta syytetty"
EIS autonomisen tulkinnan mukaan. Tilanne on mikäli kansallisen
lain mukaan hallinnollisesti säädetty tarkastus tai muu
menettely tosiasiallisesti muistuttaa siinä määrin
rikosprosessia, että tulkinnan kohteena olevana on rikoksesta
syytetyn asema EIS:n autonomisen tulkinnan mukaisesti. Tällöin
EIS 6 artikla syytettyä koskevat oikeudet on otettava huomioon
jo hallinnollisessa menettelyssä. E. Andersson on katsonut
Ruotsin ja Norjan ylimpien oikeusasteiden ottaman kannan perusteella,
että myös Suomen lainsäädännön mukainen
veronkorotus on sanktioluonteinen seuraamus, jolloin verovelvollisen
asema on tosiasiallisesti rinnastettava syytettyyn: Andersson 2002,
s. 353. Luonnollisesti myös editointivelvollisuuden ulottaminen
"syytettyyn" on sopimuksen vastaista: Laura Ervo 2005,
s.255.<
>Esimerkiksi Suomea koskevassa
H.A.L:n tapauksessa (27.1.2004) EIT katsoi, että valittajalle
ei ollut annettu riittävästi tietoja, jotta hän voisi
osallistua asianmukaisesti oikeudenkäyntiin, minkä vuoksi
EIS 6 artiklan 1 kohtaan sisältyvää kontradiktorisuuden
vaatimusta oli rikottu.<
Asianosaisille pitää järjestää tarpeelliset
edellytykset kontradiktorisuuden toteutumista varten. Kontradiktorinen
oikeudenkäyntimenettely on siis kommunikaatiota toimijoiden
välillä: Laura Ervo 2005 s.60<<
>Kommentti: Kun tarkastelee
Valtiovarainministeriön työryhmämuistio 1/99, s.35.
esiintyvää kommenttia "viranomaisyhteistyökohteissa
on tutkinnanjohtajan kanssa sovittu siitä, jne." ei tarvitse
käyttää mielikuvitustaan todetakseen viranomaisten
pyrkivän tiivistämään yhteistyötään
erilaisen kikkailun avulla. Verovelvollisen ym. on varsin perusteellisesti
pyrittävä selvittämään - asiakohtaisesti
- koko tutkinta-aineiston sisältö, että onko aineisto
kaikilta osin annettu tiedoksi vastaajalle ennen verotuksen maksuunpanon
määräämistä. Tutkinta aineisto saattaa
sisältää itse verotukseen liittyvää oleellista
tietoa jota ei ole annettu tiedoksi verovelvolliselle/kirjanpitovelvolliselle
ennen verotuksen maksuunpanon määräämistä:
Y.R<
8.3. Verotarkastuskertomuksen
hyväksyminen
> Verotarkastajan esimies
hyväksyy verotarkastuskertomuksen. Hyväksymisellä
tarkoitetaan tarkastuskertomuksen tarkastusjohdollista tarkastamista.
Tällöin kiinnitetään huomiota siihen, että
tarkastuskertomus on huolellisesti laadittu ja tehdyt ehdotukset
ovat perusteltuja. Verotarkastaja tai tarkastuskertomuksen hyväksyjä
ei ratkaise sitä, toimitetaanko kertomuksen perusteella verotus
tai maksuunpano, vaan hyväksymisen jälkeen kertomus toimitetaan
verotus- tai maksuunpanopäätöksen tekijälle.
Verohallituksen yleisohje, Hyvä verotarkastustapa<
8.4 Tarkastusaineiston palauttaminen
> Kun verotarkastus on
päättynyt, tarkastaja palauttaa hallussaan olleen kirjanpitoaineiston.
Myös kirjanpitoaineiston luovuttamiseen käytetyt verovelvollisen
tietovälineet palautetaan. Verotus- tai maksuunpanopäätöksen
jälkeen tarkastettavana ollut elektroninen aineisto poistetaan
verohallinnon tietovarastoista ja poistamisesta ilmoitetaan verovelvolliselle.
Verohallituksen yleisohje, Hyvä verotarkastustapa<
>Hyvään verotarkastustapaan kuuluu aineiston palauttaminen
jo ennen alustavan tarkastuskertomuksen lähettämistä
verovelvolliselle, sillä ei voida vaatia, että verovelvollisen
on käytävä verohallinnon tiloissa tutustumassa omiin
tiliasiakirjoihin: Siiteri, Tilisanomat 5/1986 s.30.<
9.
Vertailutietotarkastus (lyhennetty)
>Verotarkastus voidaan
suorittaa myös yksinomaan verotuksessa tarvittavien vertailutietojen
hankkimiseksi. Vertailutietotarkastusta ei voida suorittaa luottolaitoksessa.
Verohallituksen yleisohje, Hyvä verotarkastustapa<
|
