Title 9. Ajojahti jatkuu.
14. Pos.3. Hyvä verotarkastustapa.
14. Pos.3. Hyvä verotarkastustapa.

Verovelvollisen sekä kirjanpitovelvollisen oikeussuoja

14.3.16


View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

 

. Myötävaikuttamattomuusperiaate perustuu lähinnä epäillyn oikeuteen vaieta, jos hän niin haluaa. Viranomaisen pakottaessa syytetyn itse aktiiviseksi toimijaksi passiivisen sietämisen sijaan menettely on ristiriidassa myötävaikuttamattomuusperiaatteen kanssa ainakin silloin, kun aktiivisen toiminnan aikaansaamiseksi käytetään välitöntä pakkoa. >Laura Ervo 2005 s.257<

Objektiviteettiperiaate, Objektiivisuusperiaate

Objektiiviperiaate tarkoittaa aineellisen l. materiaalisen totuuden selvittämistä tutkittavassa asiassa. >Objektiiviperiaate on oikeusperiaate jonka mukaan viranomaisen ratkaisun tulee perustua yleispäteviin syihin ei mielivaltaan: Oikeudenmukainen oikeudenkäynti; Laura Ervo<
Esitutkinnassa tulee objektiivisuusperiaatteen mukaan ottaa huomioon kaikki asiaan vaikuttavat tekijät riippumatta siitä, koituuko seikka vastaajalle edulliseksi tai haitalliseksi.

>>Objektiiviteettiperiaate vaatii viranomaisten nojautuvan ratkaisuissaan vain asiallisesti (objektiivisesti) perusteltaviin seikkoihin. Asianosaisia kohtaan tunnettavat sympatiat tai antipatiat eivät saa vaikuttaa ratkaisun sisältöön. Periaate konkretisoituu esteellisyyttä koskevissa säännöksissä, joista tärkein HML 10 § "Keskeinen menettelyn edellytys on, että viranomainen on toimivaltainen 1)asiallisesti, 2,) asteellisesti ja 3) alueellisesti": Jaakko Husa ja Teuvo Pohjolainen, Kirjassa Julkisen vallan oikeudelliset perusteet s.220 ja 277<<

”Objektiivinen oikeus - perusoikeuksien yhteydessä tarkoittaa oikeutta, jonka toteuttamiseen viranomaisella on (objektiivinen, yleinen) velvollisuus:” >Perusoikeudet Pekka Hallberg 1999 s.67<

>Valitusasteissahan tuomioistuin voi viime kädessä määrätä todistustaakasta ja hankkia viran puolesta selvitystä siinä laajuudessa kuin käsittelyn tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja asian laatu vaativat. Verovalmistelijan itselleen muodostama intuitiivinen käsitys asioiden oikeasta tilasta voi saada liian hallitsevan aseman verovalmistelun yhteydessä eikä valmistelija havaitse sitä, että todistustaakka onkin mahdollisesti jo kääntynyt veroviranomaiselle: Verotuksen oikeusturvatyöryhmän muistio 9.1.98, 36/97 s.8<

Puolueettomuusperiaate

Tarkoittaa sitä, että verotusta toimitettaessa on otettava tasapuolisesti huomioon sekä veronsaajien että verovelvollisen edut. Puolueettomuusperiaate on ilmaistu verotusmenettelylain 26.2 §:ssä.

Suhteellisuusperiaate

Viranomaistoiminnassa toimenpiteiden laadun, laajuuden ja ankaruuden tulee olla sekä niihin käytettyjen voimavarojen että kansalaisille mahdollisesti aiheutuvien haittaseuraamusten osalta yhteiskunnassa vallitsevan arvomaailma huomioon ottaen järjellisessä ja hyväksyttävässä suhteessa toiminnan päämäärään ja sillä tavoiteltuihin tuloksiin. Selvittämisessä on noudatettava laillisia menettelytapoja ja keinoja, ja siinä tulee kunnioittaa henkilön – käytännössä erityisesti rikoksesta epäillyn ja syytetyn – ihmisarvoa sekä perus- ja ihmisoikeuksia. >>Suhteellisuuden arvioimisessa on oleellista seuraamusharkinta eli sen arviointi, millaisia seurauksia aiotulla toimella on asianosaisen asemaan: Jaakko Husa ja Teuvo Pohjolainen, Kirjassa Julkisen vallan oikeudelliset perusteet s.220<<

Syyttömyysolettama (asiaan liittyy periaate edistointivelvollisuudesta)

ETL 7,2 §:n mukaan: Epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä. Periaate kuuluu oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ainesosiin, ja se on ilmaistu EIS 6,2 artiklassa jossa turvataan ns. syyttömyysolettama, jonka mukaan jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen. Sama mainitaan myös KP- sopimuksen 14,2 artiklassa. Myötävaikuttamattomuusperiaate on läheisessä yhteydessä syyttömyysolettamaan. > Laura Ervo 2005 s.243. Viittaus Ks. esimerkiksi Karol Nowak v.2003 ja Virolainen – Pölönen 2004, s.282–298.<
Erityisesti anglosaksisessa oikeudessa on vanhastaan noudatettu periaatetta, että henkilö voidaan katsoa syylliseksi rikokseen vasta, kun tuomioistuin rangaistustuomiossaan on sen todennut. Esitutkinnassa periaate sisältää mm. sen, että ei puhuta "syyllisestä", vaan "epäillystä". Esitutkintaviranomaisen asiana ei ole yhteiskunnan puolesta lausua paheksumisarvostelua rikoksen tekijälle, vaan se on tuomioistuimen tehtävä. Esitutkintaviranomaisten on pyrittävä suojaamaan epäiltyä leimautumiselta ja mahdolliselta kostonhimolta. Esitutkintavaiheessa kysymyksessä ei vielä ole "syyte" eikä "syytetty" vaan "epäilty rikos" ja (tietynlaisessa) "rikoksesta epäilty".

 

123 • 4 • 5 << PreviousNext >>