View
Etusivu
Sisällysluettelo
Takaisin |
Palaneen käryä haistaneen pankkitarkastusviraston virkamiehet
olivat nyhtäneet vastauksia syyskaudella 1988 ja dokumentteja puoliväkisin.
Niistä nousi esiin yllättävä kuva. KOP oli varannut huhtikuun alusta
syyskuun alkuun yli miljardin mk luotot Fryckman- ja Kouri-yhtiöille
SYP-osakkeiden ostoon. Nyt nämä pitivät hallussaan huikeaa kymmenesosan nurkkaa
maan vauraimmasta ja vanhimmasta liikepankista. Lisäksi Kouri-yhtiöllä oli noin
370 miljoonan markan vastuut Pohjola-hankinnoista ja runsaat 260 miljoonan
markan August-vastuut (Amer, Nokia, Spontel), joiden vakuusvaje oli tuossa
vaiheessa jo huomattava. Asia täsmentyi kun PTV:n virkamiehet kaivattivat esiin
pankin ja mainittujen asiakkaiden välisiä sopimuksia. Ehtojen perusteella Fryckman-yhtiöiden
kuin myös Kouri-yhtiöiden sopimuksiin liittyi klausuuli äänivallan
luovuttamisesta pankille. Rahoitus riskit olivat valtavat, oliko KOP sylissään
miljardien mätänevät luotot ja kasapäin kenellekään kelpaamattomia osakkeita.
Koska koko SYP-positiota ei heikentyneen kurssikehityksen takia heti ollut
mahdollista purkaa, hyppysiä pahiten polttaneen Fryckman-osakkeet oli
lopullista ratkaisua etsittäessä parkkeerattava maineeltaan mallikelpoiselle,
vakaammille ja pankin kannalta luotettavimmille omistajille. Yllättävä
puhelinsoitto lokakuisesta Berliinistä pääjohtaja Lassilalle vahvisti pankin
valinneen oikean tien. maailmanpankin kokoukseen matkustanut Posti-pankin tuore
pääjohtaja Seppo Lindblom purki Helsinkiin järkytystään. Hän oli saanut tietää
pankkinsa rahoittaneen 500 miljoonalla markalla Pentti Kouria, joka oli
heinäkuussa hankkinut haltuunsa poikkeuksellisen suuren erän KOP:n vapaita
osakkeita ja warrantteja… Yhdyspankkia vastaan suunnatun valloitusretken pohja
murtui näin keskeiseltä kohdaltaan. Omien osakkeiden ostoja oli kiireen
keskellä hankala ryhtyä organisoimaan. Tekemistä ja peiteltävää oli muutoinkin,
joten omistajana KOP:lle vaarattomana pidetty Postipankki sai luvan kiehua
keitoissaan. Kouri tarvitsi rahaa Postipankki lainojen korkojen maksuun, KOP
myönsi miljoonat, ja samalla pankki osti etuoikeuden osakkeisiinsa. KOP:n
omistuspohjaa varmistanut Benedict-sopimus sisälsi toisenkin kiinnostavan
ehdon. Etuosto-oikeuden luovuttaminen KOP:lle edellytti, että kouri Capital
voisi edelleen jatkaa SYP-osakkeiden kartuttamista pankin kanssa sovitulla
tavalla. Tämä ei muuttanut alkusyksyn päätöstä purkaa SYP-positio, vaan edisti
sitä Fryckmania koskevan välipäätöksen osalta. Fryckmanin haltuun uskotuista
SYP-osakkeista siirrettiin toinen puoli Kouri-yhtiöille toinen 7,8 miljoonan
kpl erän löytäessä väliaikaisen kotinsa Palkkiyhtymästä. Kauppahintaa
määriteltäessä lähtökohtana oli löytää ratkaisu, jolla Fryckmanista
irtauduttaisiin nopeasti ja riidoitta. Bulvaanin oli tietenkin saatava
palkkionsa. Se oli pörssikurssien yläpuolella reippaasti liitäneessä 734 miljoonalla
markalla järjestettävissä. Liikemies kulosaaresta kuittasi nimensä ja
coctailshoppiensa lainaamisesta bruttona 53 miljoonaa markkaa (nettona runsaat
30 mmk, millä summalla kauppahinta ylitti markkinahinnan).
Ennekuin rekat
kuljettivat osakkeita varastosta toiseen, ehti jännitys tiivistyä. Kasinotalouden
sijoittajasankareihin lukeutuneet Taito Tuunanen ja Kari Mäkelä taustaryhmineen
olivat keränneet runsaasti Sammon osakkeita – velaksi. Rahoitushuolet ahdistama
Tuunasen kiersi eripuolilla niitä tarjoamassa. Tuunasen kokoama Sampo-paketti
oli sinänsä kiinnostava. Erityisesti SYP:n arvailtiin vilkuilevan Sampoa
kiinnostuneesti, ja markkinahuhut tiesivät sen jo irtisanoneen Tuunasen luotot
voidakseen lunastaa itselleen panttina olevat osakkeet. KOP-Axion -aktio
istutettiin Kulvikin ja Kourin ohjaamana tähän
saumaan. Axion Group ostaisi SYP:n nenän alta nimiinsä Tuunasen
Sampo-osakkeet, jotka aikaisemmista yhteyksistä tutuin sopimuksin sidottaisiin
KOP:n määräysvaltaan. Axion (Kouri - Kulvik) osti KOP:n sisäisinä kauppoina
Taito Tuunasen yhtiöryhmältä Sammon osakkeita 850 miljoonalla markalla. Riski
kasattiin totuttuun tyyliin KOP:lle, välittämättä PTV:n uunituoreesta ohjeesta
4.1.1989 (osakkeiden 60 % vakuusarvosta). KOP sovelsi omaa 100 % vakuusarvo
sääntöään. Maaliskuun 9 pv 1989 virisi toivo suureta ratkaisusta. Henrik
Kuningas tapasi silloin Kourin Lontoossa, Albemarle hotellissa. Tuliaisinaan hänellä
oli kaivattu viesti: Mika Tiivolan valtakirja ostaa kaikki SYP:n ja Sammon
osakkeet, mutta vain yhdessä. Keskustelujen edetessä Helsingissä ilmeni, ettei
SYP maksaisi omasta ja Sammon-nurkasta pelkästään rahassa. Preemioiden lähes
kolmen miljardin markan hinta oli sellaisenaan aivan liian kova. Mutta
vaihtokauppa voisi olla mahdollinen. Tähän tarkoitukseen SYP:llä oli nostaa
pöytään Nokiaa, Pohjolaa, Keskoa, tarpeen tullen vaikka Kymmenen osakkeita ja
ennen muuta Repolaa, jonka kadonnutta nurkkaa KOP:n tiedettiin kaipaavan
kipeästi takaisin.
”Tässä kaupassa voittivat kaikki” Pentti Kouri kertoi lehdistölle. Helpolla rikastuneeksi leimattu
Kouri ja hänen partnerikseen myöhemmin paljastunut Hannes Kulvik tutkivat myös
tilejään, mutta eivät olleet tyytyväisiä. Vaikka kaikki voittivat, suuret
järjestelijät eivät voittaneet riittävästi, vai noin 260 miljoonaa markkaa. Lassilan
huoneeseen ilman ennakkovaroitusta muutamaa päivää kauppojen jälkeen
ilmestyneet partnerit tunsivat ansainneensa vaivoistaan ja KOP:n pelastamisesta
enemmän. He vaativat itselleen mm. 30 miljoonan markan revalvaatiohyödyn, joka
oli syntynyt, kun markka revalvoitiin neljällä prosentilla ennen
Kouri-yhtiöiden miljoonavaluuttaluottojen purkua. Tämän lisäksi tiliin piti
lisätä 60 miljoonaa mk, joka oli kertynyt Repola-osakkeen odotettua
alhaisemmiksi neuvotellun ostohinnan ja ennen kauppoja sovitun teoreettisen maksimihinnan
erosta. Pankilla ei ollut varaa riitoihin. KOP:sta oli tullut salaisuuksien ja
taitavien välikäsien vanki. Huhtikuun alun neuvottelussa, jossa pankkia
edustivat pääjohtajan lisäksi Fagernäs ja Tapio Niemi, päästiin Kourin ja
Kulvikin kanssa kompromissiin. Repola hyvitystä ei maksettu. Sen sijaan KOP
vastahakoisesti hyväksyi 10 % toimenpidepalkkion Axionille ja tyytyi
revalvaatiohyötyä jaettaessa kolmasosaan. Toistaiseksi KOP:n finanssi ja teollisuusimperiumi
oli pelastettu – ainakin hetkeksi, sillä alkuvuonna 1991 pankin perustuksissa
alkoi kuulua pahaenteisiä murtumisen ääniä…
Pos 15. Vuonna 1989 kello käy - Tsunami iskee
V.1989 Uusi myyntivoittoverolaki
astuu voimaan. Ensimmäisenä vuoden alussa SKOP suorittaa osakeannin ja tuplaa
osakepääomansa imuroimalla itselleen uutta rahaa 690. miljoonaa. Viikolla 5. KOP
järjestää 100-vuotis juhla-annin ja imuroi markkinoilta 1,2 miljardia josta
emissiovoittona 477 miljoonaa mk. Markkinoilla on pörssikurssit kuin myös
kiinteistöjen hinnat noussut pilviin. Lassila kertoo pankin talletusten
ylittäneen 40 miljardia ja luottojen 63 miljardia mk, samalla todeten luottotappioiden
lähteneen kasvuun. SYP kertoo talletustensa määrän nousseen 42 miljardiin ja luotonannon
yli 67 miljardiin. Luvut olivat SYP:n osalta KOP:ia korkeammat. Raha hakee
vielä ostokohteita - vielä voi löytyä ostettavaa. Rahaa on, markkinat toimivat
- on rauhallisempaa - vain pankeilla on kiire, nurkanvaltauksia puuhaavat
mogulit/oligargit kutovat verkkojaan. Viikolla 11 Suomen Yrittäjien
keskusliiton pj. vaatii Veroministerin vaihtoa koska rahapolitiikka on joutunut
hakoteille. Samalla viikolla hallitus revalvoi markan neljällä prosentilla. Viikko 12 Helibor nousee 12 % ja uskotaan edelleen kasvavan. 20 miljardin
EKA yhtymä, jonka alakonserni Kansa-yhtymä on, ei ole tehnyt tulosta puoleen
vuosikymmeneen. Eläke-Varman toimitusjohtaja Juhani Kolehmainen, arvioi Kansan
tilanteen surullisemmaksi kuin aavistetaankaan. EKA:n pääjohtajan Eero Rantalan
visiot kulutustavarakaupan parantamiseksi elävät yritysten nimenvaihtoon (uusia
kauppaketjuja kuten Manteli, Sateenkaari, Tenna ja Siwa – elossa vieläkin) liittyvissä
visioissa. Myöskään EKA ei ole tehnyt tulosta useisiin vuosiin ja alamäki
jatkuu. Eero Rantala istuu lähes jokaisessa konsernin yhtiön hallituksessa (mm.
puheenjohtajana Tradekassa, Kansassa, Trendorissa, Finnoilissa, Hakassa.) Muualla
mm. Renlund, Restel, Haka-Auto, Kontio-Kontion, Meiran, Sotkan ym. ovat
valvomassa Ekan johtajat. Pääsääntöisesti uutiset ovat huonoja tässä Demari
linnakkeessa. Eero Rantala muistuttaa, ”että omistajat ovat tulevaisuudessa yhä
tärkeämpi yrityksen menestystekijä”. (Toivoisi, että näille myös reilusti asiat
yhtiön tilasta tunnustettaisiin). Ekan käyttökatteesta nettokorot söivät v.1988
yht. 71 prosenttia, joka oli hieman edellisvuotta enemmän. Eka myy omaisuuttaan
mm. maatalouskauppa siirtyi Tukolle 1988 lokakuussa. Arvoitus on paljonko rahaa
siirtyi SAK:lle - Kantavan vähemmistöosakkuuden lunastuksesta.
Viikko 18 Mancon ryhmän
osakkuusyhtiöiden konkurssikierre kiihtyy. Viikko 20 Mangonilla kriisikokous
jossa yhtiön hallitus esittää osakepääoman alentamista 80 miljoonasta 8
miljoonaan – omat pääomat on syöty. Viikolla 22 todistetaan Suomen kaikkien
aikojen ensimmäistä pörssiyhtiön konkurssia kun Mancon kaatuu ja 4000
osakkeenomistajaa menettää sijoituksensa. Valtionvarainministeriö ehdottaa
viikolla 23, liikevaihtoveron ulottamista myös rakentamiseen. Pörssikurssit alkavat taantua, vaihto alenee
tuntuvasti. Pörssikurssit olivat liukuneet alaspäin koko kevään, viikolla 28 -
9.7 maanantaina päivävaihto jäi 30 miljoonaan mk ja keskustelu käy kuumana
suomalaiskuluttajien ylivelkaantumisesta. viikolla 30 torstaina 28.7. Hex:n
vaihto jää julkihuudoissa 16,7 miljoonaan – näin pienen vaihdon välityspalkkiot
eivät kata meklareiden autojen leasing-vuokria. Yrityskauppojen määrä vähenee
murto-osiin, asialla ovat enää yrityskauppoihin liittyvät keskinäiset selvitystoimet. Kauppoja puretaan, järjestellään, suuryhtiöt suorittavat siirtojaan. Pankit ja
rahoituslaitokset nurkanvaltaajiensa – bulvaaniensa - kautta rakentelevat
pelinappuloitaan uuteen järjestykseen. Kouri, Frykman, Uotit ym. kasinotalouden
gurut ovat uutisotsikoissa. Pankkien ottolainauksen pitkäaikaistalletukset ovat
nousseet lähes 100 miljardiin markkaan. Rahat on myös lainattu edelleen tai
sijoitettu osakkeisiin ym. omaisuuteen. Pankkien takausvastuut ulkomaisista
luotoista ovat kasvaneet nopeasti suuriksi.
|