Title 9. Ajojahti jatkuu.
14. Pos.3. Hyvä verotarkastustapa.
15. Hallittu rakennemuutos. Syyt lamaan - laman seuraukset - kausaalisuus v.1985–1995. Mikä on hallintovallankäyttäjien etiikka ja moraali?

15.17


View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

 

Palaneen käryä haistaneen pankkitarkastusviraston virkamiehet olivat nyhtäneet vastauksia syyskaudella 1988 ja dokumentteja puoliväkisin. Niistä nousi esiin yllättävä kuva. KOP oli varannut huhtikuun alusta syyskuun alkuun yli miljardin mk luotot Fryckman- ja Kouri-yhtiöille SYP-osakkeiden ostoon. Nyt nämä pitivät hallussaan huikeaa kymmenesosan nurkkaa maan vauraimmasta ja vanhimmasta liikepankista. Lisäksi Kouri-yhtiöllä oli noin 370 miljoonan markan vastuut Pohjola-hankinnoista ja runsaat 260 miljoonan markan August-vastuut (Amer, Nokia, Spontel), joiden vakuusvaje oli tuossa vaiheessa jo huomattava. Asia täsmentyi kun PTV:n virkamiehet kaivattivat esiin pankin ja mainittujen asiakkaiden välisiä sopimuksia. Ehtojen perusteella Fryckman-yhtiöiden kuin myös Kouri-yhtiöiden sopimuksiin liittyi klausuuli äänivallan luovuttamisesta pankille. Rahoitus riskit olivat valtavat, oliko KOP sylissään miljardien mätänevät luotot ja kasapäin kenellekään kelpaamattomia osakkeita. Koska koko SYP-positiota ei heikentyneen kurssikehityksen takia heti ollut mahdollista purkaa, hyppysiä pahiten polttaneen Fryckman-osakkeet oli lopullista ratkaisua etsittäessä parkkeerattava maineeltaan mallikelpoiselle, vakaammille ja pankin kannalta luotettavimmille omistajille. Yllättävä puhelinsoitto lokakuisesta Berliinistä pääjohtaja Lassilalle vahvisti pankin valinneen oikean tien. maailmanpankin kokoukseen matkustanut Posti-pankin tuore pääjohtaja Seppo Lindblom purki Helsinkiin järkytystään. Hän oli saanut tietää pankkinsa rahoittaneen 500 miljoonalla markalla Pentti Kouria, joka oli heinäkuussa hankkinut haltuunsa poikkeuksellisen suuren erän KOP:n vapaita osakkeita ja warrantteja… Yhdyspankkia vastaan suunnatun valloitusretken pohja murtui näin keskeiseltä kohdaltaan. Omien osakkeiden ostoja oli kiireen keskellä hankala ryhtyä organisoimaan. Tekemistä ja peiteltävää oli muutoinkin, joten omistajana KOP:lle vaarattomana pidetty Postipankki sai luvan kiehua keitoissaan. Kouri tarvitsi rahaa Postipankki lainojen korkojen maksuun, KOP myönsi miljoonat, ja samalla pankki osti etuoikeuden osakkeisiinsa. KOP:n omistuspohjaa varmistanut Benedict-sopimus sisälsi toisenkin kiinnostavan ehdon. Etuosto-oikeuden luovuttaminen KOP:lle edellytti, että kouri Capital voisi edelleen jatkaa SYP-osakkeiden kartuttamista pankin kanssa sovitulla tavalla. Tämä ei muuttanut alkusyksyn päätöstä purkaa SYP-positio, vaan edisti sitä Fryckmania koskevan välipäätöksen osalta. Fryckmanin haltuun uskotuista SYP-osakkeista siirrettiin toinen puoli Kouri-yhtiöille toinen 7,8 miljoonan kpl erän löytäessä väliaikaisen kotinsa Palkkiyhtymästä. Kauppahintaa määriteltäessä lähtökohtana oli löytää ratkaisu, jolla Fryckmanista irtauduttaisiin nopeasti ja riidoitta. Bulvaanin oli tietenkin saatava palkkionsa. Se oli pörssikurssien yläpuolella reippaasti liitäneessä 734 miljoonalla markalla järjestettävissä. Liikemies kulosaaresta kuittasi nimensä ja coctailshoppiensa lainaamisesta bruttona 53 miljoonaa markkaa (nettona runsaat 30 mmk, millä summalla kauppahinta ylitti markkinahinnan).

Ennekuin rekat kuljettivat osakkeita varastosta toiseen, ehti jännitys tiivistyä. Kasinotalouden sijoittajasankareihin lukeutuneet Taito Tuunanen ja Kari Mäkelä taustaryhmineen olivat keränneet runsaasti Sammon osakkeita – velaksi. Rahoitushuolet ahdistama Tuunasen kiersi eripuolilla niitä tarjoamassa. Tuunasen kokoama Sampo-paketti oli sinänsä kiinnostava. Erityisesti SYP:n arvailtiin vilkuilevan Sampoa kiinnostuneesti, ja markkinahuhut tiesivät sen jo irtisanoneen Tuunasen luotot voidakseen lunastaa itselleen panttina olevat osakkeet. KOP-Axion -aktio istutettiin Kulvikin ja Kourin ohjaamana tähän saumaan. Axion Group ostaisi SYP:n nenän alta nimiinsä Tuunasen Sampo-osakkeet, jotka aikaisemmista yhteyksistä tutuin sopimuksin sidottaisiin KOP:n määräysvaltaan. Axion (Kouri - Kulvik) osti KOP:n sisäisinä kauppoina Taito Tuunasen yhtiöryhmältä Sammon osakkeita 850 miljoonalla markalla. Riski kasattiin totuttuun tyyliin KOP:lle, välittämättä PTV:n uunituoreesta ohjeesta 4.1.1989 (osakkeiden 60 % vakuusarvosta). KOP sovelsi omaa 100 % vakuusarvo sääntöään. Maaliskuun 9 pv 1989 virisi toivo suureta ratkaisusta. Henrik Kuningas tapasi silloin Kourin Lontoossa, Albemarle hotellissa. Tuliaisinaan hänellä oli kaivattu viesti: Mika Tiivolan valtakirja ostaa kaikki SYP:n ja Sammon osakkeet, mutta vain yhdessä. Keskustelujen edetessä Helsingissä ilmeni, ettei SYP maksaisi omasta ja Sammon-nurkasta pelkästään rahassa. Preemioiden lähes kolmen miljardin markan hinta oli sellaisenaan aivan liian kova. Mutta vaihtokauppa voisi olla mahdollinen. Tähän tarkoitukseen SYP:llä oli nostaa pöytään Nokiaa, Pohjolaa, Keskoa, tarpeen tullen vaikka Kymmenen osakkeita ja ennen muuta Repolaa, jonka kadonnutta nurkkaa KOP:n tiedettiin kaipaavan kipeästi takaisin.

”Tässä kaupassa voittivat kaikki” Pentti Kouri kertoi lehdistölle. Helpolla rikastuneeksi leimattu Kouri ja hänen partnerikseen myöhemmin paljastunut Hannes Kulvik tutkivat myös tilejään, mutta eivät olleet tyytyväisiä. Vaikka kaikki voittivat, suuret järjestelijät eivät voittaneet riittävästi, vai noin 260 miljoonaa markkaa. Lassilan huoneeseen ilman ennakkovaroitusta muutamaa päivää kauppojen jälkeen ilmestyneet partnerit tunsivat ansainneensa vaivoistaan ja KOP:n pelastamisesta enemmän. He vaativat itselleen mm. 30 miljoonan markan revalvaatiohyödyn, joka oli syntynyt, kun markka revalvoitiin neljällä prosentilla ennen Kouri-yhtiöiden miljoonavaluuttaluottojen purkua. Tämän lisäksi tiliin piti lisätä 60 miljoonaa mk, joka oli kertynyt Repola-osakkeen odotettua alhaisemmiksi neuvotellun ostohinnan ja ennen kauppoja sovitun teoreettisen maksimihinnan erosta. Pankilla ei ollut varaa riitoihin. KOP:sta oli tullut salaisuuksien ja taitavien välikäsien vanki. Huhtikuun alun neuvottelussa, jossa pankkia edustivat pääjohtajan lisäksi Fagernäs ja Tapio Niemi, päästiin Kourin ja Kulvikin kanssa kompromissiin. Repola hyvitystä ei maksettu. Sen sijaan KOP vastahakoisesti hyväksyi 10 % toimenpidepalkkion Axionille ja tyytyi revalvaatiohyötyä jaettaessa kolmasosaan. Toistaiseksi KOP:n finanssi ja teollisuusimperiumi oli pelastettu – ainakin hetkeksi, sillä alkuvuonna 1991 pankin perustuksissa alkoi kuulua pahaenteisiä murtumisen ääniä…

Pos 15.  Vuonna 1989 kello käy - Tsunami iskee

V.1989 Uusi myyntivoittoverolaki astuu voimaan. Ensimmäisenä vuoden alussa SKOP suorittaa osakeannin ja tuplaa osakepääomansa imuroimalla itselleen uutta rahaa 690. miljoonaa. Viikolla 5. KOP järjestää 100-vuotis juhla-annin ja imuroi markkinoilta 1,2 miljardia josta emissiovoittona 477 miljoonaa mk. Markkinoilla on pörssikurssit kuin myös kiinteistöjen hinnat noussut pilviin. Lassila kertoo pankin talletusten ylittäneen 40 miljardia ja luottojen 63 miljardia mk, samalla todeten luottotappioiden lähteneen kasvuun. SYP kertoo talletustensa määrän nousseen 42 miljardiin ja luotonannon yli 67 miljardiin. Luvut olivat SYP:n osalta KOP:ia korkeammat. Raha hakee vielä ostokohteita - vielä voi löytyä ostettavaa. Rahaa on, markkinat toimivat - on rauhallisempaa - vain pankeilla on kiire, nurkanvaltauksia puuhaavat mogulit/oligargit kutovat verkkojaan. Viikolla 11 Suomen Yrittäjien keskusliiton pj. vaatii Veroministerin vaihtoa koska rahapolitiikka on joutunut hakoteille. Samalla viikolla hallitus revalvoi markan neljällä prosentilla. Viikko 12 Helibor nousee 12 % ja uskotaan edelleen kasvavan. 20 miljardin EKA yhtymä, jonka alakonserni Kansa-yhtymä on, ei ole tehnyt tulosta puoleen vuosikymmeneen. Eläke-Varman toimitusjohtaja Juhani Kolehmainen, arvioi Kansan tilanteen surullisemmaksi kuin aavistetaankaan. EKA:n pääjohtajan Eero Rantalan visiot kulutustavarakaupan parantamiseksi elävät yritysten nimenvaihtoon (uusia kauppaketjuja kuten Manteli, Sateenkaari, Tenna ja Siwa – elossa vieläkin) liittyvissä visioissa. Myöskään EKA ei ole tehnyt tulosta useisiin vuosiin ja alamäki jatkuu. Eero Rantala istuu lähes jokaisessa konsernin yhtiön hallituksessa (mm. puheenjohtajana Tradekassa, Kansassa, Trendorissa, Finnoilissa, Hakassa.) Muualla mm. Renlund, Restel, Haka-Auto, Kontio-Kontion, Meiran, Sotkan ym. ovat valvomassa Ekan johtajat. Pääsääntöisesti uutiset ovat huonoja tässä Demari linnakkeessa. Eero Rantala muistuttaa, ”että omistajat ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpi yrityksen menestystekijä”. (Toivoisi, että näille myös reilusti asiat yhtiön tilasta tunnustettaisiin). Ekan käyttökatteesta nettokorot söivät v.1988 yht. 71 prosenttia, joka oli hieman edellisvuotta enemmän. Eka myy omaisuuttaan mm. maatalouskauppa siirtyi Tukolle 1988 lokakuussa. Arvoitus on paljonko rahaa siirtyi SAK:lle - Kantavan vähemmistöosakkuuden lunastuksesta. 

Viikko 18 Mancon ryhmän osakkuusyhtiöiden konkurssikierre kiihtyy. Viikko 20 Mangonilla kriisikokous jossa yhtiön hallitus esittää osakepääoman alentamista 80 miljoonasta 8 miljoonaan – omat pääomat on syöty. Viikolla 22 todistetaan Suomen kaikkien aikojen ensimmäistä pörssiyhtiön konkurssia kun Mancon kaatuu ja 4000 osakkeenomistajaa menettää sijoituksensa. Valtionvarainministeriö ehdottaa viikolla 23, liikevaihtoveron ulottamista myös rakentamiseen.  Pörssikurssit alkavat taantua, vaihto alenee tuntuvasti. Pörssikurssit olivat liukuneet alaspäin koko kevään, viikolla 28 - 9.7 maanantaina päivävaihto jäi 30 miljoonaan mk ja keskustelu käy kuumana suomalaiskuluttajien ylivelkaantumisesta. viikolla 30 torstaina 28.7. Hex:n vaihto jää julkihuudoissa 16,7 miljoonaan – näin pienen vaihdon välityspalkkiot eivät kata meklareiden autojen leasing-vuokria. Yrityskauppojen määrä vähenee murto-osiin, asialla ovat enää yrityskauppoihin liittyvät keskinäiset selvitystoimet. Kauppoja puretaan, järjestellään, suuryhtiöt suorittavat siirtojaan. Pankit ja rahoituslaitokset nurkanvaltaajiensa – bulvaaniensa - kautta rakentelevat pelinappuloitaan uuteen järjestykseen. Kouri, Frykman, Uotit ym. kasinotalouden gurut ovat uutisotsikoissa. Pankkien ottolainauksen pitkäaikaistalletukset ovat nousseet lähes 100 miljardiin markkaan. Rahat on myös lainattu edelleen tai sijoitettu osakkeisiin ym. omaisuuteen. Pankkien takausvastuut ulkomaisista luotoista ovat kasvaneet nopeasti suuriksi.

 

123 • 4 • 5 << PreviousNext >>