View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

Tilasto osoittaa, että työtaisteluilla ole ollut vaikutusta yhteiskunnan talouden dramaattisiin seurauksiin. Vuoden 1986 lakoissa menetettiin yht. 2.787.600 työpäivää. Tällaisella menetyksellä on luonnollisesti vaikutusta verokertymään, joskin vaikutus jää kokonaisuudessaan varsin pieneksi ja edustaa promille luokkaa välittömässä verotuksessa. 1986 työtaistelujen aiheuttama jälkiseuraus ei voinut aiheuttaa sellaista seurausta, josta lama olisi aiheutunut. Ennen muuta tilastot osoittavat selkeästi työrauhan parantuneen varsin oleellisesti laman aikana, tai seurauksena. Mitä työrauhaan tulee, v.1993 menetettiin työtaistelujen seurauksena 17.130 työpäivää joka oli pienin määrä 40 vuoteen. Työrauha mahdollisti hyvät olosuhteet yrittäjien sekä työntekijöiden välisen vuorovaikutussuhteen kehittämiselle.

Pos 15.4 Bruttokansantuote laskee – markan arvo laskee enemmän – bruttovelka kasvaa.

Oli aihetta ryhtyä seuraamaan laajemmin eri olioiden kausaalisia muutoksia. Oliko suomessa tapahtunut maanjäristys joka olisi tuhonnut muutaman kaupungin tai tulipalo joka olisi tuhonnut Helsingin, ei todellakaan. Myöskään tyynellä merellä 2005 tapahtunut maanjäristyksestä seurannut hyökyaalto "tsunami" ei ole koskaan kohdannut Suomea. Tällaisista syistä minulla ei ollut tietoa ja luotin tekemiini havaintoihin. Toisaalta tsunamin kausaaliset, taloudelliset, vaikutukset eivät olleet laajuudeltaan verrattavissa, Suomen talouselämää ja yhdessä eri oikeussubjektien taloutta kohdanneeseen katastrofiin.
Päätin seuraavaksi tutustua kansantaloutemme vuotuiseen tuloon eli bruttokansantuotteeseen

Bruttokansantuote markkinahintaan, miljoonaa markkaa

Lähde: Tilastokeskus. kansantalous: kansantalouden tilinpit

Bruttokansantuote on viety monin eri laskennallisin premissein tilastoihimme. Pidän itse parhaimpana vertailutaulukkona laskelmaa joka perustuu kulloiseenkin markkinahintaan. Muut laskentatavat kuten esim. –90 hintoihin antaa seuraavassa erilaisen kuvan :

Bruttokansantuote vuoden 1990 hintoihin, miljoonaa markkaa

Lähde: Tilastokeskus. kansantalous: kansantalouden tilinpito

Kansantalous kehittyi suotuisasti –50 luvulta alkaen useita vuosikymmeniä sekä varsin tasaisesti koko 1980 luvun. Käänne tapahtui –89 –90 jolloin kehitys taantui ja kääntyi jyrkkään laskuun. Tilastojemme perusteella ei tällaista käännetä kansantalouden kehityksessä ole aikaisemmin tapahtunut. Bruttokansantuotteen volyymin kokonaismuutos osoittaa, että taloudellinen lama oli Suomessa poikkeuksellisen kova. Se oli ankarampi kuin missään muussa teollistuneessa maassa sitten toisen maailmansodan. "Bruttokansantuote romahti 12 % vuosien 1991 – 1993 aikana": Heikki Lehtonen T:reen yliopisto >Laman pitkä varjo< s.17. Vuoden 1990 – 1993 välillä tapahtunut bruttokansantuote väheni vuositasolla noin 60 miljardia markkaa. Tilastokeskuksen kymmenvuotiskatsaus vuodelta 2002; >Talouskehitys 1990-luvulla – kriisistä nousuun< Tutkimusprofessori Jaakko Kiander kirjoittaa mm: ".., ei koko laman eikä varsinkaan pitkäaikaisen suurtyöttömyyden syynä ollut ainakaan viennin heikko kehitys 1990-luvulla." Vielä kuuden vuoden jälkeen v.-95 olimme bruttokansantuotteella mitattuna alle v. –89 tasolla (kun lukuja tarkastellaan v. –90 hintoihin)." Mielenkiintoisesti hän vertaa tilastoja vuoteen –89.
Kuten tilastokeskuksen tutkimusprofessori antaa ymmärtää, viennin hyvä kehitys tuki kansantaloutemme kehitystä. Vienti sekä vaihtotaseemme kehittyi positiivisesti, (markan ulkoinen arvo laski samaan aikaan noin kolmanneksen suhteessa tärkeimpiin vientivaluuttoihin) ja se osaltaan stimuloi liike-elämän ponnistuksia parempiin tuloksiin. Paradoksaalista oli, ettei tämä ollut sopusoinnussa yhteiskuntamme todellista tilaa kuvaavien tosiseikkojen kanssa.

Otin esille tilaston kansantaloutemme ulkomaisten velkojemme kehityksestä kertovan tilaston:

Lähde: Suomen pankki, Suomen maksutase 1974-95.  20.11.1996

More >>