16. Pos.3 NTC:n Valitus Uudenmaan lääninoikeuteen

äk

16.3.8


View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

 
Osoituksena bulvaaniudesta on myös pidetty Yrjö Reinikaisen tietämättömyyttä Citylinkin asioista. On selvää, että Citylinkin asioista parhaiten tietää Vesa Kuusisto. Häneltä verottaja ei saamamme tiedon mukaan kysynyt mitään.
Erityisen heikolla pohjalla päättelyssä ollaan, jos jonkun puhelimessa käyttämää sanaa "kait" pidetään merkkinä bulvaanisuhteesta. Vesa Kuusisto on tarkastuskertomuksen mukaan joutunut vastaamaan puhelimitse tarkastajan kysymyksiin Citylinkin osakkeiden omistuksesta. Hän on tuolloin todennut, että kait hän ne omistaa.
Normaali puhekieli ja varovaisuus kertoa puhelimessa asioistaan ventovieraalle ihmiselle, joka mahdollisesti on esittäytynyt verotarkastajaksi, muttei mitenkään voi näyttää toimivaltuuttaan puhelimessa toteen, on käännetty osoitukseksi bulvaaniudesta.
Muutkaan varsinaisessa tarkastuskertomuksessa sivuilla  48 ja 49 esitetyt väitteet bulvaanisuhteen olemassaolosta eivät ole näyttöarvoltaan parempia kuin edellä esitetyt väitteet ja niihin annetut vastaukset.
Viittaukset vienti-ilmoitukseen kirjatusta lähettäjäyhtiön osoitteesta, nimetyn toimitusjohtajan puuttuminen ja "kait"-sanan käyttö puhelinkeskustelussa osakkeiden omistukseen liittyvän kysymyksen yhteydessä osoittavat, että näyttöä bulvaaniudesta yritetään saada aikaan keinolla millä hyvänsä. NTC on tarkemmin lausunut näistä seikoista vastineessaan sivulla 23 ja 24.Tarkastuskertomuksessa ei ole kyetty esittämään minkäänlaista näyttöä siitä, että NTC tai Yrjö Reinikainen olisi toiminut Citylinkin puolesta määräävässä tai edes muussa asemassa tai saanut yhtiöstä henkilökohtaista tai NTC muuta asiaankuulumatonta tuottoa.Verotarkastajien  ainoaksi "näytöksi" saadusta hyödystä Citylinkiltä on  jäänyt väite siitä, että Yrjö Reinikainen on lainannut Citylinkille rahaa, jota Citylink olisi palauttanut 10.000 markkaa enemmän, kuin sille on lainattu. Reinikainen olisi siten saanut tämän verran hyötyä Citylinkistä. Vesa Kuusistolta asiasta kysyttäessä hän on todennut, että mikäli näin on käynyt, kyseessä on täytynyt olla erehdys, joka on korjattu. Nyt kyseessä oleva summa on tullut suoraan Yrjö Reinikaiselle, eikä NTC:lle. Koska Citylinkin ja NTC:n on väitetty olleen keskenään bulvaanisuhteessa, rahan olisi pitänyt tulla NTC:lle ja NTC:n hyödyksi, jotta se tukisi väitettä bulvaaniudesta.Muutenkin alustavassa ja lopullisessa tarkastuskertomuksessa väitetyt bulvaanisuhteet ovat vaihtuneet. Alustavassa tarkastuskertomuksessa bulvaanisuhteen väitettiin vallinneen Vesa Kuusiston ja Yrjö Reinikaisen välillä. Lopullisessa tarkastuskertomuksessa on keskitytty osoittamaan bulvaanisuhteen olemassaoloa Citylinkin ja NTC:n välillä. Syy vaihtumiseen ei selviä tarkastuskertomuksesta. Tarkastuskertomuksessa on väitetty kyseisen 10.000 markan summan olevan peiteltyä osingonjakoa. Yrjö ja Marja Reinikainenkaan eivät ole  kuitenkaan Citylinkin osakkeenomistajia, joten peiteltyä osingonjakoa koskeva väite on mahdoton.
Kyseinen kuitti summan palautumisesta Citylinkille  löytynee Vesa Kuusiston luona olevasta Citylinkin puuttuvasta kirjanpitomateriaalista.Verotarkastajat ovat jo alustavassa tarkastuskertomuksessa selostaneet laajasti paria oikeustapausta, joiden he toteavat näytön puuttuessa kumoutuneen korkeimmassa hallinto-oikeudessa.  Tällaisten tapausten referointi muun yrityksen tarkastuskertomuksen yhteydessä on käsittämätöntä. Pitäisihän KHO:n kannanoton osoittaa, että johtopäätösten teossa pitäisi olla erityisen huolellinen ja varovainen.NTC on varsinaiseen tarkastuskertomukseen antamassaan vastineessa myös käynyt läpi tarkastuskertomuksissa esitettyjä oikeustapauksia, eikä mikään tapauksista ollut bulvaanitapaus, vaikka sellaista tarkastuskertomuksissa haluttiin esittää.

Toimielinteoria

Toimielinteoriassa todellakin on kyseessä saksalainen teoria, joka ei ole saanut Suomen oikeuskäytännössä jalansijaa.  Tarkastuskertomuksessa käytetään lähteenä Lasse Kilven Pääomanvähennys-teosta, jossa lyhyesti kerrotaan toimielinteoriasta: "Nykyajan taloudellisessa elämässä itsenäiset oikeussubjektit muodostavat usein taloudellisia saman johdon alaisena työskenteleviä yhteenliittymiä, jotka voivat kehittyä niin tiiviiksi kokonaisuuksiksi, että nämä tosin oikeudellisesti erilliset, mutta taloudellisesti täysin alistetussa asemassa toimivat oikeussubjektit todellisuudessa menettävät kaiken itsenäisyytensä. Tämä saadaan aikaan varsinkin perustamalla tytäryhtiöitä tai hankkimalla osake-enemmistöt jo toiminnassa olevissa yhtiöissä. Sulautuminen voi mennä niin pitkälle, että alistetussa asemassa olevan yhtiön toimihenkilöinä toimivat hallitsevan yhtiön vastaavia tehtäviä hoitavat henkilöt, joten toimintojen erillisyys käytännössä esiintyy vain virallisissa oikeudellisissa suhteissa".

 

123 • 4 • 5 << PreviousNext >>