View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

Pos.17.2.2 Syyttömyysolettama ja Jaakko Jonkan vastaus

Käsittely aika oudoksuttaa 1 vuosi 4 kuukautta?

PL 21,1 §, HM 16, 1 § turvaa jokaisen oikeuden saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Oliko nyt kyseessä hyvin perusteltu ja kohtuullisessa ajassa tehty ratkaisu? Vastauksessa mainitaa rikoskomisario Seppälän väite - laatimastani "suppeasta tutkimuspyynnöstä" - vastaus ei selvitä lausutun väitteen sisältöä? ONKO tutkintapyynnön laatimisesta olemassa formaalinen ohje. Onko kuitenkin niin, että viranomaistoimin tulee tutkintapyynnön laajuus selvittää? Mitä tutkintapyyntö sisältää - esim. ”on tapahtunut murha” ONKO tutkintapyyntö on liian suppea? tarvitaanko murhatun pää mukaan jotta asia saadaan tutkittavaksi?
 
Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu ei ole objektiivinen, ei perusteiltaan sopusoinnussa subjektiivisten kansalaisoikeuksien ja ihmisoikeuksien kanssa. Paremman saisi lähes keneltä tahansa kirjoitustaitoiselta kansalaiselta samoilla premisseillä kuin apulaisoikeuskanslerilta, että ei ymmärtäisi mistä on kanneltu, ja vastauksen saattaisi saada viivytyksettä. Onko niin, ettei apulaisoikeusmiehen varamies Jaakko Jonkka ollut tietoinen, Suomen Perustuslain 22 §:n säädöksestä, että julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Säännös kattaa kaiken julkisen vallan käytön, yhtä hyvin lainsäädännön, hallinnon kuin lainkäytönkin. "Tähän kategoriaan kuuluvat myös kaikki rikoksesta epäilyn oikeusturvaa vahvistavat periaatteet, kuten nulla poena sine lege ja analogiakielto;" >Professori Aulis Aarnio, v.2002<;

Oliko oikeusaiamies Jaakko Jonkka tietoinen Suomen allekirjoittamista ihmisoikeussopimuksista, ja syyttömyysolettamasta? Oliko Jaakko Jonkkalle ETL 7,2 § vieras; jonka johdosta esitutkinnassa käytetään termiä "epäilty" silloinkin, kun tämä on tunnustanut rikoksen tai syyllisyys muutoinkin vaikuttaa kiistattomalta? Hän "ei" myöskään ollut tietoinen PL 1 §:n jonka mukaan valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapaudet ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. On notorinen seikka ja hänen virkavastuuseensa sisältyvää (klikkaa s.29.6.12), että apulaisoikeusasiamiehen varamies Jaakko Jonkkan olisi tullut muistuttaa viranomaisia syyttömyysolettaman loukkaamiseen liittyvistä laittomuuksista. Verotarkastajien suorittamien ilmaisujen- ja ihmisoikeusloukkauksien osalta ei asiassa ole näytön osalta epäselvyyttä. Se, että Eduskunnan oikeusasiamiehen toimistossa jäätiin odottaman tulevia oikeuden päätöksiä 16 kk, ja näin vaikuttamalla niiden käsittelyyn on silmiinpistävää ja kelvotonta. >>"Oikeusvaltion tavoitteena on torjua mielivaltaa, edistää lakien tarkkaa noudattamista sekä luoda oikeusvarmuutta ja lainalaisuutta. Oikeusvaltion on oltava tällainen paitsi muodollisessa myös materiaalisessa mielessä. Tämän vuoksi paitsi lakien myös tuomioistuimen tekemien ratkaisujen on täytettävä hyväksyttävyyden vaatimukset": Tarukannel 2002, s.67. <<

>Perusoikeusuudistuksen lainsäädäntöasiakirjoissa korostetaan säännösten välitöntä sovellettavuutta (HE 309/1993 s.29 ja PeVM 25/1994 s.3-4). Perusoikeussäännökset on otettava huomioon kaikessa "julkisen vallan", erityisesti valtion viranomaisten, toiminnassa, siis myös hallintotoiminnassa, esimerkiksi esitutkinnassa. Perusoikeussäännöksillä on olennainen merkitys myös muiden säännösten tulkinnassa, koska uudistuksen esitöissä korostettiin perusoikeusmyönteistä laintulkintaa: (VM. Mietintö s.4). Perusoikeusuudistuksessa asetettiin oikeuskanslerille ja oikeusasiamiehelle* (*eduskunnan oikeusasiamies, Pel 109 §, valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Oikeusasiamiehen tehtävä on valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Oikeusasiamiehen erityiseksi tehtäväksi on määrätty lisäksi perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvonta) kummallekin nimenomainen velvoite valvoa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. Samansisältöiset säännökset ovat nyt perustuslain 108,1 §:ssä ja 109,1 §:ssä.
>Periaatteellisesti tärkeä on perustuslain 22 §, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. HE:ssä 309/1993 vastaavaa vuoden 1995 säännöstä perusteltiin lausumalla, että perusoikeuksien käytännön toteutumisen kannalta on tärkeätä, paitsi että julkisen vallan edustajat pidättäytyvät itse loukkaamasta perusoikeuksia, myös että he aktiivisin toimenpitein edistävät niiden toteutumista: Esitutkinta ja Pakkokeinot; Klaus Helminen, Kari Lehtola, Pertti Virolainen<

Fränke on aikanaan ottanut kantaa Jonkkan suhtautumiseen ihmisarvoja koskevaan oikeusturvakäsityksiin ja on ilmeisen oikeassa. Fränke on kritisoinut Jonkkan väitöskirjassaan "Syytekynnys" esittämää oikeusturvakäsitystä siitä, että se perustuu yksinomaan ennustettavuuteen ja oikeusvarmuuden vaatimukseen, kun Fränken mukaan oikeusturvassa on kyse paljon muustakin. Yhtenä esimerkkinä Fränke mainitsee ihmisarvon. Tällä tavoin Fränke sitoo oikeusturvan moraaliin, mihin ulottuvuuteen Jonkka ei ole kiinnittänyt huomiota., >Fränke 1992 s.79-80<.

Päätin tutustua lähemmin Jaakko Jonkkan lakimies 8/1998 s.1255-1270 kirjoittamaan artikkeliin. Artikkelissa s.1264 lausutaan: ”Syyttömyysoletus sisältyy hallitusmuodon 16 §:ssä tarkoitettuihin oikeusturvatakeisiin. ”Syyttömyysoletus on syyttömän suojaamisen periaatteen perustuslaillisista ilmaisuista tärkeämpiä. Syyttömyysoletus on ilmaistu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 2 kappaleessa seuraavasti: >>Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen”. Syyttömyysoletus velvoittaa sekä tuomioistuinta että muita viranomaisia. Käsite >rikoksesta syytetty< on tässäkin ymmärretty meillä totuttua laajemmin. Prosessuaalisesti tässä tarkoitettu suoja alkaa esitutkintavaiheessa. Mutta sillä on katsottu olevan ulkoprosessuaalistakin ulottuvuutta. Joissakin tapauksissa julkisen viranomaisen henkilön syyllisyyteen viittaavaa vapaamuotoista (esim. haastattelussa antamaa) lausumaakin voidaan pitää syyttömyysoletuksen loukkauksena.”