21. Hallintomenettelyä.
- Hoviväkeä, 21.10 |
|
| Pos.21.3. Huomioni oikeusistuimen kokoonpanosta ja prosessista: Oli kulunut muutama kuukausi Uudenmaan lääninoikeuden istunnosta ja minulle oli selvinnyt, että Uudenmaan lääninoikeuden jäsenet jotka olivat käsitelleet asiaa, olivat osin esteellisiä, lopettaneet työnsä? tai siirtyneet muihin tehtäviin. Esittelijä sekä pöytäkirjan laatijana toiminut Lääninoikeudensihteeri Marja Hokkanen oli 29.6.98 tapahtuneen istunnon jälkeen aloittanut lomansa ja sen jälkeen siirtynyt Verohallituksen palvelukseen. Hän oli tehnyt työsopimuksen siirtymisestään verohallituksen palvelukseen huomattavasti kyseistä oikeuden istuntoa aiemmin. Asia oli tiedossa myös hänen työtovereillaan, joilta sain asiasta kuulla. Lääninoikeudensihteeri Marja Hokkanen oli osallistunut Uudenmaan lääninoikeuden istunnossa tehtävään johonka hän oli esteellinen. Hän oli tietoinen esteellisyydestään, mutta ei antanut sille mitään arvoa, hän syyllistyi näin virkavirheeseen. Perustuslain 21.1 julistaa vaatimuksia hyvän hallinnon osakysymyksistä, myös perustuslain 124 §:ssä viitataan hyvän hallinnon vaatimuksiin. Objektiiviperiaatteen tavoitteena on myös turvata yleistä luottamusta hallintotoiminnan asianmukaisuuteen >Mäenpää 2001 s.198<. Hyvään hallintoon kuuluvat myös mm. hallinnon palveluperiaate, virkatoiminnan puolueettomuus ja asian käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset; >Mäenpää 2000 s.274<. Esteellisyyttä arvioitaessa sovelletaan hallintomenettelylain mm. 10–11 §:iä ja hallintomenettelylain esteellisyyssäännöksiä.. Hallintomenettelylain 10.1 §:ssä todetaan esteellisyyden aiheuttamista perusteista mm, ja ne ovat osallisuusjäävi, intressijäävi, edunsaajajäävi, palvelusuhdejäävi, yhteisöjäävi ja yleislausekkeeseen perustuva jäävi. Marja Hokkanen oli solmimansa työsuhteen johdosta palvelusuhteessa Verohallitukseen. Perustuslain 118 §:n mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta, virkavirheen seuraamuksena on virkavastuu. Perustuslain 2.3 §:n sisältämä säännös, jonka mukaan kaikessa virkatoiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Pöytäkirjan laatijana hänen vastuunaan oli objektiivisen ja tosiasioihin perustuvan kertomuksen laatiminen, johonka hänen asemansa verohallituksen virkamiehenä on synnyttänyt perusteeltaan vahvan esteellisyyden, eikä hänen olisi pitänyt tästä johtuen ottaa vastaan lääninoikeuden esittelijän ja pöytäkirjan laatijan tehtävää. Oikeuden puheenjohtaja Tapio Kortelainen aloitti "lomansa" kyseisen istunnon jälkeisinä päivinä. Tapio Kortelainen ei enää lomaltaan palannut hoitamaan puheenjohtajanvirkaansa, vaan jäi ilmeisesti "eläkkeelle"? Tapio Kortelainen nimitettiin 11.06.1999 seuraavasti: Tasavallan presidentti päätti 11.6.1999 seuraavat nimitykset: klikkaa pos 21.10.a: Tapio Kortelaisen toiminta asiassa oikeuttaa duupioihin: Mitä hallinto-oikeustuomarin Tapio Kortelainen katsoo tehtäviinsä - oikeuden puheenjohtajana - kuuluvan? mikä osuus hänellä oli mm. Marja Hokkasen asemaan ja taustaan? Kysymys: miksi hän ei osallistunut käsittelyn päätöksentekoon? mitä on esitetty esteeksi? Lääninoikeuden 29.6.98 klo 10 alkaneen istunnon kokoonpano oli puolittunut. Jäljellä olivat Lääninoikeudentuomarit Mikko Rossi sekä Matti Anttila. "Toisen tuli toimia esittelijänä ja toisen tehdä päätös? " Ei, he kutsuivat päätöstä tekemään Pirkko-Liisa Nurmen kolmanneksi jäseneksi, näin voitiin asia esitellä Matti Anttilan toimesta, ja saada aikaan päätös - jonka tekivät siten kaksi suulliseen käsittelyyn osallistunutta lääninoikeuden jäsentä sekä yksi ulkopuolinen. Kuinka prosessissa toteutui Korkeimman hallinto-oikeuden päätös palauttaa verotus; >>suullisen oikeudenkäynnin järjestämisestä<<, sekä oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä, puolueettomuudesta ja objektiivisuudesta? Laadin asiasta Oikeuskanslerille sekä Eduskunnan oikeusasiamiehelle osin saman sisältöisen selvityspyynnön jossa kysyin mahdollisuuksiamme saada menettelyn johdosta hakemaamme, perustuslain 21.2.§ turvaama oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet, joista tärkeimmät ovat oikeus tulla kuulluksi, ja saada perusteltu päätös. Mikä tärkeintä, että viranomaiset muistavat toiminnassaan toimivansa virkavastuulla. Seuraavassa on ensiksi oikeuskanslerinvirastolle lähettämäni kirje ja saamani vastaus. Pos.21.3.1 Hallinto-oikeuden kokoonpano sekä menettely Lähetin kirjeen Oikeuskanslerinvirastoon, ja muutamaa päivää myöhemmin päätin laittaa lähes samansisältöisen selvityspyynnön Eduskunnan oikeusasiamiehelle. Seuraavassa vastauksineen. Oikeuskanslerinvirasto Asia: Selvityspyyntö, Uudenmaan Lääninoikeuden järjestämästä suullisen käsittelyn laillisuudesta vastaajan
|
|
