|
On vaikeaa löytää menettelystä muuta objektiiviteettiperiaatteen edellyttämää prosessimuodollisuutta kuin, että todistajia oli kutsuttu todistamaan asiasta. Todistajien todistuksesta ei pöytäkirjoihin siteerattu kuin osa lausumasta ja yhtään autenttista kysymystä kokonaisuudessaan ei pöytäkirjoista löydy. Suuri osa diskussista ei kirjattu lainkaan pöytäkirjaan.
Seuraavassa ky. asiasta k äyty diskurssi Hgin käräjäoikeudessa:
Helsingin Käräjäoikeuden asiassa R 99/9108, Nauha:13
/II, aika 14:30
Kemppainen:
Kysyy puheenjohtajalta, jos voi todistajan mieleen palauttaa lääninoikeuden
lausumia.
Puheenjohtaja:
Voitte kysyä, mutta pöytäkirjoja ei lueta. Harju
kertoo, ettei ole pöytäkirjaa - ole olemassa, vaan on
osin siteerattu lausuntoja.
Keskustelussa
puheenjohtaja sekä asianosaiset: Selviää,
ettei todistajan kertomusta ole kirjattu kokonaan (Uudenmaan Lääninoikeuden
päätökseen) vaan ne on osin päätöksessä
mainittu.
Hallinto-oikeudessa on verotarkastuksen
väitteisiin liittyvät todistajalausunnot sekä kirjallinen
vastineet jätetty kokonaan huomiotta itse päätöksessä.
Läänin-oikeuden menettely kokonaisuudessaan oikeuttaa
duupioihin huonosta - ellei kerta kaikkiaan kelvottomasta tuomioistuinmenettelystä.
Hallintomenettelyssä varsinkin laillista menettelytapaa arvioitaessa tulee perustuslain
oikeusturvaa koskeva 21 § ja hallintomenettelylain esteellisyyssäännökset huomioida oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusvaatimusten
aikaansaamiseksi. Tässä prosessissa on syytä duupiohin
siitä - voidaanko menettelyn katsoa edustavan hyvää
hallintotapaa hallintomenettelyssä kokonaisuudessaan.
Verotarkastajien toimintaa ohjaa ensi
sijassa perustuslain 2.3 §:ssä säädetty hallinnon
lainalaisuuden periaate: julkisen vallan käytön tulee
perustua lakiin. Periaatteiden
noudattaminen tarkastusmenettelyssä varmistaa tarkastuksen
kohteena olevan oikeusturvaa. Perinteisen hallinnon lainalaisuuden
vaatimuksen taustalla onkin viime kädessä mielivallan
kielto >Olli Ryynänen 2000 s.15<
Hallintomenettelyn käsittelyperiaatteista mm. tarkoitussidonnaisuudenperiaate,
yhdenvertaisuudenperiaate ja luottamuksensuojanperiaate vaikuttavat
verotarkastuksen sisällöllisiin seikkoihin.
Tarkoitussidonnaisuudenperiaate sisältää yleisen velvollisuuden käyttää
toimivaltaa vain siihen, johon se on määritelty tai muuten
tarkoitettu käytettäväksi. Periaate sisältää
siis toisin ilmaistuna kiellon käyttää väärin
julkista valtaa tai yleisemmin viranomaisasemaa. Tarkoitussidonnaisuudenperiaatteen loukkaamista kutsutaan harkintavallan väärinkäytöksi;
>Myrsky – Linnakangas 2002 s 51. ja laajemmin Konstari
1979. Hän ei saa harkintavaltaa käyttäessään
ryhtyä edistämään muita tarkoitusperiä
kuin niitä, jotka hänen tehtäväpiiriinsä
kuuluvat. Kunkin viranomaisen tulee käyttää
lain hänelle antamaa toimivaltaa. Tarkoitussidonnaisuudenperiaatteen yhtenä tehtävänä onkin juuri selkeyttää
viranomaisten toimivalta- ja vastuusuhteita.
Verotarkastajien toimet - tarkastuskertomuksen
sisällöstä ilmenevällä tavalla ovat sisältäneen
laajalti sellaista toimivallan tarkoitussidonnaisuuden ulkopuolista
arviointia, jota tulee arvioida johtuvan joko täydellisestä
ammattitaidottomuudesta tai tahallisesta mielivallasta. Verotarkastusta
suorittaneen viranomaisen ryhtyivät Suomen lainsäädäntöön
kuulumattomien teorioiden soveltamiseen joka tehtävä ei
kuulu verovirkamiehille. Aineistoa he muokkasivat syytekirjelmän
muotoon joka tehtävä kuuluu yleiselle syyttäjälle.
He Suomen perustuslain sekä ihmisoikeussopimusten vastaisesti
ryhtyivät syylliseksi nimeämiseen rikoksesta "kirjanpitorikos
ym." jota ei missään tuomioistuimessa oltu käsitelty
ja johon minkään oikeusistuimen tuomio ole todennut vastaajan
syyllistyneen
Yhdenvertaisuusperiaate
on ilmaistu perustuslain 6 §:ssä jossa säädetään,
että ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Tämä
tarkoittaa niin muodollista kuin aineellistakin yhdenvertaisuutta,
yhdenvertaista kohtelua ja lakiin perustuvan oikeudenmukaisuuden
takaamista; >Hallberg, Perusoikeudet 1999 s 43.< Mäenpään
mukaan hallintotoiminnan tasapuolisuuden vaatimus ankkuroituu tähän
perustuslain säännökseen. Yhdenvertaisuusperiaatteeseen
sisältyy mielivallan kielto ja vaatimus samanlaisesta kohtelusta
samanlaisissa tapauksissa. Sen mukaan viranomaisten tulee soveltaa
lakia tekemättä muita eroja kuin mitä asiassa ilmenee.
Näin yhdenvertaisuusperiaate rajoittaa myös viranomaisten
harkintavaltaa; Hallberg, Perusoikeudet 1999 s. 43<
Tämän tapauksen käsittelyssä
toimistotarkastaja Tuula Kanth verotuksen toteuttaessaan vertasi
suoritettua verotusta yhdenvertaiseksi muissa vastaavissa tapauksissa? Missään vaiheessa koko prosessin aikana ei esitetty aineistoa
jossa voitiin osoittaa yhdenvertaista kohtelua miltään
osin liittyväksi tähän tapaukseen. Viime kädessä
jääkin oikeuden ratkaistavaksi sekä osoitettavaksi
yhdenvertaisuus lain soveltamisessa? näin ei tämän
prosessin aikana osoitettu tapahtuneen. |
