Pos.27.21 Kommentit Hovioikeuden päätöksestä

 

27.21.2.


View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

 

Seuraavat kappaleet:

Hovioikeus enustaa ensimmäisessä kappaleessa, että "ja oli selvää että Scandexa ajautuu konkurssiin" Scandexa ei ajutunut konkursiin Teoston perinnän johdosta, sillä ei ollut asiassa mitään osuutta. Konkurssi aiheutui luotonantajan (Tapiola) toimesta, asiassa tulee ottaa huomioon 90 luvun alun pankkilama ja sen aiheuttamat olosuhteet josta kerron Pos 15. Teoston kanssa käytävä prosessi oli kesken aikä Teostolla ollut lainvoimasta päätöstä ennen vuotta 1992. Lausuma selvittää, että Scandexa oli CityLink Oy:n varsinainen sopimuskumppani yhteistyöstä ja jälleenmyynnissä, NTC:llä ei ollut jälleenmyynnistä mitään sopimusta.

Aineistosta selviää se oikeustosiseikka jonka Kuusisto kertoo ja Metsäpuro todistaa ja vahvistaa, että neuvottelut Kuusisto kävi Scandexa Oy:ssä 1990 lopulla. Myös, että sopimus oli yhteistyöstä muodostui jo tuolloin. Citylink Oy oli valmisyhtiö jonka hän yhdessä Metsäpuron kanssa kävi ostamassa Tammikuun 30 päivä 1991, asiasta on myös todistaja Metsäpuro ristiriidattomasti kertonut. Tosiseikka joka ei ole arvoltaan vähäinen on, että Citylink Oy osti raaka-aineita sekä pakkauksia joihin on painettu DEXA rekisteröity tuotemerkki. DEXA merkki ei ole/eikä ollut Citylink oy hallussa/hallinnassa vaan hallintaoikeus on Scandexa Oy:n. Tällaisten pakkausten, pakkaus tarvikkeiden ym. joissa on maininta DEXA tuotemerkistä sekä merkintä Scandexa Oy:stä, jotka olivat Scandexa Oy:n hallinnoimien oikeuksien perusteella ainoastaan Scandexa Oy:n käytettävissä, edelytti yhteistyötä tavaramerkin haltijan kanssa. Tavaran/pakkausten ym. ostaminen tarvitsi yhteistyösopimuksen - voisiko muuta ajatella, tämä yhteistyösopimuksen laativat Scandexa Oy ja Citylink Oy, asiaa ei ole kiistetty. Voisiko ajatella, että joku yhtiö ostaa Nokian alihankkijalta puolivalmistevaraston ja ryhtyisi valmistamaan ohi Nokian kyseisiä tuotteita - Nokia merkillä - kuluttajamarkkinoille, EI todellakaan. Sopimuksessa oli otettu tämä huomioon ja Scandexa sitoutui ostamaan ky. tuotteet niin, että mikäli se joskus asetetaan konkurssiin voi pesä vaatia tavarat takaisin, tai toissijaisesti Citylink maksaa niistä sen arvon joka kohtuullisesti oli arvioitu sopimuksella oikeaksi. Edellinen hovioikeuden kirjaama perustelu ei kerro - kumman eduksi sopimus oli tehty? Asia ei ratkennut myöskään käsittelyn aikana. Perustelu moittii sopimusta ilman, että kertoo mikä siinä oli epäitsenäistä? ja kuinka siihen liittyi NTC:n? Korko 8% lienee varsin hyvä, aikana jolloin saataville yleensä ei ollut mahdollista saada korkoa lainaan, miten tällä oli vaikutusta sopimuksen laatuun?

Perustelu, että Vesa Kuusisto olisi ollut ylivelkainen harjoittaessaan liiketoimintaa 1991-2. Missään ei ole osoitettu, että hän olisi ylivelkainen. Mikäli näin olisi ollut, ei hänen omistamalleen yhtiölleen olisi myönnetty 150.000 mk sekkitililuottoa ilman reaalivakuutta (ks.14.1.4 - ja alkuperäinen skannattu sisu). Viitekehys- "sen jälkeen" (22.3.1991) on sofistinen - yhtiö on tosiseikkojen perusteella Vesa Kuusiston omistama tammikuusta 1991 alkaen -jolloin hän on kertomuksensa mukaan käynyt Heinolassa - Alfaplan nimisessä yrityksessä lunastamassa yhtiön itselleen. (Olen tarkistanut asian Alfaplan Oy:n johtaja Hannu Jokiselta joka vahvistaa asian). Tuona kyseisenä päivänä kaupparekisteriin on merkitty Citylink Oy kotipaikka Turku, tuolloin on pidetty yhtiökokous jossa yhtiön hallitukseen on valittu Heikki Metsäpuro. Hän oli ollut mukana (30.01.91) Vesa Kuusiston kanssa Heinolassa (kaupparekisteriote seuraavalla sivulla ja tätä seuraavalla sivuilla on Hannu Jokisen minulle Huhtikuussa 2007 toimittamat virallisen lehden sivut Citylink Oy kaupparekisterimuutoksista). Näistä selviää, että Heikki Metsäpuro otti vastaan ja myöhemmin erosi Citylinkin hallituksesta, kaupparekisteritietojen mukaan ottanut vastaan hallituksen jäsenyyden 30.01.91 ja eronnut 12.2.1992. Tämä siis puoli vuotta ennen toiminnan päättymistä. Koko prosessin aikana verotarkastajat eivät kertomuksissaan maininneet tästä oikeustosiseikasta, asia eri muodoin kierrettiin, myöskään esitutkinta-aineisto ei tuonut tätä esille. Asia liittyy myös vahvasti siihen hypoteettiseen kysymykseen - miten Vesa Kuusiston talous vaikutti Citylinkkiin? H. Metsäpunon tiedettiin omistavan kiinteistöomaisuutta. Sopimus suhde oli siis syntynyt Scandexa Oy:n kanssa jonka myös Hovioikeus vahvitaa, toteamalla: "on sen sijaan sopimussuhteeseen tullut NTC" onko "bulvaanisopimus" onko sopimus Scandexan ja Citylink Oy:n välillä ikäänkuin transaktio jota voidaan siirtää? perustelu oikeuttaa epäilyyn.

Toisaalta epäilyyn oikeuttaa myös Kuortin todistus käräjäoikeudessa - hän lausuu kysymykseen: Puheenjohtaja kysyy: Että puhutaan yksituumaisuudessa... (Pos.25.3.3.18/ klikkaa)

Kysymys Puheenjohtaja: Että puhutaan yksituumaisuudessa, että he on Reinikaisen suunnitelman mukaan yhdessä suunnitelleet tän jutun, niin ilmeneekö tästä aineistosta mitään semmoista, joka sitoisi esimerkiksi Kuusiston tähän asian suunnittelemiseen, tähän bulvaanisuhteeseen,
Kuortti:           Ei,

(Mitä hovioikeuden jäsenet mm. puheenjohtaja Kalske ajattelevat edellisestä? ei eivät he ajattele, he ovat muodostaneet päätöksen ennen käsittelyä ja perustelut muodostaneet päätöksen perustusteella. Tämä on johtanut suunnattomaan ristiriitaisuuteen perustelujen/käsittelystä syntyneen aineiston sekä tuomion osalta: YR)

 

123 • 4 • 5 << PreviousNext >>