|
View
Etusivu
Sisällysluettelo
Takaisin |
Kuortti: Joo, siinä on pääkirjan tuloslaskelma, koska nythän Citylinkin päiväkirja oli hoidettu 31.12.-91 loppuun asti, niin on lähdetty siitä luvusta liikkeelle, mikä on pääkirjan mukainen liikevaihto ollut. Se on ollut 2 667 340,95 mk. Sen jälkeiseltä ajalta ei ole pääkirjanpitoa tehty, mutta että sitten on pystytty myyntilaskuluetteloista selvittämään tää myynnit ja ne vähennettynä liikevaihtoverolla tonne huhtikuun loppuun asti eli tammikuun alusta -92 huhtikuun loppuun asti 1 708 959,15 mk. Ja sitten tähän on lisätty myyntiin arvioitu puuttuva myynti eli tässä tarkastuksessahan on tehtiin laskelma näistä äsken käsiteltyjen kasettirunkojen ostojen ja sitten myyntilaskujen ja muun kirjanpitoaineiston mukaisen kasettimyyntien välisestä erosta. Ja sen perusteella oli ilmeistä, että noin 80 000 kasetin myyntitulot puuttuvat kirjanpidosta ja sitten tälle tilikaudelle kuuluva osuus on tässä sitten laskennallisesti lisätty - sen laskelman perusteethan sitten löytyy sieltä liitteestä 2, sivulta...tarkastuskertomuksen liite, virheluettelo nro 2, sivu1 niin se on lisätty tähän se suhteellinen osuus, näin on saatu tuo kokonaisliikevaihdoksi 5 106 140,88 mk, josta on sitten vähennetty muuttuvat kulut, pääkirjan mukaiset aineet ja tarvikkeet 1.5.-91 – 31.12. -91 ja sitten sen jälkeen näitä muuttuvia kuluja on näiden ostolaskuluetteloiden mukaan ollut tammikuusta -92 huhtikuun loppuun -92 1 889 175,64 mk ja sitten on otettu varaston muutos huomioon ja palkkakuluja, Teosto-maksut 1 318 292,33 mk ja muuttuvat kulut tekee yhteensä 6 223 613,75 mk. Eli nää on nyt muuttuvia kuluja. Saadaan myyntikate: on miinusmerkkinen -1 117 472,87 mk ja siihen lasketaan sitten kiinteät kulut tosta pääkirjan tuloslaskelmasta vuoden -91 osalta. Siinä on nyt painovirhe siinä sivulla 38 tai sitten sivulla 62 eli kiinteät kulut on ajalta 1.5.91 – 31.12.-91 eikä -92 eli se kirjanpito oli tosiaan hoidettu vaan vuoden -91 loppuun asti ja siitä pääkirjan tuloslaskelmasta on saatu tuo 293 260,13 mk ja sit tätä lukua on käytetty arvioitaessa loppuosan tilikaudesta eli neljän kuukauden kiinteitä kuluja on samassa suhteessa lisätty kun on ollut tuon 8 kk:n ajalta. Näin kiinteiden kulujen yhteismääräksi on saatu 439 890,20 mk ja toiminnan tulos on ollut tappiollinen 1 557 282,06 mk. Tää on tää ensimmäinen tilikausi.
Syyttäjä: Joo, sit onko tuo toinen tilikausi laskettu samalla tavoin?
Kuortti: Se oli sitten jo huomattavasti hankalampi laskee, että silloin kun ei ollut muuta kuin nää myyntilaskuluettelot, mitään pääkirjanpitoohan ei ollut, sieltä on laskettu myynti ihan näiden myyntilaskuluetteloiden perusteella ja lisätty sitten siihen tuota, tää arvioitu puuttuvan myynnin suhteellinen osuus plus sitten on ostoreskontrasta vähennetty nuo ostot, mitä on ollut tiedossa ja ne palkkamenot, jotka on ollut tiedossa. Ja sitten nää kiinteät kulut on arvioitu tän edellisen tilikauden perusteella. Ja tähän laskelmaan, tässä ei ole lainkaan otettu näitä Teosto-maksuja. Mut siitä huolimatta tää on tappiollinen tää toinenkin tilikausi, joka päätty 30.4.1993. Mutta saatujen tietojen mukaan toiminta on kyllä päättynyt jo elokuussa -92. Eli tää oli huomattavasti niinku lyhyemmältä ajalta. Tää ilman Teosto-maksuja on ollut tappiollinen 146 624,52 mk. eli kun tähän vielä nää Teosto-maksut huomioidaan, niin tää on raskaasti tappiollinen tämäkin tilikausi.
Syyttäjä: Minkälainen maksukäytäntö oli yhtiöiden välillä? Maksoiko NTC Citylinkille laskut eräpäivinä?
Kuortti: Ei, ei aina maksanut ja tuo on tuo kuittauskäytäntöhän, tuossa oli jo äsken puhetta, että viitattiin, että vastasaatavia oli, mut aina ei ole maksettu, että sitä on tullut, tiettyjä suorituksia on tullut sitten reilusti eräpäivän jälkeen ja…
Syyttäjä: Onko siinä jotain loogisuutta, että milloin niitä maksuja on sitten tullut?
Kuortti: Niin, siis se liittyi juuri näihin raaka-ainehankintoihin eli silloin kun Citylinkillä on ollut selkeästi tarve, et tavaran toimittajat on tota tavaransa ilmeisesti saanut niin on pitänyt olla käteismaksu niin tai mahdollisimman nopea...joka tapauksessa niin tavarantoimittajan laskuihin, sitä on yleensä edeltänyt sitten NTC:n suoritus omista niinku veloista liittyen näihin tavaratoimituksiin.
Syyttäjä: Mikä oli Paanasen rooli kirjanpidossa? Miten hänen roolinsa näkyi sieltä aineistosta?
Kuortti: Matti Paananen oli tän Takaraja Vesa Kuusisto Ky:n palveluksessa ja sittemmin Toimisto- & Tilipalvelu Yrjö Reinikainen Ky:n palveluksessa, jossa hän on, tai nää yhtiöt on laskuttaneet Citylink Oy:ltä ja myös Etronia Oy:ltä kirjanpitoaineiston järjestämisestä, reskontrien päivittämisestä. niitä on, laskuja löytyy sekä vuodelta -91, että vuodelta -92.
Syyttäjä: Selvisikö teille verotarkastuksen yhteydessä, että mistä syystä Paananen teki näitä tehtäviä?
Kuortti: Siitähän on, kertomukseen on kirjattu se, että mä olen Paanasta tästä asiasta tiedustellut, miks hän on näitä reskontria käynyt hoitamassa ja hän on silloin sanonut käyneensä, se on ollut Reinikaisen määräyksestä.
Syyttäjä: Selvisikö tässä verotarkastuksessa mikä oli Kuusiston kyky yrittäjäksi? Oliko hänellä jotain ongelmia sen suhteen?
Kuortti: Verotarkastushan on sitten, jos puhutaan ihan kirjanpitoaineistoon on ihan tietysti hyvin suppea aineisto, siitähän näkyy tietysti tää yrittäjän toimintaan liittyvä, mutta kuten tässä tuli aikaisemmin ilmi näitten liikevaihtoverojen osalta tää maksukäytäntö oli… ja siinä oli sitten laiminlyöty ilmoituksia ja se on tietysti toinen asia mitä on olla yrittäjänä ja se ei oikeastaan tietysti ole varsinaisesti verotarkastajan tehtävä sitä arvioida.
|