Pos.5. Turun Hovioikeuden päätös

29.5.5.

View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

Tuomiolauselma piti yhtä aiemman Hämeenlinnan käräjäoikeuden päätöksen kanssa. Mitä tämä prosessi antoi osapuolille? Puolustukselle se antoi lisää todistusaineistoa viranomaisten harjoittamasta sofismista. Aarre Hannu Kuortti kertoo mm. "oli valtavan paljon tällaiselta Heikki Metsäpuro nimiseltä henkilöltä suorituksia, joiden osalta olin sitten häneen puhelinyhteydessä ja kysyin näiden suoritusten perusteita ja kysyttäessä hän sanoi, että nämä liittyivät näihin kasettikauppoihin". Koko prosessin aikana ei tullut esille todistusta, että Metsäpuro olisi antanut tällaista lausuntoa. Tällainen välillinen todistus liittyy voimakkaasti niihin viitekehyksiin jotka kuvastavat todistajan omaa mielikuvaa. T ällainen toimintatapa viranomaistoiminnassa oikeuttaa duubioihin lausuman tarkoituksenmukaisuudesta, puhumattakaan hyvästä viranomaistoiminnasta/hallintotavasta. Kasettikaupasta on ollut kysymys, ostihan Metsäpuro kasetteja niin NTC:ltä kuin Citylinkiltä. "Puhelinkeskustelusta" ei ole muuta todistusta kuin Kuortin kertoma. Metsäpuro todistuksessaan kertoo ostaneensa NTC:ltä ja ja saaneensa ostoksistaan laskut - jotka viety Starlon Oy:n kirjanpitoon. Verotarkastajat ovat suorittaneet Starlon Oy:n kirjanpidon tarkastuksen kuin myös Metsäpuron tilien tarkastuksen, tarkastukset eivät ole johtaneet vaatimuksiin vastineista. Voisiko siten olettaa Metsäpuron harjoittaneen pimeää kauppaa - EI todellakaan. Veottaja on harjoittanut asiassa pimitystä joka on silmiinpistävää.

Seuraavassa asianvalvoja Erja Ristola Keski-Suomen lääninverovirastosta kysyy: "Osaatteko mainita markkamäärän, mitä Yrjö Reinikaisen henkilökohtaisilta tileiltä löytyi tämmöisiä tilisiirtoja taikka käteispanoja? Mikä oli näitten yhteismäärä
Kuortti:                 Yhteismäärähän on valtavan suuri, sitä mä en pysty nyt tässä sanomaan mikä se kokonaisuutena oli. Mehän on sitten pyydetty nämä tilisiirtojäljennökset niistä suurimmista eristä ja se mitä tarkastuskertomukseen on pyydetty sieltä selvittämään, niin niitähän on yli toista miljoonaa markkaa vuosina 1991-1994.
Asianvalvoja Ristola:     Joo, 1,5 miljoonaa markkaa ja vähän päälle ilmeisesti.
Kuortti:                Se löytyy kyllä kertomuksesta, mutta mä en nyt muista tässä ulkoa niitä lukuja täsmällisesti."

Verotarkastaja ottaa kantaa hypoteettisesti - jälleen kausaalisuus puuttuu. Verottaja väittää/ei ota huomioon normaalin palkkatulon osuutta (yli 200.000 mk vuosi) ei myöskään sitä, mikä oli KY:n ja Yrjö Reinikaisen välisen keskinäisen rahaliikenteen kausaalinen vaikutus. Sekä mitä edustivat transaktiot yhtiöiden välillä mm. noin 230.000 mk luotto Citylink Oy:lle vuonna 1991 ym. rahoituserät/rahaliikenne ym. Kyseessä on 4 vuoden (vuosina 1991–1994) aikana tapahtunut rahaliikenne henkilökohtaisella tililläni. On kerrassaan kelvotonta ryhtyä manipuloimaan veroseuraamuksia Aarre Hannun esittämien perusteiden kehyksissä. Samassa yhteydessä Erja Ristola vastaa omaan kysymykseensä - veroviranomaisen sofistiseen tapaan: "Ristola:  Joo, 1,5 miljoonaa markkaa ja vähän päälle ilmeisesti". Filosofisesti ajatellen voisi lausuman hyväksyä, kasvaahan rahaliikenne korkoa näin pitkän ajan puitteissa? (lausuma annettu käsittelyssä 2006). Miltä ajalta tarkastus oli tehty? asiasta kysyy Ristola:  Mihin asti tämä NTC toimi? Kuortti:  Se on ilmeisesti toiminut tuonne 90-luvun loppupuolelle asti 1997-1998, mutta meidän tarkastus on päättynyt vuoteen 1993. Testaan kausaalisia olosuhteita - mm lausuu (Pos 29.4.3.2.) Kuortti: Nämä liittyy siitä syystä, että  me yritettiin jäljittää mihin ne varat on päätyneet niistä 80.000 kasetista ja tuossa Yrjö Reinikaisen pankkitileillä oli sitä vastaava rahavirta ja niitähän pyydettiin niitä selvityksiä. Tämä menee ajallisesti siihen ajankohtaan, eli tämä alkaa sieltä 1991 keväästä, elikkä toukokuusta 1991, jolloin Citylink aloitti toimintansa ja sitten päättyy tuonne kesään 1993 kesäkuulle, jolloin voidaan katsoa, että nämä Etroniasta, mahdollisesti vielä sen toiminnasta myytyjä  kasettimyyntejä olisi päätynyt tänne Reinikaisen pankkitileille. Ristola: Citylink kuitenkin taisi toimia vielä elokuuhun 1993 saakka? Kuortti: Ei vaan 1992 elokuuhun asti." Todistaja Aarre Hannu Kuortti Helsingin Käräjäoikeudessa (Pos 25.3.3.3) lausuu: "että tästä meidän arvioidusta joka perustu siihen näiden Citylinkin kirjanpitoaineiston laskelmiin. Eli, eli sieltä puuttuu siinä on 80.000 kasetin myynti.." Aineisto/todistus selvittää, että Veroviranomaisten laatima laskelma arvioidusta puuttuvasta CityLink Oy:n kasettimyynnistä koskee ajankohtaa 1.5.1991 - 18.8.1992 jolloin yhtiön toiminta päättyi. Varat tililleni olisi tullut tilittää tuona ajankohtana - tai mahdollisen luottomyynnin tullessa kysymykseen niin siinäkin tapauksessa viimeistään syksyn 1992 aikana. Mielikuvitusta käytettiin myös jälkiverotukseen vuosille 1993-4 aiheesta Kuortti: (Pos 29.4.2.8): Uskoisin, että on ja se miksi olen kysynyt on se, että kuten aikaisemmin tänään tässä kerroin, että meidän tarkastus päättyi tilikauteen 30.6.1993 ja nyt oli kyseessä vuoden myöhemmästä ajanjaksosta, jota meidän tarkastus ei kattanut. Tässä oli kysymys vuoden 1994 kassatilin saldosta.
Reinikainen:         Onko teillä siihen dokumentti näyttää, että olette kysynyt?
Kuortti:                 No en nyt aivan sataprosenttisesti...

Veroviranomaisten/Kuortin lausumat omat ristiriitaisia siten mielettömiä. Kausaalinen testattavuus on mahdotonta: In dubio pro reo: Jos on epäselvyys (syyllisyydestä), (tuomittakoon) syytetyn eduksi. Asiaan liittyi vahvasti myös suoritettu NTC:n erillinen verotarkastus vuodesta 1993 (Pos 13.)

Turun hovioikeuden käsittelystä en tässä enempää, se hylkäsi verottajan vaatimukset ja syytteen. Päätös on silmiinpistävästi ristiriidassa Hgin hovioikeuden päätökseen. Tarkastelen yhteenvedon omaisesti koko veroprosessin aineistoa kappaleessa (Pos 29.6)