Pos.29.6. Kommenttit/ yhteenveto koko vero/oikeusprosessista sekä aineistosta - testaus/testattavuus 29.6.19 |
|
Harri Salo jatkaa edelliseen liittyen:
Edelliseen jatkaa Salo sivulla 8 jossa Harri salo suoraan moittii käräjäoikeuden perusteluja. Varsin merkittävän viitekehyksen asiassa syntyy Harri Salo:n kysymyksestä - esteellisyydestä - josta nousee esiin tämän prosessin akilleen kantapää. Vesa Kuusistoon kohdistuneesta vaatimuksesta ja houkuttelusta väärän lausuman antamiseen ei käräjäoikeus lausu mitään. Käräjäoikeus kuittaa asian olemalla hiljaa, siitäkin huolimatta, että kukaan ole kiistänyt tapahtumaa jonka esitutkintaki tuomitsee selkeäsanaisesti. Käräjäoikeuden/Harri Lintumäki päätöstä ja toimintaa kuvaa vanha hokema "ei korppi korpin silmään iske". Verovelvollisella, puolustautuessaan virannomaisten laittomia toimia vastaan - " ei ole lainsuojan tarvertta". Valitimme edelleen - kuten Jaakko Jonkka oli suositellut. Mielessämme on että, ”Syyttömyysoletus sisältyy hallitusmuodon 16 §:ssä tarkoitettuihin oikeusturvatakeisiin. ”Syyttömyysoletus on syyttömän suojaamisen periaatteen perustuslaillisista ilmaisuista tärkeämpiä. Syyttömyysoletus on ilmaistu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 2 kappaleessa seuraavasti: >>Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen”. Syyttömyysoletus velvoittaa sekä tuomioistuinta että muita viranomaisia. Käsite >rikoksesta syytetty< on tässäkin ymmärretty meillä totuttua laajemmin. Prosessuaalisesti tässä tarkoitettu suoja alkaa esitutkintavaiheessa. ETL 7,2 §:n mukaan; epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä. Periaate kuuluu oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ainesosiin, ja se on ilmaistu EIS 6,2 artikla jossa turvataan ns. syyttömyysolettama: jonka mukaan jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen. Kaikki ETL 5-12 §:ssä mainitut ja lakitekstissä ”yleiset periaatteet” otsikon alla esitetyt säännökset eivät normiteoreettisesti ole periaatteita, vaan de facto yleisesti esitutkinnassa sovellettavia sääntöjä. Jotkin säännöt sisältävät käsitteitä, jotka vaativat tulkinta-apua oikeusperiaatteista. Lakitekstissä tällaisia periaatetyyppisiä säännöksiä ovat mm. objektiivisuus (objektiviteetti) periaatteesta säätävät säännökset (PL 6 ja 21 §, PolL 2.1 § ja ETL 7.1 §) Objektiivisuutta voidaan pitää esitutkinnan keskeisempänä periaatteena. Objektiivisuutta edellytetään kaikessa esitukintaviranomaisen toiminnassa, ja objektiivisuusperiaate koskee myös todisteiden hankkimista, esim. tasapuolisuutta kuulusteluissa (ETL 12 §; ks. myös PolL 2.1 §) Hämeelinnan Käräjäoikeudelle, sen laamannille Harri Lintumäelle haluamme viestittää, että veroprosessi oli keskenneräinen, eli ei vielä käsitelty missään oikeusasteessa hallintomenettelystä, että: >>"Oikeusvaltion tavoitteena on torjua mielivaltaa, edistää lakien tarkkaa noudattamista sekä luoda oikeusvarmuutta ja lainalaisuutta. Oikeusvaltion on oltava tällainen paitsi muodollisessa myös materiaalisessa mielessä. Tämän vuoksi paitsi lakien myös tuomioistuimen tekemien ratkaisujen on täytettävä hyväksyttävyyden vaatimukset": Tarukannel 2002, s.67. << |
|
