Pos.29.6. Kommenttit/ yhteenveto koko vero/oikeusprosessista sekä aineistosta - testaus/testattavuus

29.6.9

View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

Pos 29.6.2. Herjaus, kunnianloukkaus/ Hannu Kuortti ja Matti Huovinen/ SYYTTÖMYYSOLETTAMA (Oikeusasiamies - nyk. oikeuskansleri Jaakko Jonkan toiminta):

Keskustelimme tiimimme kanssa useaan otteeseen tarkastuskertomuksen sisällön ihmisarvoa loukkaavasta sävystä sekä syyttömyysolettamaan liittyvästä loukkauksesta. Keskustelimmem kertomuksen sofistisesta ja asiattomasta editoinnista, kunnianloukkauksista ja -herjaamisesta. Oli hyvin selvää, ettei syylliseksi nimeämistä voinut hyväksyä ilman asianmukaista ja legaalia menettelyä. Syylliseksi nimeäminen edellytti oikeudellisten oikeus- ja todistustosiseikkojen selvittämistä ja oikeuden päätöstä. Verotarkastuskertomus toi silmiinpistävästi esille verotarkastajien sopimaton kielenkäyttön, sekä suoran syylliseksi nimeämiset jotka eivät olleet sopusoinnussa Suomen perustuslain 21,§:n kanssa: Joka antaa institutionaalisen suojan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tärkeimmille ainesosasille, joille ihmisoikeussopimukset asettavat vähimmäistason. Ihmisoikeussopimukset; joista KP. sopimuksen Suomi on hyväksynyt v.1976 sekä Euroopan ihmisoikeussopimus (EIS) Suomi on hyväksynyt v.1990. Tarkastuskertomukseen kirjattu voimakas ja selkeä syylliseksi nimeäminen on vastoin YK:n ihmisoikeussopimuksen - KP 10, 11, 14 artiklan julistusta. Samoin myös Euroopan Neuvoston Ihmisoikeussopimuksen 6. artiklan vastainen. Näissä sopimuksissa, jotka Suomi allekirjoituksellaan on vahvistanut, sisältää takeet - Oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille mm: KP. 14 artikla 2. sekä EIS. 6 artikla 2. ja 48 artikla 1. Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen. >>EIT on korostanut, että siinä on tarkoitettu turvata todelliset ja käytännölliset oikeudet, jotka myös toimivat. Pelkkä muodollinen sääntely kansallisella tasolla ei riitä, jos kyseinen oikeus ei ole elävä ja konkreettisesti saavutettavissa. Näin ollen tarkoitus ei ole ollut rajoittaa EIS 6 (2) artiklaa vain tilanteisiin, jossa henkilö on epäiltynä tai syytettynä rikoksesta, vaan etenkin ihmisoikeustoimikunta on ratkaisussaan korostanut, että syyttömyysolettama on tarkoitettu jokaisen suojaksi sitä vastaan, että syyttömyysolettama on tarkoitettu jokaisen suojaksi sitä vastaan, etteivät viranomaiset ylipäänsä saa hohdella yksilöitä rikokseen syypäinä ennen kuin asiasta on olemassa tuomioistuimen ratkaisu: Danelius 2002, s.253<< ETL 7,2 §:n mukaan; epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä. Periaate kuuluu oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ainesosiin, ja se on ilmaistu  EIS 6,2 artikla jossa turvataan ns. syyttömyysolettama: Jonka mukaan jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen. >>Syyttömyysolettama tulee nähdä osana PL 21 §:n tarkoittamaa perusoikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. In dubio pro reo - periaate voidaan nähdä myös ilmentymänä syyttömyysolettamasta, johon Suomi valtiona on sitoutunut perustuslakitasolla sekä kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa: s.58. Esitutkinnassa periaate sisältää mm. sen, että ei puhuta "syyllisestä", vaan "epäillystä". Esitutkintaviranomaisen asiana ei ole yhteiskunnan puolesta lausua paheksumisarvostelua rikoksen tekijälle, vaan se on tuomioistuimen tehtävä. Esitutkintaviranomaisten on pyrittävä suojaamaan epäiltyä leimautumiselta ja mahdolliselta kostonhimolta. Esitutkintavaiheessa kysymyksessä ei vielä ole "syyte" eikä "syytetty" vaan "epäilty rikos" ja (tietynlaisessa) "rikoksesta epäilty": Esitutkinta ja Pakkokeinot; Klaus Helminen, Kari Lehtola, Pertti Virolainen<< (katso myös EIS päätös 02.07)

Olimme tietoisia edellisestä ja päätimme antaa asian tutkinan poliisin tehtäväksi:

Pos.17.1.1

Tutkintapyyntö Hämeenlinnan poliisilaitokselle:

Asianomistajia olivat NTC ja Yrjö Reinikainen. Syylliseksi epäillyt: Vanhemmat verotarkastajat Matti Huovinen sekä Hannu Kuortti. Tekopaikka Hämeenlinna ja aika 2.2.1995 ja tullut tietoon 13.2.1995.

Tapahtumien selostus:

NTC:lle on tullut tiedoksi 13.2.1995 postitse HML lääninveroviraston alustava tarkastuskertomus 1792/62/95. Tarkastuskertomuksen kohdissa 4.1. ja 4.2. ilmaisut antavat selkeästi ymmärtää Yrjö Reinikaisen useissa kohdissa rikkoneen lakia. Pyydämme poliisia tutkimaan ovatko verotarkastajat tarkastuskertomuksessa syyllistyneet rikoslain 27 luvussa ilmeneviin rikoksiin. Liitteet: tarkastuskertomus 1798/62/95 sekä NTC antamasta selvityksestä liitteineen.

Hämeenlinnassa 22.3.1995