Pos.29.9. Maksettavaksi määrätyt verot ja perusteiden kirjo

(Tulostuskelpoinen)

29.9.1

View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

1. NTC International LtD Oy:lle määrätyt verot ja niiden perustelu:

Olen edellä kertonut tavoista joilla viranomaiset ovat henkilökohtaisten ambitioidensa tyydyttämiseksi tehtailleet inkvisitiota muistuttavan menettelyn jonka lopputulemana on kohtuuton verotus sekä tuomio. Verotuksessa, kuten aineisto antaa perustellusti ymmärtää, on yhteiskunnan hallintoelimet varsin helposti johdateltavissa mielikuvien mailmaan. Mielikuvat ovat viranomaisten sekä poliitikkojen käyttämä työkalu jota taitavasti kuuluttamalla luo uskottavia synteesejä tosielämämme rinnalle. Verotusta on kautta aikojen kehitetty/toteutettu mielikuvilla ja mielivallalla. Verotusta ei hallintomenettely myöskään kyennyt kausaalisesti perustelemaan - ei liene tarpeen, mielikuviin perustuva päätös riittää. Päätöksen sisällöllinen kausaalisuus/syy ja seuraus on sivuseikka, puhumattakaan matemaattisesta viitekehyksestä. Teoria on ilmeisen tärkeä olosuhdetekijä verotuksessa - jopa prejurikaatti, se luo viitekehyksen jota ei tarvitse matemaattisesti todistaa tai testata. Mitä ylevämpi vallan olemassaolon osoitus päätöksessä kuulutetaan teorian ja perustelujen tekstin ristiriitaisessa mitäänsanomattomuudessa - sitä herkemmässä hoviväen mielentilan iloinen kirkkaus loistaa. Päätöslausuman tekstin sisältö on ikään kuin heille toisilleen kirjoitettu - heidän "runollista" kekseliäisyyttään peräänkuuluttamaan. Perustelut ovat yhdistelmä hyväksi havaituista formaateista, teeseistä, filosofiasta sekä arkikielenkäytön ulkopuolella esiintyvistä kielikuvista.

Suraavaksi kooste tämän tapauksen veroseuraamuksista ja näihin liittyvät viitekehykset.

1. Liikevaihtoverotus: NTC International Ltd Oy:ll ei ollut lainkaan verovelkaa vuosina 1987-1995. Kaikki veroilmoitukset ja verot oli ilmoitettu sekä maksettu ajallaan ks.29.7.5.1. Citylink Oy - oli NTC:n toimittaja ja ajautunut vaikeuksiin 1992. Citylink Oy:llä oli Turun Lääninveroviraston dokumenttien perusteella jäänyt suorittamatta liikevaihtoveroja noin 60.000 mk (10.000 euroa) katso selvitys pos.20.26. Miten se korreloi seuraavassa esille tuomaani verotusta:

Verotuspäätös:

- Maksettavaksi määrätyt liikevaihtoverot yhteensä 904.282:- markkaa (noin 151.000:- €uroa), ajalta 07.1991 - 04.1993. (Ajalta 08.1992 - 04.1993 noin 170.000:- mk) Kyse on siis liikevaihtoverosta joka edellyttäisi 5 miljoonan markan lisämyyntiä - kyseisen liikevaihtoveroseuraamuksen aikaansamiseksi. Summa kuvaa varsin selkeästi verotuksen mielettömyyden. Mikään matemaattinen seikka ei anna perusteita kyseiselle verotukselle. Koko prosessin aikana kaikken ääsimmäisin vaatimus on ollut 80.000 kpl VHS kasetin myynnin verottaminen. Kun tämä lasketaan keskihinnan mukaan ei päästä 1 miljoonaan mk myyntiin. Verotus on tähän verrattuna viisinkertainen. Oikeuden arviot eivät yltäneet verottajan esittämiin arvioihin ja mm. tilintarkastuksen professori Veijo Riistaman arvio oli, että ohimyyntiä ollut lainkaan.

Asiaan liittyy oleellisesti Citylink Oy:n verotus josta todistaja - verotarkastaja Hannu Kuortti lausuu seuraavasti Pos. 25.3.3.17 Tästä Citylink Oy:n liikevaihtoverosaatavasta 335.917:- markkaa ei verottaja tehnyt veronpalautuspäätöstä saati veronpalautusta.

NTC:lle määrättiin jälkivero peitellystä osingonjaosta tuloveroa vuosilta 1991-1993 seuraavasti. Tämä verotus on varsin mielenkiintoinen eikä sen perusteisiin ja määriin löytänyt älyä kukaan asianatuntijoista. Veroehdotus toteaa, että se ei ehdota muutoksia jo suoritettuun verotukseen vaan että yhtiölle määrätään täydennysvero. Numerointi joka osin kirjoitettu verovirastossa käsin keroo verotuspäätöksistä, kopio:

NTC:lle määrätyt verot kohosivat lähes 2 miljoonaan markkaan. Lisäksi verottaja määräsi edellisiin päätöksiin veronkorotuksia sekä jäämämaksuja joidenka johdosta verotus nousi 3 miljoonaan markkaan

2. Yrjö Reinikaiselle määrätyt verot ja niiden perustelu

Ristola:                Selvittäisittekö sitten, että millä perusteella nämä Reinikaisen tileille tulleet verotetut summat ovat olleet veronalaista tuloa?
Kuortti:                 Lähtökohtana on, että kaikki rahanarvoisina saadut suoritukset ovat veronalaisia ellei niitä ole säädetty verovapaiksi tai elleivät sitten ole lahjaa tai muuta vastaavaa. Mielestäni tässä on tehty se kaikki, mitä olemme voineet asiassa selvittää. On esitetty nämä tilillepanot ja niistä on jäänyt sitten, meidän keinot ei ole riittäneet pitempään ja verovelvollinen ei ole lähdettä selvittänyt.
Ristola:                Verotarkastuksessa ei ollut mahdollista selvittää, mistä Reinikaisen omat tilillepanot johtuivat eikä sitten pankista saatu mitään selvitystä näistä tuntemattomiksi jääneistä tilisiirtojen tekijöistä. Sitä on yritetty, mutta se ei johtanut sitten mihinkään. Ja selitättekö sitten vielä, että minkälaisena tulona nämä on verotettu, kun tässähän on kahdenlaista verotettavaa tuloa nyt ollut?
Kuortti:                 Joo, no tietysti siinä on tämä että meidän verolainsäädäntö on muuttunut. Niin tämä on vuodelle 1991 tämmöinen henkilökohtaista tuloa ja sitten melkeinpä tapahtui verouudistus, minkä jälkeen tulot jakautui kahteen, niin kuin pääomatuloon ja ansiotuloon, niin tämä katsottu ansiotuloksi vuodelle1993 ja 1994.
Ristola:                Nämä muut kuin tämä NTC/Citylinkin kasettimyyntiin liittyvät tulot?
Kuortti:              Ne on ehdotettu peiteltynä osingonjakona.
Ristola:                Mistä syystä ne on verotettu peiteltynä osingonjakona?
Kuortti:                Se on se normaali käytäntö silloin, jos on kerran osakeyhtiöstä kyse.  Verotuskäytäntö, oikeuskäytäntö on sen tyyppinen, että se on peiteltyä osingonjakoa se kun  firman myyntitulot ohjautuu, jos ne ohjataan suoraan osakkaalle. Eli kun nyt, jos tänä päivänä nyt puhutaan, sehän jakautuu sitten edelleen, osinko jaetaan ansiotulo-osuuteen ja pääomatulo-osuuteen sinällänsä. Että vaikka se on peiteltyä osingonjakoa, niin siitä on osaan ansiotuloa ja osa pääomatuloa. Idea tässä on ja siis verotuskäytäntö ja oikeuskäytäntö,  kirjallisuuden kanta on silloin, että jos osakeyhtiön osakas ohjaa omalle tililleen, niin kyllä hänen haltuunsa päätyvä tämmöinen vähemmistö tai niin kuin harvaan omistettu yhtiö, niin katsotaan, että siinä ei ole kysymys niin kuin yhtiön kavaltamisesta, vaan siinä on kysymys niin kuin ei avoimesti, vaan peitellysti jaetusta osingosta.
Ristola:                Muistatteko minkälaiset olivat tämän NTC:n omistussuhteet?
Kuortti:                 Se vaihteli sen tarkastuksen aikana, että siellä oli Yrjö Reinikaisella tietty osuus. Taitaa olla se omistussuhde niin, että siellä oli Marja Reinikaisella 100 osaketta jossain vaiheessa sitten. Joo, tuossa kertomukseen on laitettu, että Marja Reinikainen 100, Mika Arpiainen 100 ja Markku Roiha 100 osaketta. Marja Reinikainen oli Yrjö Reinikaisen puoliso, mutta Yrjö Reinikainen ei ollut muodollisesti osakas.
Ristola:                Hän oli kuitenkin toimitusjohtaja tässä NTC:ssä?
Kuortti:                Kyllä.
Puheenjohtaja:      Niin, kysyn nyt välillä, jotta ymmärtäisin tämän asian paremmin. Tämä verotarkastuksen lopputulos on esitetty tässä sivulla 29. Siinä sanotaan, että verotusesitykset ovat seuraavat: Vuodelle 1991 on esitetty lisättäväksi 50.000 markkaa, 1993 vuodelle 50.000 markkaa ja 1994 vuodelle 100.000 markkaa. Nämä on nyt, jos ymmärsin oikein, niin nämä on nyt niitä lisäyksiä, jotka perustuvat sellaisiin tuloihin, joiden ei ole nähty tai havaittu olevan yhteydessä NTC:n kanssa, tämän yhtiön kanssa, ja niitten yhtiöiden, joiden on tässä verotarkastuksessa käsitetty toimivan yhdessä tai bulvaaneiksi jopa väitetty. Että nämä lisäykset 50.000 markkaa, 50.000 markkaa ja 100.000 markkaa ovat muita. Tässä ylhäällähän selitetään, että mitä ne eri tulo- ja varallisuusverolain säännösten mukaan, millä tavalla niitä sitten verotettaisiin. Tässä jutussahan on kysymys kyllä paljon suuremmista, siis paljon suuremmista tulojen salauksista, ymmärsinkö nyt oikein, ne on niitä kun on verotettu ilmeisesti peiteltynä osingonjakona. Mites ne nyt sitten on määritelty, mistäs ne nyt sitten ilmenee, tai tiedättekö te niistä mitään? Nämähän koskee vaan näitä, joilla ei ole yhteyttä näihin yhtiöihin, ymmärsinkö oikein?
Kuortti:                 Kyllä, mutta ne on verotettu...
Puheenjohtaja:      Koskeeko teidän tarkastuksenne ollenkaan niitä peiteltyjä osingonjakoja?
Kuortti:                 Joo, se koski, mutta se ei ollut tässä kertomuksessa, kun se on siellä NTC:n, sen yhtiön kertomuksessa. Sen perusteella on laadittu tarkastuskirje, mutta ne määrät löytyvät kyllä, kun tässähän on siteerattu tätä yhtiön kertomusta, niin siteeraus päättyy tuolla sivulla 24, niin siellä näkyy se mikä on sen sivun 24 yläreunassa näkyy, että vuonna 1991 on lisätty tuloon 735.000:-
Puheenjohtaja:      Ne ilmenevät kyllä tästä samasta, sivu 24.
Kuortti:                 Joo. Tämä on sitä peiteltyä osingonjakoa tämä lisäys, mutta kun ne on mennyt teknisesti sen toisen kertomuksen kautta.
Puheenjohtaja:      Onko teillä sellainen tieto, että ne verotukset on toimitettu sen mukaan kuin tässä on esitetty?
Kuortti:                 Kyllä.
Puheenjohtaja:      Tässähän on jälkiverotuksia toimitettu kahteen eri otteeseen noin kuukauden välein?
Kuortti:             Kyllä.
Puheenjohtaja:      Asiakirjoista havaitsin, en kyllä nähnyt suoraa yhteyttä näihin määriin. Mutta nyt sanotte, että se ilmenee sivulta 24.
Kuortti:                 Tämä peitelty osingonjako ilmenee sieltä.
Puheenjohtaja:      Joo, ja nämä on sitten tällaista muuta tuloa, jota ei ole pystytty paremmin yksilöimään, mutta lähdetään siitä, että kaikki tulo on veronalaista, ellei toisin näytetä. No niin Ristola, jatkakaa sitten?

Edellinen kertoo verottajan tavasta kuvailla verotuksen laillisuutta ja perusteiden sisältöä. Verottaja mainitsee vuoden 1991 verotuksen, mutta todistajana hän kertoo vain puolitotuuksia. Verotus prosessi sisälsi suoritetusta jälkiverotuksesta totuuden, toisin kuin verotuksen perusteet eivät sisältäneet totuutta, ei kausaalisuusta/ matemaattista syys seuraus suhdetta. Minua on tämän vetotusprosessin perusteella jälkiverotettu mm. vuodelta 1991 yhteensä 733.514:- mk tulosta, vuodelta 1992 yht 548.699:- mk tulosta ja 1993 yht 191.787:- mk tulosta eli yhteensä jälkiverotus 1.474.000 mk tulosta. Tässä ei suinkaan ollut kaikki. Edellisellä sivulla kerrotaan verotuksesta joka myös jälkiverotettiin, sille ei oikeudessa löydetty mitään perustetta. Kokonaisverotusta nostivat summaan lisätyt verokorotukset kaikkine lisineen. Jälkiverotus määrättiin sen lisäksi - jonka olin kyseisiltä vuosilta maksanut todellisista tuloistani - normaalin tuloveron perusteella. Alla jälkiverotusehdotuksen kopio jälkiverotuksesta vuosilta 1991-1994:

Kyseisiltä vuosilta saamani jälkiveroehdotukset eivät loppuneet tähän. Verohallinnossa Kuortti työsti uusilla ideoilla lisää arkistointilukuja. Myös vuoden 1993 ja 1994 osalta sain jälkiveroa, siitäkin huolimatta, että 1993 toukokuusta eteenpäin ei kuulunut enää suoritetun verotarkastuksen piirin. Tulolähteen osalta verottajalla oli vaikeuksia kertoa oikeudella pitävää perustetta, kuten edelliseltä sivulta saamme todeta, oikeus ei luottanut verottajan antamaan selvitykseen johon ei löytynyt lainkaan aineellista näyttöä. Verotus oli tehty verottajan mielivaltaisen päätöksen perusteella. Viranomaisten ei tarvinnut perustella vaatimuksiaan, jälkiverotuspäätökset tehtiin varsin normatiivisessa järjestyksessä. Olin valittanut saamistani jälkiveroista toisin kuin Hannu Kuortti väittää, että verotuksestani ei valitettu. Seuraavaan liitän saamani päätökset jotka teki oikaisulautakunta ja allekirjoitti Verojohtaja Mauno Töllikkö:

Edellisten verotuspäätösten yhteissumma on huomattavasti yli 1,5 miljoonaa markkaa. Verot perustuivat NTC:n tarkastuskertomuksen perusteella minulle määrättyihin jälkiveropäätöksiin (NTC:lle määrättiin omat jälkiverot näiden lisäksi).

Tämän lisäksi Kuortti ja Huovinen marinoivat henkilökohtaisen verotarkastuskertomuksen jonka perusteella annettiin seuraavat verotuspäätökset

Oikaisulautakuta ei puuttunut jälkiverotuspäätöksiin, se ei myöskään mihinkään aineelliseen viitekehykseen viittamalla perustellut valitukseni hylkäämistä. Edelliset Y.Reinikaiselle määrätyt verotyhteensä ylittävät 3.000.000 mk. Lähtökohta oli, että NTC:n kirjanpidon tarkastuksen yhteydessä havaittiin NTC:n ostanneen VHS kasetteja CityLink nimiseltä yhtiöltä Turussa. Citylink Oy:n kirjanpidon pintapuolisen tarkastuksen yhteydessä ei tehty liikevaihtoverotarkastusta. Asiakirjojen perusteella jotka vahvistaa Turun lääninveroviraston asiakirjakopiot voitiin todeta Citylink Oy:n jättäneen tilittämättä/maksamatta 60.000 mk liikevaihtoverot ajautuessaan maksukyvyttömäksi. Veroja ei koskaan peritty CityLink Oy:ltä. NTC:n sekä Yrjö Reinikaiselle määrätyt verot ylittävät 6.000.000:- markaa jälkiveroa veronkorotuksineen. Summa ei sisällä kyseisiltä vuosilta maksettuja ennakkoveroja sekä liikevaihtoveroja jotka on maksettu lainmukaisessa järjestyksessä, näiden maksettujen verojen asianmukaisuutta, lainmukaisuutta ja asianmukaista hoitoa verottaja ei ole kiistänyt. Verotuspäätöksen jälkiveroista sai myös CityLink Oy (ei päätöstä palutuksesta noin 350.000 mk jonka Kuortti mainitsee) joka ansaitsee oman tarinansa, en puutu siihen enempää. Tilastoihin on saatu mukava lisä, tilastoilla on suurempi merkitys kuin todellisella verokertymällä. Tilastoilla briljeeraa niin verottaja kuin poliisin harmaantalouden yksiköt. Tällaisella verotuksella jota tämä verotus edutaa on säännönmukaisesti tavoiteltu huomattavaa tilastomerkitystä.

Jälkiverot liitettynä viitekehyksiin yhdessä NTC ja Citylink Oy:n kyseisinä vuosina maksamien liikevaihtoverojen kanssa nousevat summaan joka edustaa 1,3 kertaa CityLink Oy:n koko liikevaihtoa, samoin summa on suurempi kuin NTC kaikkien 1991-1994 myytyjen VHS kasettien liikevaihto. Summa kertoo varsin kattavasti verotuksemme asianmukaisuudesta kuin Hallnto-oikeuden suhteellisuuskäsityksestä.

Ohimyyntiin liittyvää väitettä ei tukenut yksikään todistaja, jos ei huomioida verotarkastuskertomuksen laatineita Huovista ja Kuorttia. Joiden kertomuksista kuvastuu ristiriitaisuus sekä mielikuvien aiheuttama altistuminen psykooseille, jolle on luonteenomaista realiteetin testauksen häiriö, joka ilmenee kyvyttömyydessä erottaa toisistaan sisäisiä impulsseja ja ulkomaailmaan liittyviä aistimuksia. Merkille pantavaa on matemaattisuus, väitetty 50.000 kasettia keskihintaan edusti noin 500.000 mk summaa, - tähän viitekehykseen liitettynä verotus "lienee mielivaltainen".

Hallinto-oikeus on verotukset tutkinut ja todennut objektiiviperiaatteen sekä suhteellisuuspetiaatteen mukaan suoritetun verotuksen täyttäneen aineellisen totuuden sekä kohtuullisuusvaatimukset kuin myös lainkirjaimen. Hallinto-menettely on osa verotusmenettelyä. Hallinto-menettely ja siihen liittyvät henkilöt ovat osa yhtä ongelmaa jossa sikiää viranomaisyhteistyö. Nämä samoissa rakennuksissa, samoilla käytävillä toimivat eri viranomaistahot marinoivat menettelytapojaan samojen seinien sisällä, samoissa lounasravintoloissa ja yhteisissä tuomiopiireissä. Voiko kukaan odottaa asianmukaisempaa menettelyä tältä joukolta. Edellä mainitun (hoviväen huipulla) valvontakoneiston naruista vetävät ministeriöt joiden käsikassarana toimii poliisi. Kansalaisten moitteet saa oikeusasiamies joka parhaan kykynsä mukaan painaa villaisella mitä ikinä esiin tulee. Häneltä parhaimmillaan voi (mitättömässä) asiassa jokin viranomaistaho saada muistutuksen jolla pyyhitään persettä - mikäli ei sitä ennen ole asetettu silppuriin. Miksikö persettä - siksi, että meillä suomessa kierrätetään tehokkaasti paperi - josta parhaimmillaan syntyy uusiotuotannossa vessapaperia.

Tarinan arvo on ylevämpi. Tarinan tarkoitus on tuoda esille viranomaistoiminnan laatu ja ne premissit joidenka varassa Suomalaisen yhteiskunnan hallinto-oikeuskuultturi faktisesti lepää.

Verotuksen lisäksi rinnalla pyöri ruletti jota pyöritti syyttäjä, teosto/opetusministeriö ja verottaja. Prosessi eteni ja sen tuloksesta seuraavassa.