32 Ajatuksia uskosta, eettisyydestä, psykologiasta, oikeudesta sekä filosofiaa -vallasta, sekä verotuksesta.

32.1.2

View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

"Pyhässä sodassa on Jumalallinen oikeutus ja taivaalliset joukot tukevat sen johtajaa hänen käydessään paholaismaista vihollista vastaan". -Assyrian muinaisten kuninkaiden sodat yli 2600 vuotta sitten, tunnetaan reliefeistä ja annaaleista joita laadittiin kuusikulmaisiin saviprismoihin.
Vanhan testamentin kirjoittajat, noin 200 vuotta edellistä myöhemmin, eivät keksineet pyhää sotaa omasta päästään. He toistivat muinaisessa Lähi-idässä valitsevaa yleistä ideologiaa. Ristiretkistä lähes nykyisyyteen on Euroopassakin taisteltu, Jumalan nimissä – uskossa - vihollista vastaan. Keskiajalla kirkko harjoitti Euroopassa kaikenlaista toimintaa. Se vaikutti aktiivisesti politiikkaan, yhteiskuntaan ja talouselämään, samoin kuin taiteeseen ja tieteeseen. Kuninkaat olivat samalla pappeja ja saivat kruunattaessa Jumalallisen vallan. Valtakoneisto sortui linnojen hoviväen juonittelun ja kavaluuden johdosta keskinäiseen valtataiteluun. Sotia käytiin kirkon, kuninkaiden sekä linnanherrojen toimesta. (Historiankertomuksista Julius Caesarin kuolema Brutuksen käden kautta on yksi kaikkien tuntemista hoviväen suorittamista murhista). Luokkayhteiskunnan oikeus oli Jumalan ja hoviväen luomaa ja toteuttamaan. Mitä alempaa yhteiskuntaluokkaa edustit sitä helpommin jouduit hoviväen oikeusmurhan kohteeksi. Yhteiskuntien syntymiseen ja kehitykseen ovat eniten vaikuttaneet sodat, sisäinen kaaos,  eriarvoisuudet, oikeudenvaatimukset, ideat ja uskomukset. Uskomukset – Jumalat ovat aina osallistuneet maailman tapahtumiin - usein ihmisiä vahingoittaen. Tietoisuutemme historiasta – filosofian opeista, ideat, lukutaito, koulutus, aistimme, kyseenalaistavat ja ohjaavat käyttäytymistämme tavalla joka vaatii aiempaa suurempaa avoimuutta, tasa-arvoa sekä oikeudenmukaisuutta yhteiskunnalta. 

Kun George W. Bush lähetti joukot taistelemaan pahaa vastaan, hän motivoi joukkojaan kaikille tuntemillaan keinoilla. Ensimmäiseksi hän vetosi kansaan. Hän monin tavoin todisti amerikkalaisen elämäntavan sekä kansallisen turvallisuuden olevan vaarassa. Toiseksi hän vetosi Jumalan hänelle antamaan tehtävään – missioon, -uskoon. Hän totesi "vapaus ja pelko, oikeus ja julmuus ovat aina olleet sodassa keskenään, ja me tiedämme, ettei Jumala ole puolueeton niiden välissä"  Kolmanneksi hän julisti uhkauksen maailman kansoille "jos ette ole meidän puolellamme olette meitä vastaan". Hän julisti Saddam Husseinin johtaman Irakin rakentavan massatuhoaseita, joita käytettäisiin rauhaa rakentavia voimia vastaan. G. W. Bush uskoi ja sai myös useat uskomaan sodan oikeutukseen. Hän myös vaati hoviväkeään yksimielisesti noudattamaan oppiaan. Kaikki väitteet asiassa perustuivat uskoon, -uskomuksiin, ei faktaan, tai ne perustuivat juonimiseen ja kavaluuteen. Bush valjasti koko hoviväkensä - ihmisten aistien manipulointiin. Käyttämällä nykyaikaisia informaatioteknologiaa hän loi "keisarin ilman vaatteita" mielikuvan pahasta. Sivistyneet kansakunnat eivät nousseet puolustamaan Bushin intuitioon perustunutta väitteenvaraisuutta, vaan vetäytyivät passiivisuuteen. Bush ja Amerikka todistivat aivan kuten kaikkina aikoina on todistettu: kun järki loppuu niin voiman käyttö alkaa. Olemassaolomme oikeus ei ole tasa-arvoinen, se on voimakkaamman osapuolen hallussa, vain etiikan ja moraalifilosofian hyveet/aseet voivat auttaa heikomman osapuolen asemaa.
Mikä vahvistaa Jumalan halunneen tätä sotaa? Maailma on historiasta opitun mukaan kehittynyt sotien, kaaoksen, epäoikeudenmukaisuuden kautta. Oikeus/oikeuslaitos/oikeuskulttuuri on kehittynyt Jumalan oppien, ideoiden, sekä ihmisten oikeusvaatimusten kautta.

Ihmisen tunnetilaan ja uskomuksiin liittyy vahvasti etiikka . Aristoteles (422 –384 ekr.) kehitteli Platonin ajatuksia teoksessaan Nikomakhialaisen etiikka. >>Hyvä - on onnen tunne joka hänet valtaa kun hän kehittää älylliset taipumuksensa harmoniseksi sopusoinnuksi<<Aristoteles toteaa myös, "että eettisesti korkeatasoiseksi ihmiseksi ei kykene pelkillä tiedoilla, on myös järjestelmällisesti harjoitettava hyvettä". Hän lausui: "Platon on minulle rakas, mutta totuus vieläkin rakkaampi." Aristoteleen avulla voitiin esittää teologian lujasti pohjautuvan perustietoon, joka on kaikkien ulottuvilla. Positiivisen oikeuden mukaan etiikka on moraalifilosofiaa joka tutkii mikä on ihmisen teoissa oikein tai väärin. Kyynikko on ikään kuin vastakohta –halveksiva voima eettisyyttä vastaan. Kyynikko pyrkii riippumattomuuteen, halveksimaan kaikkea mitä muut arvostavat.

Hyve, etiikka, moraalifilosofiamme perusta on kirjattu mm: Jeesuksen antamassa käskyssä (Joh. 13:34) "minä annan teille uuden käskyn: Rakastakaa toisianne! Niin kuin minä rakastan teitä, rakastakaa tekin toisianne".

Kristinusko eroaa mysteeriuskonnoista myös siten, että siinä voimakkaasti korostetaan rakkauden ajatusta. Varhaiskristillisyys julistaa, että Jumalan olemuksen ydin on rakkaus jota hän tuntee luomakuntaa kohtaan, ja että ominaisuus joka eniten lähentää ihmistä Jumalaan on rakkaus häneen ja lähimmäiseen. Johanneksen evankeliumissa tätä ajatusta täydennetään kuvaamalla, miten Jumalan rakkaus ikään kuin virtaa läpi koko elämän, ja ylitse vuotavan runsaana tunkeutuu ihmisen olemukseen, niin että hän kykenee vapautumaan levottomuudesta, pelosta ja vihasta, ja sen sijaan tekemään hyvää.