Mediaseksikkyys myy, syyttäjät, syyllistäjät käyttävät tilaisuutta hyväkseen.

pv 15.06.08


View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

 

Kuluneen vuoden 2008 aikana kansalaiset ovat saaneet seurata kansanedustajien tekemisiä poikkeuksellisen läheltä. Milloin naisten rinnat ovat olleet liian lähellä kansanedustaja kollegan silmiä, kuin myös ministerien henkilökohtaiset parisuhdeseikkailut ovat lööppien päivittäistä herkkua. Ministerien parisuhdeongelmat ja parisuhteen muodostamiset ovat mediassa politiikan seuraamisessa tärkein osa-alue. Eräs kansanedustaja ei tiedä mistä sängystä milloinkin nousee tai minkä osoitteen milloinkin osoitteekseen ilmoittaa. Seksi ja parisuhdeasiat ovat mediaseksikkäitä aiheita. Tähän teemaan kautta-aikojen ovat kuuluneet myös raha-asiat, varsinkin kun ne voidaan henkilökohtaistaa - kuten vaalituki.

Seksikkyydestä lienee kysymys, kun kansanedustuslaitoksemme yhdessä valtioneuvoston jäsenien kanssa keskittyy kuukaudesta toiseen määriltään varsin pienten ja kohtuullisten vaalitukien marinointiin. Miten näin on käynyt, onko yhteiskuntamme hallinto todellakin "mediaseksikkäiden" tunareiden käsissä? Ensimmäiseksi tulee mieleen mikä on stimuloinut tämän keskenään nahistelevan porukan tähän kiimaan. Uskon että Lehdistöneuvos Seppo Sarlund on oikeassa lausuessaan ApilaTV:n haastattelussa: "olevansa huolestunut politiikan viihteellistymisestä ja poliittisen vallan luisumisesta poliitikoilta medialle" Tämä lausuma ei pelasta valtioneuvostoa eikä myöskään eduskuntaamme. Päinvastoin - lausuman viisaus on siinä, että se kertoo kuinka herkkähipiäistä joukkoa nämä seksipuput ovat. Tosiasia lienee, että vaalituen antajat koostuvat menestyneistä yrityksistä ja varakkaista kansalaisista sekä yhteisöistä. Rautalangalla voi vääntää tosiasian, että vähäosaisilla tai palkkatyöntekijöillä ei ole varaa kansanedustajien vaalitukien rahoitukseen. Tämä seikka tuleekin tunnustaa, tähän liittyvät viitekehykset muodostavat sen ympäristön jossa länsimainen demokratia kautta maailman toimii - kutakuinkin myös nojaa. Menestys - stimuloi menestystä, verkostoitumisesta, sidosryhmien verkoston kautta kanavoitu yhteistyö on peruuttamaton osa mikro kuin makro tasolla tapahtuvaa globaaliin kilpailuun/kansakäymiseen liittyvää toimintaedellytystä. Kansanedustajien moitteet/lausumat epämääräistä liikemiehistä - kuulostaa solvaamiselta. Tällaiset julkilausumat kertovat lausujien omasta etiikasta ja moraalista, he eivät tunnusta todellisiin olosuhteisiin liittyviä hyveitä.

Syyttäminen ja syyllistäminen on edennyt yhteiskunnassamme äärimmäisyyteen. Viranomaiset ja heidän julki-ikoninsa nousevat barrikaadeille ja syyllistävät valtioneuvostoa heti kun se katsoo valtioneuvoston olevan vastaajana tai heikoimmillaan. Syyttämien on ilmaista huvia syyttäjille, syyttäminen ja syyllistäminen perustuvat heikomman osapuolen hyväksikäyttöön, objektiivisuus, hyveet, etiikka ja moraali ovat vieraita syyllistäjille/syyttäjille jotka katsovat olevansa kaiken seurauksista syntyneen vastuun yläpuolella. Kuten olen kirjassani "Hoviäkeä" todennut kaikki pyrkivät olemaan parhaita alallaan; verottaja verottaa, tulli tullaa, tuomari jakaa tuomioita, rikospoliisi tehtailee rikoksia ja syyttäjät syyttävät. Kukaan edellä mainituista ei joudu vastuuseen virheellisistä tai mielivaltaisista toimistaan. Vahinkoa he aiheuttavat mittasuhteissa joita on mahdoton kausaalisesti laskea/kuvata, onhan kyseessä inhimilliset, ympäristölliset, yhteiskunnalliset kuin myös suuret taloudelliset vahingot. Poliisi, syytäjät, kuin myös veroviranomaiset kuuluttavat omia mielikuviaan sekä peräänkuuluttavat vaatimuksiaan valtioneuvostolle, että rikoksen uhrien tulee kantaa myös vastuu rikollisten mahdollisesti saamasta hyödystä (liittyy käänteiseen verovastuuseen). Tämä on todella mieletön vaatimus - varsinkin kun koko edellä mainittu joukko viranomaisia elää yhteiskunnan varoilla ilman pienintäkään taloudellista vastuuta tekemisistään ja aikaansaamistaan suunnattomista vahingoista.

Viranomaisvastuu on yhdenvertaisuuden johdosta kuin myös lain edellyttämän tasapuolisuuden johdosta kirjattava lakiin. Kansalaisten ihmisoikeudet, perusoikeuksien toteutuminen, tasapuolisuus, objektiivisuus lakien noudattamisessa edellyttää viranomaisvastuuta ja menettelytapojen sanktiointia. Viranomaisvastuuseen kuuluu myös taloudelliset sanktiot kaikista väärinkäytöksistä, kuten aiheettomista syytteistä, aiheettomasta vapaudenmenetyksestä, mielivaltaisesta verotuksesta, viranomaistoimin suoritetusta virheellisestä jälkiverotuksesta - sen seurauksista, sekä viranomaistoiminnan aiheuttamat muut seuraukset jotka liittyvät väärinkäytösten seurauksista syntyviin todellisiin viitekehyksiin.

Epäilemättä mediaseksikkyys myy lehtiä. Mutta - olemmeko veronmaksajina valmiita maksamaan yli kuukauden mittaisesta kansanedustajien keskinäisestä toistensa kyykyttämisestä aiheutuneet kustannukset, tähän mennessä noin 15 miljoonaa euroa (eduskunnan budjetti 122 miljoonaa euroa v.2008) kuukausi maksaa 12,2 miljoonaa. Samaan aikaan eduskunta jättää oleelliset seikat käsittelemättä - kuten esimerkiksi valtiontalouden tarkastusviraston moite: Kymmeniä miljoonia tuhlattu sähköiseen tunnistukseen. Kymmeniä miljoonia veronmaksajien rahaa on syydetty hukkaan sähköisten tunnistuspalvelujen kehittämisessä. Esimerkiksi Väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmenteen kehittämiseen on kulunut 30 miljoonaa euroa. Näin suomii Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tarkastuskertomuksessaan tunnistuspalvelujen käytöstä julkisessa hallinnossa. Asiasta: ihmetteli tarkastusviraston ylitarkastaja Tomi Voutilainen. "Pitäisi tunnustaa, että tämä oli virheinvestointi."

Kansanedustajien vaalituki kuuluu osana demokraattista länsimaista järjestelmää. Media, kansanedustajat, sekä asiaan liittyvä mediaseksikkyys on kannibalisoinut kansanedustajien saamaan vaalitukeen liittyvät yhteiskunnalliset hyveet. Vaalituesta on tehty rikos, tästä mielikuvasta on kiittäminen mediaa sekä kansanedustajia itseään. Tulevaisuudessa vain varakkailla ehdokkailla on varaa mediamainontaan. Media ja kansanvalta on tämän tapauksen maksajat loppumetreillä. On aika tunnustaa asian käsittelyssä tapahtuneen ylilyöntejä.

Yrjö Reinikainen

 


 

 

 

123 • 4 • 5 << Previous Next >>