View
Etusivu
Sisällysluettelo
Takaisin |
8.1.1. Kausaalisia seurauksia –
vaikeita päätöksiä – yritystä on
vielä
Opetusministeriö - ministeri Kaarina Suonion antamastaan lupauksesta huolimatta ei helpottanut mahdollisuuksiamme
myydä tuotteitamme valtion hankintakeskukselle. Koskaan emme
saaneet Valtion hankintakeskukselle myytyä ainuttakaan tuotettamme.
Tekijänoikeusmaksut, maahantuontia harjoittavien yhtiöiden
sekä yksityisten toimijoiden harmaatuonti, johti hintatasoon
joka eväsi kaikki mahdollisuudet toimia kannattavasti. Valmistus tuli kannattamattomaksi
ulkoisista seikoista johtuen, ei valmistusprosessin kustannuksista
johtuvista syistä. Valmistusteknologian sekä kustannusten
hyvän hallinnan kautta sisäiset kustannusrakenteemme olivat
kunnossa. Markkinoilla vallinneet viidakon lait johtivat kannattamattomaan
toimintaan ja tappiot ylittivät suuruusluokan jota ei voinut
hallinnollisin ratkaisuin korjata. Yhtiön taloutta rasitti
Keski-Suomen lääninveroviranomaisten mielivaltaisen verotarkastuskertomuksen
seuraukset, jonka maksoimme kokonaisuudessaan. Olimme vaikeiden päätösten
edessä. Mika kutsui hallituksen koolle mökilleen keväällä
-88. Matka suoritettiin Mikan kipparoidessa - lentäen. Mantereen
puolella sijainneelta kalansavustamolta noudimme tuoreen savulohen
ja jatkoimme matkaa Mikan kopterilla Hangon edustalla sijainneeseen saareen. Ympäröivä luonto ja hiljaisuus yhdessä luomallaan rauhallisella ilmapiirillä
osallistui luontevasti yhteisten asioiden ratkaisemiseen, keskityimme
asiaamme. Pohdittavaa riitti.
8.2.1 Olosuhteiden pakottamaa suunnittelua ja toteutusta
Olimme edellisenä vuotena 1997 joutuneet kohtaamaan
toimitilaamme kohdistuneen uhan. Tervakoski Oy oli päättänyt
myydä kiinteistön jonka vuokralaisia olimme. Kiinteistön
oli päättänyt ostaa RaniMuovi Oy, joka toimi kiinteistön
yläkerrassa. Meillä ei ollut vaihtoehtoja, kaupasta oli
ollut selkeä suunnitelma josta emme olleet aiemmin
saaneet tietoa. Scandexa toimi kiinteistön alakerrassa. Olimme tilakysymyksen
johdosta joutuneet ajolähdön eteen. Ratkaisimme asian
niin, että päätimme rakentaa omat tilat yhtiölle.
Tavoite oli rakentaa toimitilat sellaisiin olosuhteisiin jossa kiinteistön
arvon voitaisiin olettaa kehittyvän ajan saatossa. Tämä
viisaasti toteutettuna mahdollistaisi yhtiön toiminnallisten
tappioiden leikkaamisen. Aikataulu oli kireä, vuokratilat oli
määrä saada vapaaksi v.1988 kesällä. Päätimme
rakennus-suunnitelmien ja piirustusten laatimisesta (halli, sosiaalitilat ja
konttori yht. noin 1400 m2) heti kun saamme asiasta
omat lopulliset päätöksemme. Rakentamispäätös
syntyi varsin nopeasti. Mika oli asiaan perehtynyt ja sopinut menettelystä
Markun kanssa. Suunnitelmien jälkeen tehtäväkseni
jäi selvittää edullisin tapa ja samalla kestävin
rakennustekninenratkaisu rakentaa. Siporex tarjoukset olivat edullisemmat,
mutta hämeenlinnassa sijaitseva K-Betoni oli eräin edellytyksin
valmis alittamaan edullisimman saamamme hintatarjouksen. K-Betonilla
oli vapaata kapasiteettia talvella –87 / –88 ja oli
valmis tekemään hallin kantavat rakennelmat kuin myös
betonielementit varastoon. Sieltä ne olisi saatavilla kun
rakentamispaikka ja rakentamisaikataulu ratkeavat. Pääsimme
mielestämme hyvään sopimukseen ja rakennus ikään
kuin tilattiin varastoon. v.1988 alussa saimme Hämeenlinnan
kaupungilta kohtuullisen tarjouksen Ratasniityllä sijaitsevasta
teollisuustontista ja hyväksyimme sen. Tonttikaupan piti saada
lain voima ennen rakentamistöiden alkua. Näiden välipäivien
aikana sovin Hannu Viitasen kanssa (Viitasen kaivin Orivedellä)
joka kuului ystäväpiiriini, siitä kuinka uudisrakennuksen
pohja työt tehdään. Tontti sijaitsi hyvällä
moreeniharjulla ja oli parasta mahdollista rakennusmaata. Tonttikaupan
saatua lainvoiman huhtikuun alussa, aloimme samana aamuna rakentaa.
Viitanen oli yöllä ajanut paikalle suuren kaivurin ja näin
pääsimme alkuun. Orivedeltä löytyi myös
antureiden valuporukka ja parin kolmen viikon kuluttua oli anturat
valettu.
K-Betonin urakaan kuului rakennuksen pystytys,
kaikki elementit, pilarit ja betoniset kattotuolit olivat valmiina.
Oli kulunut vajaa kaksi kuukautta rakennusluvan saannista ja hallin
runko oli pystyssä. Vaativat ilmastointi, sähkö, kuin
myös putkityöt urakoitiin eripuolilla Suomea sijainneille
aliurakoitsijoille. Naapurini Tapio Korkeamäki oli rakennusinsinööri,
hän otti tehtäväkseen sivutoimisen vastaavan mestarin
työt. Kiihkeä rakentaminen ja tiukka aikataulu veivät
hänen aikansa lähes kokonaan huolimatta osa-aikaisesta sopimuksestamme. Aika ajoin näytti siltä,
että äärimmäisyyteen hiottu tiukka aikataulu
ja yhden ihmisen repeäminen joka suuntaa olivat hänelle
liikaa. Tästä huolimatta hän suoriutui vaativasta
tehtävästä paremmin kuin kiitettävästi.
Työ saattoi olla hänen kisällintyönsä josta
saaduille kokemuksille oli tulevaisuudessa paljon käyttöä, jäimme hänelle kiitollisuudenvelkaa.
Pääsimme muuttamaan tehtaamme Heinäkuun lopussa –88, syyskuussa muutti myös konttori Tervakoskelta Hämeenlinnaan. |