View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

8.3.1 Uusi toimintamalli, vaikeuksia ilmaantuu

Olimme tehneet sopimuksen yhteisyrityksen kanssa koneiden ja laitteiden kaupasta. Unkarilainen osapuoli jarrutteli eri syihin vetoamalla koneiden maksamista. Sopimuksessamme olimme huomioineet tämän mahdollisuuden ja asettaneet koneille sellaisen vuokratason, että se omalta osaltaan painostaisi yhteisyritystä maksamaan kauppahinnan. Olimme (NTC International Ltd Oy) maksaneet osuudestamme Unkarilaisen yhteisyrityksen NTC Kft osakepääomasta puolet/miljoona markkaa. Tällä suorituksella olimme vaatineet osasuoritusta laskuttamaamme konevuokraan 800.000 markkaa, minkä olimme valmiita vähentämään kauppahinnasta, jos sen saamme. Saimme kyseisen vuokrasuorituksen, mutta kauppahinnan maksamiseen vähemmistöosakkaamme keksi jatkuvasti esteitä. Mika Arpiainen lupasi osallistua seuraavaan NTC Kft hallituksen kokoukseen kesällä –91. Arpiainen vaati kaiken kirjattavaksi pöytäkirjoihin ja pyrki selkeyttämään sisäistä vuorovaikutusta. Tunnelma oli kokouksessa ollut kireä. Unkarilainen osapuoli kertoi tulleensa kokouksessa kohdelluksi huonosti. Tästä sain myöhemmin kuulla useasti. Tämän kokouksen jälkeen odotimme muutosta heidän suhtautumiseensa yhteisesti sovittuihin sopimuksiin ja puheisiin. Muutos tulikin, kokouksiin tuli lisää väkeä, saimme virallisiin kokouksiin Unkarilaisen osapuolen asianajajan. Peter Domocoksen ja minun välit olivat aina olleet hyvät, nyt ne alkoivat saada piirteitä jotka jouduin tunnustamaan vihamielisiksi. Tapaamisemme alkoivat kokousten pitkittämisellä, asioita pyöriteltiin niin monta päivää kuin mahdollista. Kokouksissa retoriikka sai uusia muotoja, viivyttely oli taidetta, eikä poistumiseni/poistumisemme kokouksesta tapahtunut kuin vasta viime minuuteilla - ehtiäksemme lunastamallemme lennolle Suomeen. Säännön mukaisesti jouduin/jouduimme lähtemään ilman päätöspöytäkirjoja tai kokouspöytäkirjojen allekirjoituksia. Useita kertoja kuljetukset ICO:n tehtaalta lentokentälle järjestettiin näyttävästi poliisi saattueessa, aika ajoin pillit soiden. Unkarilaisen osapuolen paikallisen vallan sai myös Mika kokea edustaessaan yhtiötämme yhteisyrityksen hallituksen kokouksessa v.-91 kesällä, kun hänet poliisisaattueessa kuljetettiin kentälle. Yhteisyrityksen toiminta, teollinen- ja markkinoinnin kehittäminen jäi yhteisyrityksen johdon harteille. Yhteisyrityksen omistajien kaikki tarmo meni keskinäisten eturistiriitojen selvittämiseen. Unkarin lähihistorian aikana syntyneet toimintatavat yhdessä länsimaiselle toimintakulttuurille vieraat laillisuuskeinot synnyttivät yllättäviä käänteitä tapahtumille. Markku Roiha oli yhtiönsä kautta sijoittanut 2 miljoonaa markkaa NTC:n liiketoimintaan, jonka tavoitteena oli mahdollistaa Unkariin suoritettujen sijoitusten asiallinen kehittyminen. Syksyllä -91 maksoi NTC International Ltd Oy loput 1 milj. markkaa osakepääomasta yhteisyritykselle. Tästä saimme suorituksena laitteiden ja koneiden vuokraan noin 750.000 markkaa. Tämän suorituksen saimme käyttämällä määräävää äänioikeuttamme yhtiön hallituksen kokouksessa. ICO normaalisti vastusti kaikkia transaktioita NTC:n suuntaan. ICO:n johto oli useassa tilanteessa joutunut syömään omia puheitaan/toimintatapojaan ja oli paikallisista laillisuussyistä juuri tuolloin asiasta päätettäessä estynyt käyttämään yhtiössä äänivaltaansa. Olimme käyttäneet heiltä oppimiamme tapoja - onneksemme, totesimme myöhemmin. Yhteisyrityksen johto oli aina ollut ICO:n talutusnuorassa ja kun ICO oli äänivallaton ymmärsi johto nyt äänivaltaisen enemmistön (NTC:n) päätöstä sekä sopimusten edellyttämää totuutta. Olimme saaneet perittyä kalustosta vuokrana 1,55 milj. mk. joka kirjattiin NTC:n lasku/myyntisaatavien katteeksi.

Yhteisyrityksen omistajien sisäiset erimielisyydet johtivat vääjäämättä lopulliseen ratkaisuun. Koneet ja kalusto oli NTC omistuksessa. Kiinteistön omisti yhteisyritys jota johti ICO:n hallintokoneisto. ICO suunnitteli koko toiminnan siirtämistä oman yhtiönsä alaisuuteen. Vuonna 1992 alussa jouduimme toteamaan yhteisyrityksen toiminnan, henkilökunnan ym. siirtyneen kokonaisuudessaan ICO:n alaisuuteen. Jäljellä oli kiinteistö, koneet ja laitteet. Kesti 3 vuotta ennen kuin Unkarin valitustuomioistuin antoi päätöksensä. Tämän päätöksen perusteella saimme koko kaluston haltuumme. Laitteiston arvo oli lähes menetetty, se oli rakennettu VHS tuotantoon jota ei enää jatkettu. Ruiskuvalukoneista 2 kpl NTC myi Eestiin loput olivat vaikeasti realisoitavissa, osa käyttökelvotonta tekniikkaa. Saimme osan saatavistamme kun ICO oli pakoitettu ostamaan takaisin yhteisyrityksen omistaman kiinteistön. Tässä episodissa NTC antoi unkarin teollisuuskiinteistöstä - yhteisyritykselle hyvän tarjouksen - mikä pakoitti ICO:n ostamaan tilat asiallisella kauppahinnalla. Unkarin case päättyi vuonna 1995. Ico kykeni juonimalla ottamaan haltuunsa koko liiketoiminnan ja jatkoi sitä menestyksekkäästi, mm. Nokia merkkisten VHS kasettien valmistus jatkui heidän toimestaan. NTC International Ltd:n tytäryhtiöitä oli edelleen Ruotsissa, Eestissä, Saksassa. Englannissa olimme edistyneet markkinatutkimuksen asteelle. Jälleen verottaja (v.1994) - niin sanotusti - saapui johtamaan tulevia operaatioita. Yrityksen parhaimmat voimat keskitettiin tulevaisuudessa oikeudenmukaisen verotuksen aikaansaamiseksi. Tähän päättyi NTC:n kehittämisoperaatiot - kansainvälistyminen, ym. liiketoiminnan substanssin kasvu. Ajojahti sai uuden synteesin/ teorian/Teoriat ja kertomuksen .

Ennen etenemistä vuoteen 1994 on palattava ajassa takaisin v.1987, siitä seuraavassa: