View
Etusivu
Sisällysluettelo
Takaisin |
Viikko 31. Wärtsilän meriteollisuuden pulmat käyvät ilmi ja yhtiön tila onkin
odotettua pahempi, kurssi laskee ja konkurssia pelätään. Viikko 32 Wärtsilä
kertoo myyvänsä meriteollisuuden, T.J P. Laine kertoo Wärtsilän sijoittaneen
miljardin meriteollisuuteen jonka arvo on mennyt. Viikko 35 Wärtsilän meriteollisuuden
takaussopimuksen lisäpöytäkirja julkistetaan. Siitä ilmenee, että valtio –
veronmaksajat – ottavat kontolleen suurimman osan yhtiön tappioita, jotka
nousevat yli miljardiin mk. Lisäpöytäkirjalla asetetaan yläraja pankkien
vastuulle (menettely siirsi pankkien vastuut veronmaksajien maksettavaksi).
Samaan aikaan Wärtsilällä riittää rahaa ulkomaisiin yritysostoihin, se ostaa
yhdysvaltalaisen Cardkey-systems yhtiön 175 miljoonan mk hinnalla. Wärtsilän
miljardikassaa ei käytetty velkojen maksuun, vaan veronmaksajien varoilla
maksettiin pörssiyhtiö velkoja. Kuinka suuri vaikutus oli ”hoviväen” osuudella
- Wärtsilän hallituksessa ja hallintoelimissä - Demari vahvuus Wärtsilässä oli/ ja voi
pitää ratkaisevana.
Devalvointiajatukset kiistetään,
Kansantalousosaston ylijohtaja Sixten Korkman toteaa devalvoinnin nykyisissä
oloissa absurdiksi. Viikko 36 vaihtotaseen vaje syvenee 14 miljardiin mk.
Markkinakorot nousevat ennätyslukemiin. Torstaina
8.9.89 Ahti Hirvonen SYP kertoo, että vuoden 1990 Joulukuussa erääntyy pitkäaikaistalletuksia
ennätykselliset 32 miljardia mk. joiden hän pelkää karkaavan ulkomaille tai
kansantalouden kannalta huonoihin kohteisiin. Hän pyytää hallitusta muuttamaan
verokohtelua varallisuusverotuksesta lähdeverotukseen.
Viikko 37.
Pörssikurssit laskevat kiihtyvällä vauhdilla: Hallitus ilmoittaa
budjettiesityksessään (loppusumma 139,6 miljardia) pyrkivänsä hillitsemään
kysyntää ja jarruttaa rakentamista 40 % rakennusverolla (Ratkaisu naulitsi
rakennusyrityksien toiminnan ja kiihdytti rakennusyritysten
konkurssikierrettä). Viikko 39. Pörssikurssit lähes romahtaneet. Viikon 3:n
ensimmäisen päivän aikana markkina-arvo laski 10 miljardia mk. Kurssien arvon
lasku aiheuttaa velkarahalla toimiville sijoittajille paniikkia. Viikko 40
Lainarahan hinta kallistuu yhä. KOP:n osakkeet laskevat. Viikko 48. Helibor 16,10
%. Viikko 49. Työväen taloudellisen tutkimuskeskuksen Pekka Korpinen ennustaa
asuntojen hintojen laskun jatkuvan ja laskevan ensi vuonna 1990 23 % ja
uskoo laskun jatkuvan myös lähivuosina. Viikko 50. Pienrakentajat
konkurssiaallon vietäväksi, jopa satoja pienrakentajia ennakoidaan joutuvan
konkurssiin. TKL:n Timo Relander pelkää ennätyskorkojen johtavan talouden
taantumaan. Viikko 51. Suomen ja Neuvostoliiton tavaranvaihtopöytäkirjan
luvataan nostavan vuonna 1990 koneiden ja laitteiden sekä metsäteollisuustuotteiden
vientikiintiöitä. Muuten tavaranvaihto pysyy suunnilleen 1989 tasolla. Skopin
Matti Ali-Melkkilä tekee itsemurhan, Särkisalossa sijaitsevalla huvilallaan.
(Enoni - Ragnar Skarp saa puhelun Matti Ali-Melkkilä vaimolta, joka epäilee
jotain tapahtuvaksi. Ragnar ajaa paikan päälle - liian myöhään – pihalta hän
löytää kuolleen Matti Ali-Melkkilä:n).
Vuoden 1989 Helsingin pörssi oli
kurssikehitykseltään länsimaiden huonoin. Ongelmat olivat kokonaan
kotikutoisia. Muualla osakkeiden hinnat olivat selkeästi nousseet vuoden
aikana. Vuosi 1989 pörssiyhtiöt imuroivat uutta pääomaa 9,3 miljardia mk.
Jälkikäteen ajatellen osake-emissiot olivat liian suuri pala markkinoiden
purtavaksi.
>Talouden suhdannenousu ja
varallisuushintojen taso saavuttivat huippunsa vuoden 1989 alkupuolella. Tämän
jälkeen epävarmuus ja korkojen nousu alkoivat nopeasti heikentää odotuksia ja alentaa
varallisuushintoja. Pörssikurssit kääntyivät laskuun ja asuntojen myyntiajat
pitenivät. Kun kasinotalouden euforinen vaihe meni ohi, alkoivat korkeammat
korot ja heikentyneet odotukset vähentää tehokkaasti osakkeiden ja asuntojen
kysyntää. Asuntojen hinnat kääntyivät laskuun vuonna 1989, josta alkaen
asuntomarkkinoille kohdistui useita toisiaan seuraavia ja täydentäviä tekijöitä,
jotka vauhdittivat laskua: näin Jaakko Kiander ”Laman Opetukset” 2001 s.23.<
Vuonna 1989 markkinatilanteessa
pankit ja suuryhtiöt vielä imuroivat sijoittajien, kuin myös yksityisten
säästäjien, varoja suurien osakeantiensa myötä markkinoilta. 1 pv tammikuuta
-89 voimaan tullut uusi myyntivoittoverolaki astui voimaan ja yksityisellä
taholla tehdyt yrityskaupat oli tehty. Jo muutaman kuukauden kuluttua 1989
keväällä alkoivat konkurssit täyttää lehtien etusivuja. Varsinkin
piensijoittajat joutuivat kokemaan markkinoiden raadollisuuden. Wärtsilän
konkurssi siirrettiin veronmaksajien maksettavaksi, aivan kuin kansa olisi
antanut avoimen vekselin hoviväelle joka käyttää tilaisuutta hyväkseen ja
maksattaa velat veronmaksajien kukkarosta. Tässä vaiheessa alkoi näkyä
markkinoiden perusrakenteiden muutoksista syntynyt rekyyli jonka olen nimennyt
”tsunamiksi” mikä jätti alleen kansantalouden ja kansalaiset.
1990 viikko 1. Vastatuuleen
pyristelevä TUPO ratkaisu suistaa kurssit alamäkeen. New York pörssi rikkoo
ennätyksiä ja saavuttaa kaikkien aikojen ennätyksen. Myös Lontoo ja Frankfurt
noteeraavat osakkeilla ennätyskorkeita kursseja. Viikko 2. Kullberg ennakoi
pankkialalle saneerausta. Helibor taas huippulukemiin. Suomen Pankki tuo
markkinoille yli miljardi markkaa. Pankkeja uhkaa keskuspankin päiväluototus.
STS suuntaa 40 miljoonan annin ammattiliitoille ja työväenyhdistyksille, (rahat
katoavat sen tien). SECURUS jonka omistavat KOP, Pohjola, Rauma Repola sekä
Sponsor tuottaa 726 miljoonaa tappiota. Työvoimaministeriön
”viisas” kansliapäällikkö Pertti Sorsa arvioi, että työvoimapulasta tulee
1990-luvulla ennakoitua suurempi ongelma. Viikko 9. Uusi
valtiovarainministeri Matti Louekoski pitää devalvaatiota tabuna ja kieltäytyy
puhumasta siitä. Nokian tulos romahtaa. Wärtsilän tilintarkastusmuistio
julistetaan salaiseksi. Suomesta 308 000 tonnia paperia neuvostoliittoon,
Clearing sopimuksen arvo 1,2 miljardia mk, NL:n paperinkulutus kovassa
kasvussa. Viikko 10. Syp hakee 500 miljoonan mk antilupaa. KOP:lla vastaavasti
vaikeuksia osakeantipäätöksensä kanssa. Wärtsilän salainen muistion johdosta
epäillään virkamiehiä menettelystä virkavelvollisuutensa vastaisesti. Viikko 12 Postipankin
vetäytyminen posteista merkitsee noin 1000 pienen postin sulkemista (valtio
omistus puree pienpaikkakuntien palveluihin). Viikko
13. Pankit vähentävät konttoreitaan kovalla kädellä.Viikko 18. Pörssivaihto romahtaa
alkuvuonna 45,9 % - vuoden 1989 lukuihin verrattuna. Sixten Korkmannin mukaan
markkinat uskovat vahvaan markkaan. Viikko 19 SAK:n johtoon valitaan ”aatteen
mies” Lauri Ihalainen. Viikko 20 SP-sijoituksen kurssi romahtaa kuukaudessa
yhteensä 36,2 %. Viikko 21. Lähdeverosta keskustellaan - tavoitteena on, että
talletuksista peritään 10 % lähdeveroa. Viikko 22. Valtionvarainministeriö ei
luovu ylimääräisestä TEL verosta ja vaatii lisäkorotusta 0,5 %. Viikko 23.
Lähdevero saapui veroprosentti 10 ja otetaan käyttöön -91. Viikko 24. OECD:n
tilastojen mukaan Suomen hintataso on maailman kallein, jos USA:sta käytetään
lukua 100 - on suomen luku 155. Kymmenen vuotta aiemmin Suomi oli sijalla 11. Viikko 27. TKL vaatii uusia konkurssilakeja koska säännöstö ei pitkään aikaan
ole vastannut liike-elämän tarpeita. Pankkien luottokelpoisuus alenee: Standars
& Poors. Viikko 30. ulkomainen velka kasvaa rajusti. ulkomaista pääomaa on
tuotu -90 tammi-lokakuun loppuun mennessä 25 miljardia mk joista yli 10
miljardia menee vaihtotaseen vajeen rahoittamiseen. Viikko 31 uutinen kertoo.
Pankit ajavat yrityksiä turhiin konkursseihin. Pankkien tiukentunut linja
aiheuttaa turhia ja ennenaikaisia konkursseja. Viikko 33. Ministeriö ennustaa
lamaa ja aikoo lisäksi imuroida ostovoimaa kireillä veronpidätyksillä, budjetin
loppusumma 155 miljardia mk v.-91. Viikko 34. Taantuma iskee vähittäiskauppaan
laskua 3 %. Pörssinvälittäjät ovat vähentäneet 200–300 henkeä vuoden
aikana. SKOP Juhan Riikosen mielestä pörssiä ei ole lainakaan Suomessa. Holkeri
vähättelee ulkomaista velkaa, ja juo kahvia.
Viikko 36 torstai. Yksityisyrittäjät verottajan hampaissa SYK:lin mukaan
verottaja kohtelee kaltoin yrittäjiä, verottaja ei kuuntele, usko, jousta eikä
perustele yksipuolisia päätöksiään, oikeusturvaongelmat esillä. Lapin lääninveroviraston entinen
esittelijä Liisa Mariapori on tullut myös julkisuuteen väitteillään, että jopa
80% verottajien tarkastuskertomuksista on virheellisiä. Kirjassaan - VEROTTAJA
TAPPOLINJALLA – kirja, jonka Raahen käräjäoikeus päättä 2004 takavarikoida ja kirja
vedettiin pois kirjakaupoista. Vaasan hovioikeus myöhemmin kumosi kirjan
takavarikon, ja vahvisti Liisa Mariaporin syyllistyneen ”kunnianloukkaukseen”. >Oikeuden
mukaan Mariapori ei kyennyt osoittamaan väitettään verotarkastajien
tahallisista virkarikoksista oikeaksi: HS 26.4.2006< Saattaa olla, että 80%
tarkastuskertomuksista ei ole virheellisiä? Mutta jos hyväksytään, että täysin
virheellisiä on 50% ja toinen puoli sisältää asiavirheitä ollaanko silloin
hyväksyttävällä tasolla?
Viikko 37. Uudet työpaikat
pienyrityksiin - pienet yritykset luovat enemmän työpaikkoja kuin suuret.
Viikko 38. Konkurssisuma rakennusalalla - 1990 alkupuoliskolla pantiin vireille
209 rakennusliikkeen konkurssia. Alalla uskotaan vuoden loppuun mennessä
karsiutuvan 300–400 rakennusliikettä. Viikko 44. Pörssin vaihto puolittuu,
vaihto yli 50 % vähemmän kuin vuosi sitten. Finanssilaitoksen tappio nousee 1,6
miljardiin mk kun yrityksen osakepääoma on 1,35 miljardia mk. Finanssilaitos on
tarkoitus fuusioida SYP-konsernin holding – yhtiöön Unitakseen. Teollisuus vastustaa jyrkästi energiaverotuksen
korotusta jotka ovat -80 luvulla kolminkertaistuneet. Viikko 45.
Säästöpankkiryhmä Suomen suurimmaksi valuuttaluotottajaksi ja noussut ohi KOP:n
ja SYP:n maamme suurimmaksi valuuttaluotottajaksi. OTC listan osakkeet
laskeneet 99,6 pisteeseen mikä on lähes 33 % alempi kuin vuoden alun taso.
Pankit lopettavat lähivuosina lähes 1000 konttoria. Viikko 46 SAK:n Viinaselle
töitä eläketiedottajana, mittatilauksena tehdyn työpaikan ottaaPentti Viinanen
vastaan 1991 alussa. (Rapamäen Ilkka ei saa töitä vaikka hänelle kelpaisi mikä
tahansa, ei tarvitsisi mittatilauksena tehdä) Ravintolat vaikeuksissa V.1990
menee konkurssiin yli 100 ravintolaa. Hgin seudulla 400 ravintolasta on
myynnissä 100. Viikko 47. Synkät
työllisyysluvut pakottavat hallitusta tarkistamaan seuraavan vuoden (-91)
budjettia 1 miljardilla mk. Valtiontakaus ei myönnä uusia vientitakuita ja
vienti kangertelee. Kritiikki finanssitavarataloja vastaan jatkuu ja yritykset
ryhtyvät suojautumaan pankkien hankkeita vastaan. Kaupan Keskus ja tukkuliikkeet
lupaavat kilpailuvirastolle, etteivät ne estä tavarantoimittajien suoraa
laskutusta tai vaihtoehtoisten laskutuskanavien käyttöä. Vähittäiskaupat voivat
ostaa tuotteitaan myös suoraan toimittajilta. Wärtsilän tilintarkastuksesta
jyrkkä tuomio, puolueellisuudesta, huolimattomuudesta, ja puutteellisuudesta. Viikko
49. Luottokunta karsii maksuhäiriöisiä, tavoitteena on 10 000 asiakkaan
karsiminen. Viikko 50. Lähdeveron tulosta ei kulunut useatakaan viikkoa kun
Matti Louekosken mielestä talletusten ja joukkovelkakirjalainojen 10 %
lähdevero olisi säädettävä pysyväksi ja laajennettava koskemaan myös muita
pääomatuloja. Viikko 51. Konkurssien määrä kasvussa, lokakuun loppuun mennessä
-90 pantiin vireille 2849 konkurssia joka on neljännes enemmän kuin edellisen
vuoden vastaavana aikana. 1990 Rahamarkkinoilla oli tyypillistä valuutan
virtaaminen maahan, markan arvon vahvuus sekä pörssikurssien jyrkkä aleneminen.
Perinteinen talletusten kasvu pankeissa oli erittäin vähäistä, yleisön
varsinainen talletusten kasvu eteni noin 5 % vuosivauhtia. Tällaista
inflaatiovauhtia hitaampaa talletustahtia ei ole ollut vuosikymmeniin. Pankkien
varainhankinnassa korostuikin markkinaehtoisuus, edelleen etenkin
varainhankinta ulkomailta oli vilkasta.
More >> |