Kunnassa oli useita yrittäjiä
joilla oli pitkä yrittäjätausta sekä myös
työntekijöitä palveluksessa. En kuitenkaan voinut
pahastua kunnan päätöksestä, se ei ollut minua
vastaan.
Yhtiömme kasvoi 80-luvun alussa Kuhmoisten
suurimmaksi työnantajaksi. Tiloista meillä oli aina hieman
pulaa ja tästä oli kunnan johto tietoinen. Kun kunnan
johto ilmoitti myyvänsä kunnalle ajautuneen vanhan meijerin
kiinteistön, johonka kuului myös vajaat kymmenen vuokrahuoneistoa,
ilmoitin yhtiömme olevan kiinnostunut asiasta. Tavoite oli
siirtää vesisuodattimien valmistusosasto kokonaisuudessaan
pois tehtaalta. Samalla saisimme ajan mittaan muutaman asunnon tarpeisiimme.
Kun ilmoitin olevani kiinnostunut ostamaan kiinteistön kunnan
ilmoittamaan hintaan, saimme pian kuulla, että kunnan hallitus olisikaan
valmis myymään kiinteistöä meille kyseiseen
hintaan. Kunnan johtajana toimi tuolloin vielä Heikki Suontausta,
hän jos kuka kykeni tarpeen tullen olemaan myös opportunisti.
Suoraselkäiseen tapaansa hän ryhtyi ajamaan asiaa eikä
aikaakaan kun saimme kunnasta aiemman tarjouksen mukaisen myyntipäätöksen.
Kuhmoisten kunnan keskustan miljöö oli muokkaantunut oleellisesti
uudisrakennustuotannon myötä. Vähittäiskauppaliikkeet
olivat kehittyneet sekä kasvaneet. Paikkakunnan osuuspankki
oli rakentanut uuden toimitalon ja pankin liiketoiminnat kehittyivät.
Merkitystä kehityksessä oli myös pankin uuden nuoren
johtaja Heikki Vilppalan. Kauppa sekä palvelutoiminta kunnassa kehittyivät
myönteisesti yhdessä kunnan teollisen kehityksen myötä.
Uusia työpaikkoja syntyi paikkakunnalle siirtyneiden uusien
yritysten myötä joita olivat sekä kalusteteollisuus,
että tekstiiliteollisuus. Heikki Suontausta oli kunnan tulevaisuudelle
tehnyt arvokkaan kehitystyön joka olisi kenelle tahansa ollut
vaikea tehtävä. Työpaikkojen synty aiheutti kuitenkin
pelkoa vanhan poliittisen valtapiirin johdossa. Heikki tunsi paineen
selkänsä takana kasvavan eikä jäänyt odottamaan.
Heikki Suontausta oli tehnyt ratkaisunsa hakea Urjalan kunnanjohtajan
paikkaa kun se vapautuu. Hän oli Urjalasta kotoisin, toiminut
siellä kunnansihteerinä ja hänen vanhemmillaan oli
maatila hoidettavana Urjalassa. Myöhemmin Heikin tultua nimitettyä
Urjalan kunnanjohtajaksi hän ryhtyi auttamaan vanhempiaan
tilanhoidollisissa rutiineissa. Heikin muutto pois Kuhmoisista oli
minulle henkilökohtainen menetys. Menetin lähellä
olleen viisaan ystävän ja hyvien kysymysten tekijän. Minulta puuttui
nyt tärkeä paikallinen keskustelukumppani jonka luokse
voisin kääntyä silloin kun tarve vaati. Olin tältä
osin yksin. Muita Heikin älykkyyden omaavia ystäviä minulla
Kuhmoisissa ei ollut.
Vuosina 1979–80 myin lohjalaiselle yrittäjälle
muutaman käytetyn ruiskuvalukoneen sekä joitain apukoneita
luotolla. Saatava summa nousi kaikkien osatekijöiden johdosta
yli 400.000 markkaan. Seurasin kiinteästi ostajan toimintaa
ja uskoin hänen selviävän hankkeistaan. Hän
oli myynyt aikaisemman yrityksensä ja kertomansa mukaan hänen
pitkäaikaistalletustensa vapauduttua hän maksaa saatavamme.
Hän oli ostanut käyttöönsä teollisuushallin
ja hänellä oli tarkoitus poikiensa kanssa keskittyä
muovialaan. Eri käänteiden kautta hän kuitenkin varsin
nopeasti ajautui vararikkoon ja teki konkurssin. Yhtiömme oli
ensi kertaa kärsinyt huomattavan luottotappion. Luottotappio
oli varsin ikävä ja johti päätökseemme
siirtyä myyntilaskujemme osalta faktorinrahoitukseen. Tämän
mukana seurasi tarkempi asiakkaiden luottokelpoisuus seuranta.
Huonoja uutisia kuului myös Kauko Kanniston
suunnalta. Hyvänä tuttavana hän tarjosi ostettavaksi
vararikon partaalla olevaa "yritystään". Tukimme tarkkaan
mahdollisuuksiamme ja jouduimme toteamaan, ettei kyseinen toiminta
tarjonnut meille sellaista substanssia jota yhtiömme olisi
tarvinnut. Kaukolle yrityksen konkurssi oli raskas, sen myötä (sitoumuksista) meni vasta rakennettu omakotitalo. Tällaiset
yrittäjäriskit ovat jokapäiväisiä Suomessa
(ei todellakaan kaikkialla mailmassa). On maita joissa asuntoa ei
oteta vakuudeksi kantamaan yritysriskiä.
Vesa Kuusisto soitteli myös minulle. Hänellä oli
tarve saada pientä luottoa. Hän oli suorittanut yhtiöönsä
huomattavia investointeja uusiin toimitiloihin siirtymisen yhteydessä.
Metallipinnoite alan galvanointi ja sinkitys laitteet vaativat huomattavia
jätevedenkäsittelyinvestointeja eivätkä tästä
seikasta johtuva alan kilpailu myöskään ollut tasapuolisessa
vuorovaikutuksessa eri yrittäjien kesken. Valitettavasti en
voinut auttaa häntä – emme olleet vuosiin pitäneet
yhteyttä – ja minulla oli omat sitoumukseni.
Keskisuuren yrityksemme taloudenpito oli vaativaa, palkkakulut ym.
maksuaikataulut, eivät olleet vähäisiä - vaikka
suhteellisia - ja vaativat hyvää suunnittelua. Työstäni
oli tullut vaativampaa - raskaampaa ja vei kaiken aikani Kuhmoisissa.
Tehdas toimi kolmessa vuorossa, useimmiten läpi viikonlopun.
Olin myös usein töissä tehtaalla viikonloppuisin.
Toissijaisesti oli paettava pois Kuhmoisista ja kävinkin usein
talvi viikonloppuisin Orivedellä ja Tampereella. Talvella myös
yritin järjestää itselleni vapaa-aikaa kelkkailemalla.
Olin elämässäni ikään kuin alkanut unohtaa
olevani naimisissa mikä rasitti suhdettani Marjaan.
Pos. 3.7.2. Uusia tuulia – ja liiketoimia
Syksyllä –80 lähdin toteuttamaan
ajatustani suuremman purjeveneen hankkimisesta. Päätin
hankkia veneen ja tehdä hankkeesta liiketoimintaa. Idea siivitti
mielenkiintoni purjehtimiseen sekä mahdollisuus samalla tehdä
siitä businesta,
|