View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

>Hyvän verotarkastustavan mukaisesti merkityksellistä on verovelvollisen tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu. Verotarkastustoiminta edistää oikeudenmukaisen verotuksen toteutumista ja toimii oikeussuojan toteuttajana niin yleisellä tasolla kuin yksilötasolla". "Hyvä verotarkastustapa merkitsee, että verotarkastuksen tehtävä suoritetaan tehokkaasti, laadukkaasti ja verovelvollisen kannalta mahdollisimman vähin haitoin ja kustannuksin. Käsitettä hyvä verotarkastustapa voidaan määritellä hyvän hallinnon lähtökohdasta käsin. Hyvä verotarkastustapa sisältää niin asian menettelyllisen käsittelyn virheettömyyden kuin materiaalisesti oikean ratkaisun". "Verovelvollisen kannalta on lisäksi tärkeää tarkastella perustuslain takaaman hyvän hallinnon ja hyvän verotarkastustavan välistä suhdetta". Leena Sundström 07.2003<

Salassapitovelvollisuus

Verotuksessa pääsääntö on, että veroasiakirjat ovat muihin kuin asianosaisiin nähden aina salassa pidettäviä. Verotarkastajan tulee noudattaa virkamiestä koskevia salassapitosäännöksiä. Nämä säännökset sisältyvät lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Salassapitovelvollisuuden tarkoituksena on suojata verovelvollista. Verotarkastajilla on myös vaitiolovelvollisuus virkatehtävissään saamista tiedoista, mikä tarkoittaa kieltoa paljastaa tietoja sivullisille. Mikäli verotarkastaja luovuttaa tai muutoin ilmaisee sellaisia tietoja, jotka hänen olisi pidettävä salassa, hänet voidaan tuomita rangaistukseen rikoslain 40 luvun virkarikoksia koskevien säännösten mukaan. Esim. Verotarkastajan virkasalaisuuden rikkomisesta on KKO 1989:6, jossa verotarkastaja katsottiin syyllistyneen virkasalaisuuden rikkomiseen, luovutettuaan tietoja yhtiön pienosakkaalle.
Verotuslain 132 §:n mukaan veron perimistä varten veroviranomaiselle kertyneet asiakirjat ovat salaisia.

Esteellisyys

Esteellisyyttä arvioitaessa sovelletaan hallintomenettelylain 10-11 §:iä Hallintomenettelylain 10.1 §:ssä luetellaan esteellisyyden perusteet jotka ovat osallisuusjäävi, intressijäävi, edunsaajajäävi, palvelussuhdejäävi, yhteisöjäävi ja yleislausekkeeseen perustuva jäävi. Yleislausekkeeseen perustuva jäävin mukaan virkamies on esteellinen "jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu".
Hyvään verotarkastustapaan kuuluu luopua tarkastuskohteesta, vaikka esteellisyyskysymys ei ole kiistaton. Myös verovelvollisen oikeussuoja edellyttää verotarkastajan ehdotonta puolueettomuutta.

Verottajan vastuu

Perustuslain 2.3 §:n mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. "Verotustakin koskee hallinnon lainalaisuuden periaate: julkisen vallankäytön tulee perustua lakiin". Myrsky – Linnakangas v. 2002<.
>Verotarkastaja vastaa ensi sijassa siitä, että tarkastuskertomukseen on merkitty kaikki asiaan vaikuttavat tiedot oikein ja riittävässä määrin: Valtionvarainministeriö, Verotuksen oikeusturvatyöryhmän muistio 9.1.98, 36/97<.
>Tarkastustoimintaa suorittava verotarkastaja on valtion virkamies, jolla on ehdoton totuudessapysymisvelvollisuus, ja jonka tulee virkavelvollisuutensa mukaisesti noudattaa niin vahvistettuja menettelysäännöksiä kuin myös aineellista verolainsäädäntöä sekä verotusta koskevia ennakkopäätöksiä. Kellosalo, Verotus 1998 s. 276.<

Verovelvollisen myötävaikuttamisvelvollisuus

Verotusmenettelylain 26.4 § korostaa veroviranomaisille ja verovelvolliselle sitä, että selvittämisvelvollisuus ei kuulu ainoastaan toiselle osapuolelle, vaan molemmille tapauksen erityispiirteiden mukaan.
>Verotarkastajan tulisi jakaa esiin ottamansa asiat selvästi sellaisiin, joista veroviranomaisilla on näyttövelvollisuus, ja toisaalta niihin, joissa velvollisuus näyttön esittämiseen on tarkastuksen kohteella. Silloin, kun bverovelvollinen on määrä esittää näyttöä tietystä seikasta, on veroviranomaisen varmistuttava siitä, että verovelvollisella on todellinen mahdollisuus täyttää näyttövelvollisuus: Ryynänen 2000 s.25.<
>Verotuksen tehokkuus edellyttää yleisesti verovelvollisen laajaa myötävaikuttamisvelvollisuutta verotuksen toteuttamisessa. Ryynänen 2000 s.29 ss. >Myötävaikuttamisvelvollisuuden laiminlyönti on sanktioitu. Ryynänen, verotus 2001 s.346<