View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

2. Verotarkastajien valtuudet ja vastuu

> Verotarkastaja on tarkastustehtävään määrätty verohallinnon virkamies. Verotarkastus voi olla yleisesti virkamiehen toimenkuvana tai virkamies voidaan yksittäistapauksittain määrätä suorittamaan verotarkastus. Verotarkastusta suorittavan on tarvittaessa osoitettava henkilöllisyytensä ja selvitettävä toimivaltansa verovelvolliselle.
Verotusta koskeva toimivalta kuuluu pääsääntöisesti verovelvollisen kotipaikan verovirastolle (Veromenettelylain 6.1 §:n). Verotarkastus on verotuksen vaihe ja siksi verovelvollisen kotipaikan verovirasto tekee myös verotarkastuksen suorittamista koskevat ratkaisut. Kotipaikan verovirasto voi kuitenkin tarkoituksenmukaisuussyistä pyytää toista verovirastoa suorittamaan asiakkaansa tarkastuksen.
Verotarkastajan esteellisyydessä noudatetaan hallintomenettelylain esteellisyysperiaatteita, joita ovat mm. sukulaisuus tai jos luottamus puolueettomuuteen muusta erityisestä syystä vaarantuu. Hyvän verotarkastustavan mukaista on, että verotarkastaja ei tee päätöstä omaan tarkastukseensa perustuvassa verotuksessa ja maksuunpanosta.
Verotarkastajan tulee noudattaa virkamiestä koskevia salassapitosäännöksiä. Verotuksessa pääsääntö on, että veroasiakirjat ovat muihin kuin asianosaisiin nähden aina salassa pidettäviä. Laissa säädetyin edellytyksin tietoja voidaan luovuttaa viranomaisille ja muille niiden saantiin oikeutetuille.
Verotarkastajan on toimittava huolellisesti ja puolueettomasti. Tarkastajan on perusteltava ratkaisuehdotuksensa ja johtopäätöksensä tosiasioihin.
Verotarkastajien vastuusta on voimassa, mitä virkamiesten vastuusta yleensäkin on säädetty.
Verotarkastaja vastaa ensisijaisesti siitä, että tarkastuskertomukseen on merkitty kaikki asiaan vaikuttavat tiedot oikein ja riittävässä määrin; Verohallituksen yleisohje; Hyvä verotarkastustapa < .

3. Tiedonantovelvollisuus verotarkastuksen yhteydessä

> Verovelvollisen tiedonantovelvollisuus verotarkastuksessa on laaja. Varsinaisen kirjanpitoaineiston lisäksi esittämisvelvollisuuden piiriin kuuluu kaikki muukin aineisto ja omaisuus, joka saattaa olla tarpeen verovelvollisen verotuksessa. Verotarkastaja harkitsee, mikä aineisto on tarkastuksen kannalta tarpeellista.
Verotarkastuksen yhteydessä voidaan hankkia tietoja myös sivullisilta eli muilta kuin verovelvolliselta itseltään.
Tiedusteltava asia yksilöidään siten, että tiedot voidaan antaa. Pyydetyt tiedot saattavat koskea asiaa, josta lain mukaan on oikeus kieltäytyä todistamasta. Tiedot on siitä huolimatta annettava, jos ne ovat verotukseen vaikuttavia, taloudellista asemaa koskevia. Pyydetyt tiedot saattavat esimerkiksi viranomaisten salassapitovelvollisuudesta johtuen olla sellaisia, joista lain mukaan ei saa todistaa. Tällaisetkin tiedot on annettava, jos ne ovat verotukseen vaikuttavia, taloudellista asemaa koskevia; Verohallituksen yleisohje Hyvä verotarkastustapa<

"Viranomaisyhteistyön kehittämistä on pidetty tärkeänä niin vero-, poliisi, tulli, ja ulosottohallinnossa. Sekä hallitusohjelmissa että talousrikostorjuntaohjelmissa sitä on korostettu halpana ja tehokkaan keinona. Kehittämisen painopiste on 1990-luvulla siirtynyt yhteistyötä estävien ja salassapitosäännösten poistamisesta aktiivisempien yhteistyön muotojen rakentamiseen ja viranomaisten välisen tietojen vaihdon mahdollisuudet ovat monien vaiheiden jälkeen kehittyneet positiivisesti. Viranomaisten käytännön yhteistyön painopiste on vähitellen siirtynyt toisen viranomaisen avustamiseksi annettavasta virka-avusta molempia osapuolia hyödyttävään reaaliaikaisesti tapahtuvaan aktiiviseen yhteistyöhön". >Valtionvarainministeriön työryhmämuistioita 26/99 s.100.< "Tiivis yhteistyö on parantanut verotarkastustoiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta". >Verohallinnon työryhmämuistio 25.10.2001 s.22.< Edelliseen liittyy oleellisesti myös paradoksi; eli virkamiestoiminnan tiivis yhteistyö jolla on ilmeinen vaikutus verovelvollisen oikeussuojaolettamaan.
>>Vielä on syytä mainita EIS 8 artiklan ja sen kanssa lähes samansisältöinen KP-sopimuksen 17 artiklan määräykset, jotka koskevat yksityis- ja perhe-elämän sekä kodin ja kirjeenvaihdon suojaa. Näihin oikeuksiin saadaan EIS 8,2 artiklan mukaan puuttua vain lakiin sisältyvän säännöksen nojalla ja 2 kohdassa luetuin perustein, joita ovat mm. epäjärjestys ja rikollisuuden estäminen sekä muiden henkilöiden ja vapauksien turvaaminen: Esitutkintaperiaatteiden tarkastelusta; kirjasta >Esitutkinta ja Pakkokeinot; Klaus Helminen, Kari Lehtola, Pertti Virolainen<<

4. Tarkastusaika ja -paikka

"Verotarkastuksesta ilmoitetaan verovelvolliselle yleensä etukäteen, mutta se voidaan suorittaa erityisistä syistä myös etukäteen ilmoittamatta. Aloittamisajankohdasta päätettäessä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon verovelvollisen toivomukset. Myös tarkastuspaikasta päätettäessä