View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

tulla kuulluksi aina, jos kertomuksessa esitetään verotus- tai maksuunpanotoimenpiteitä tai kerrotaan sellaisia tosiseikkoja, taikka annetaan ohjeistusta, joista verovelvollisen halutaan lausuvan mielipiteensä.
Verovelvollista kuullaan lähettämällä tälle alustava tarkastuskertomus ja muut tarpeelliset asiakirjat sekä pyyntö vastineen antamiseksi alustavassa tarkastuskertomuksessa esitettyihin asioihin ja toimenpide-ehdotuksiin. Tällöin kerrotaan, mistä asioista verovelvollinen olisi erityisesti esitettävä selvitystä esimerkiksi sen vuoksi, että hänellä on siihen paremmat edellytykset
Verovelvollista kuullaan myös tarkastuksen suorittamisen sekä alku- ja loppukeskustelun aikana. Tällainen ´kuuleminen on verovelvollisen siihen suostuessa riittävä niissä tapauksissa, joissa tarkastuksen johdossa ei esitetä verotus- tai maksuunpanotoimenpiteitä eikä kertomus sisällä sellaisia verotuksellisia tulkinta-asioita tai tosiasiakuvausta, joista verovelvollista olisi syytä kuulla kirjallisesti.
Alustava tarkastuskertomus vastinepyyntöineen lähetetään verovelvolliselle tai hänen edustajalleen. Asiakirjojen vastaanottamatta jättäminen tai vastineen antamatta jättäminen eivät ole esteenä tarkastuskertomuksen laatimiselle.
Vastineen antamista varten verovelvolliselle myönnetään kohtuullinen määräaika. Määräajan pituus harkitaan tapaus kerrallaan ja siihen vaikuttavat mm. alustavassa tarkastuskertomuksessa käsiteltyjen asioiden määrä ja laatu. Ilman erityistä syytä määräajan ei kuitenkaan tulisi olla kahta viikkoa lyhyempi. Perustellusta syystä vastineen antamiselle voidaan myöntää lisäaikaa.
Verovelvollista kuullaan uudelleen, jos vastineen antamisen jälkeen tulee esille syitä, joiden johdosta jotakin alustavassa tarkastuskertomuksessa esitettyä ratkaisua olisi muutettava verovelvollisen vahingoksi lopullisessa verotarkastuskertomuksessa.
Tarvittaessa voidaan kuulla verovelvollisen lisäksi palkansaajaa, osakasta tai muuta henkilöä, jonka verotukseen alustavassa tarkastuskertomuksessa käsitelty asia vaikuttaa. Verohallituksen yleisohje, hyvä verotarkastustapa<

>Oikeusasiamies on 18.6.1998 kiinnittänyt veroviranomaisten huomiota siihen, että kuuleminen pitää olla todellista, yhden päivän vastineaika on riittämätön. Eduskunnan oikeusasiamiehen päätökset 18.6.1998 Dnro.2268/4/96, 22.6.1998, Drno.2254/4/96 <

Valtiovarainministeriön työryhmämuistio 1/99 s.33. toteaa, että "projektiryhmän noudattama menettely suullisen kuulemisen periaatteesta vastaa hyvin oikeusturvatyöryhmän ja valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksessaan esittämää kantaa, vaikka muutoin tarkastustilanne poikkeaakin huomattavasti hallinnollisesta verotarkastuksesta. Viranomaisyhteistyössä suoritetuissa tarkastuksissa kuulemisen järjestämisessä on ollut ongelmatilanteita. Kuulemisen järjestämiseen tulee kuitenkin yhteistyöhön osallistuvien viranomaisten suhtautua erityisen vakavasti, koska pelkästään verotarkastuskertomuksen muodollisten edellytysten toteuttamatta jääminen saattaa pahimmassa tapauksessa johtaa maksuunpanoesityksen kumoutumiseen myöhemmin. Sen myötä tutkijoille ja tarkastajille saattaa muodostua vaara joutua myös virkarikos- ja vahingonkorvauskanteiden kohteeksi.
Tutkinnanjohtaja huolehtii ja varaa tilaisuuden verotarkastajille verovelvollisen kuulemista varten mahdollisimman pian tarkastuksen alkuvaiheessa, jotta voidaan päästä selvittämään tarkastustilanteeseen liittyvien muiden verovelvollisten, esimerkiksi sivuutettavien yhtiöiden verotuksellista asemaa. Verotarkastajien ja tutkinnanjohtajan on sovittava myös kuulemisen järjestämisestä ja siinä läpikäytävistä asioista, jotta asiaan liittyvä samanaikaisesti tapahtuva esitutkinta ei vaarannu". <Valtiovarainministeriön työryhmämuistio 1/99 s. 33.<

>Kuulemisvelvoitteen luonteen ja sen oikean laajuuden arvostelemiseksi on tärkeää olla selvillä siitä, mikä on kuulemisvelvoitteen tarkoitus E. Andersson, Verotus 1997 s.7<

>Kuulemisen päätarkoituksena on tasapainottaa julkisen vallan käyttöä.
Menettelyä ei voitaisi pitää tasapuolisena, jos verotuspäätös perustuisi asiakirjoihin, joihin verovelvollisella ei ole ollut mahdollisuutta tutustua ja joista hänellä ei ole ollut mahdollisuutta esittää kantaansa. Yksipuolisen informaation pohjalta tehdyt ratkaisut johtavat helposti virhepäätelmiin. Lisäksi kuulemisen tarkoituksena on varmistaa se, että verotuspäätös tehdään oikeiden tosiasioiden perusteella.

> Kuuleminen ei saa olla tyhjä muodollisuus, jota lain mukaan on pakko noudattaa, vaikka asiallinen päätös on jo tehty. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus 31.12.97, 17/97 s.92<
>E. Andersson on kirjoittanut nähneensä tapauksia, joissa verotarkastus on suoritettu yhtiössä, mutta tarkastuksessa onkin aiheutunut pyrkimys verottaa yhtiön lisäksi yhtiön osakkeenomistajia tai palkansaajaa. Joissain tapauksissa näille on lähetetty ainoastaan ilmoitus, että heitä tullaan jälkiverottamaan tarkastuskertomuksen nojalla, antamatta tiedoksi tarkastuskertomusta tai muita perusteita: