Title 9. Ajojahti jatkuu.
14. Pos.3. Hyvä verotarkastustapa.
15. Hallittu rakennemuutos. Syyt lamaan - laman seuraukset - kausaalisuus v.1985–1995. Mikä on hallintovallankäyttäjien etiikka ja moraali?

15.13

Nuija

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

 

Pos.15.5.2 Kausaalista syytä hakemassa. Maailma muuttuu, eikä siihen tarvita vallankumousta, riittää kun verotusta muutetaan.

Vuosi-vuodelta siirryin taaksepäin historiassa. Panin merkille otsikoita joissa arvosteltiin verotuksen vaikutusta ja seurauksia yrityskauppoihin. Ryhdyin seuraamaan yrityskauppoihin liittyvää keskustelua sekä verotukseen liittyvää kommentointia talouslehtien palstoilla. Yrityskauppojen voimakasta kehitystä sekä määrää arvosteltiin. Eri artikkelien sisältö antoi viitteitä verotuksen stimuloimasta vaikutuksesta yrityskauppojen perimmäiseen ideaan. Seurasin vuosivuodelta ajassa taaksepäin yrityskauppojen kehitystä, joka kehittyi rintarinnan Suomen pankin valuuttasäännöstelyn purkamisen ja ulkoisen luotonoton säännöstelyn purkamisen kanssa. Artikkelien ansiosta havaitsin verotuksella olleen merkitystä yrityskauppojen suureen kasvuun.  Minulle avautui otsikoiden sekä laajan artikkeliaineiston perusteella aineisto joka osoitti, että vuodesta 1994 alkaen on yrityskauppojen määrä lähtenyt voimakkaaseen kasvuun. Miksi? – päätin perehtyä asiaan - ja minulle osui aineisto joka kertoi Honkavaaran komitean luovuttaneen - Sorsan johtamalle valtioneuvostolle - mietinnön uudesta myyntivoiton verotuksesta, toisinsanoin luovutusvoittoverotuksesta. Sorsan hallitus oli asettanut verohallituksen pääjohtaja Honkavaaran johdolla komitean pohtimaan uudelleen muotoiltavaa yritysverotusta. Lukemani laaja talouspoliittinen aineisto kertoi tosiasiallisesta vuorovaikutuksesta yrityskauppojen määrällisen kasvun sekä verosuunnitteluun välillä. Vuorovaikutuksessa edelliseen oli myös samaan aikaan purettu luottosäännöstely, joka purki ulkomaisen luotonoton säännöstelyn ja näin mahdollisti suurienkin yrityskauppojen reaalirahoituksen järjestymisen. Asia velvoitti perehtymään vuoteen 1984 ja sen jälkeisiin empiirisiin tapahtumiin.

Vuosi 1984 Yritysverouudistus - MYYNTIVOITTOVEROTUS

– Talouselämä 30.lokakuuta 1984: otsikko MYYNTIVOITTOVEROTUS > Nykyisin myydään tunnettuja perheyrityksiä lähes viikoittain, ja joka kerta vihjataan uudistettavan myyntivoittoverotuksen olevan ainakin osasyynä. Lehtiartikkeli antaa selkeästi ymmärtää, että uuden myyntivoittoveron pelko herättää ja stimuloi perheyrityksiä ym. myymään yrityksensä. Artikkeli huomauttaa, että uuteen myyntivoittoverojärjestelmään on syytä varautua vaikka se ei tulisikaan voimaan kuin vasta muutaman vuoden siirtymäajan jälkeen.

– Talouselämä 35/1984 s26 kertoo: Pääjohtaja Lauri Honkavaaran yritysverotuskomitean luovuttavan pian työnsä hedelmät maan hallitukselle.

Verohallituksen pääjohtaja oli saanut verottajalle sopivan tehtävän, hänelle oli annettu tehtävä suunnitella yritysverotuksen uudet ideat. Komiteassa istu Honkavaaran lisäksi mm. ylijohtaja Jukka Tammi, Prof. Kari. S. Tikka, Os.pääl. Pauli K. Mattila, joita pidän ”verotus-asiantuntijoina”. Virkamieskuntaa ja KTM taustaa edustivat Ilkka Niemi ja pellervolainen Samuli Skurnik, pankkisektoria edusti Vesa Vainio, verolakien asiantuntija jäsenenä osallistui Professori E. Andersson. Yrittäjiä – yrittäjää ei edustanut kukaan.

-   Edvard Andersson TE 35/1984 s.29 lausuu mm. ”olen pettynyt siihen, että myyntivoiton verotuksesta on levitetty paljon väärää tietoa. Hysterian synnyttämiseen ei ole perustetta”.

- Ulkoministeri Paavo Väyrynen on joutunut vakuuttamaan kimmastuneille sykliläisille, että ”myyntivoitonverotuksessa on mahdollista toteuttaa vain suhteellisen vähäisiä tarkistuksia, jotka eräiltä osin saattavat keventääkin myyntivoiton verotusta”.

-   Veroministeri Vennamo puolestaan selvittää, että ”valtion silmään pistävät vain miljoonavoitot”

– TE numerossa 37/1984 Professori Jarmo Leppiniemi perää verouudistusten ennakoitavuuden huomioonottamiseen sekä samalla varoittaa verouudistuksen mahdollisista seurauksista. Hän varoittaa uuden verojärjestelmän arvaamattomuudesta sekä myyntivoittoveron kiristymisestä – ja toteaa ettei ole saanut mahdollisuutta tutustua mietintöön

– TE 38/1984 Heikki Tavela kertoo, ettei ole suunnitellut myyvänsä yritystään uudistuvan myyntivoittoverotuksen johdosta.

– TE 39/1984 s.96 Yritysverotuskomitea on työnsä tehnyt. Kiristymistä merkitsi - myyntivoiton verollepano. Puheenjohtaja Lauri Honkavaara ja neuvottelevaa virkamies Ilkka Niemeä lukuun ottamatta kaikki jäsenet esittivät eriävän mielipiteensä.

– Keväällä 1984 TE 12/1984 otsikoi ”RAHAA ON” - TE 26/1984s.7 ”RAHANRUNSAUS” sekä TE 26/1984 ”NYT ON VARAA VEROTTAA”

Yrityskauppoihin kohdistuva verotuksen stimuloima vaikutus voimistui. Motiiveja lisäsivät rahanpaljoudesta puhuminen sekä verotuksella pelottelu, tämä sai liikkeelle varovaiset ja verottajaa pelkäävät yrittäjäpiirit. Yrityskaupoista kirjoitettiin ja niiden ansioita ylistettiin. Mancon oli lähes päivittäin esillä uusilla yrityskaupoillaan. TE 35/1984 toteaa mm. Kehitysyhtiöt Sponsor ja Mancon viilettävät yhtiöstä toiseen. Niissä tapahtuu, ”että toimitusjohtaja Seppo Collanderilla taitaa olla tarpeeksi tekemistä siinäkin, että saa yritysjoukon pidettyä ajan tasalla pelkkänä nimilistana.” Yrityskaupat ovat tulossa päivittäisiksi. Suuriakin yrityksiä siirtyy nopeasti uusille omistajille. Summat vilistelevät muutamista miljoonista satoihin miljooniin. Hankkija ostaa Puolimatkan, kauppasumma on yli 600 miljoonaa mk. Kuinka rutiköyhä Hankkija sai ostettua rikkaan rakennusliikkeen, oli jo sinänsä uutinen. Puolimatkan tulos on tasaisesti edellisen 3 vuotta ylittänyt 100 miljoonaa mk.  (-82 105, -83 173 ja – 84 121 -milj. mk) Yrityskauppojen ympärille alkaa kertyä klamouria rahaa ja rahastajia. Rahaa alkaa virrata pitkäaikaistalletuksiin/pankkeihin – ja pankeista antolainausmarkkinoille – kysyntä alkaa kehittyä – markkinat alkavat kehittyä. Verottaja on tyytyväinen – valtioneuvosto on tyytyväinen – pankit ovat tyytyväisiä – yrityksensä myyneet ovat tyytyväisiä – markkinat kehittyvät. Uudistusta vaille oleva verouudistus on saanut aikaan vireän markkinatunnelman. Verouudistus on herättänyt pelkoa tulevasta joka houkuttelee omistajayrittäjiä myymään – myymään ennen kuin on myöhäistä.

Joulukuussa 1984 Suomen pankki antaa pankeille luvan entistä laajempaan ulkomaisen valuutan antolainaukseen sekä kauppoihin ulkomaisilla arvopapereilla, erityisesti osakkeilla. Rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen alkoi olosuhteissa, jossa samalla ravisteltiin perinteistä uskoa hankitun omaisuuden (yritysomaisuuden - osakkeiden) myynnin ”verotuksen perinteiseen” sisältöön.

Vuosi 1985. Yrityskauppojen määrä kasvu saa uudet mittasuhteet – Suomen pankki sallii operoinnin valuuttaoptioilla.

Yritysverouudistus on passitettu ministerityöryhmään. Honkavaaran komitean ehdotukseen liittyi varallisuusverotuksen poistaminen vastapainoksi kiristyvälle myyntivoittoverotukselle. SDP puoluetoimikunta ei hyväksy vanhan periaatteellisen kantansa johdosta verotuksen poistoa varallisuudelta. Varallisuusverotuksen todetaan olevan epätasapainoinen ja rokottavan erityisesti perheyrityksiä. SDP sosialisteille ei riitä laajentunut veropohja, he vaativat myös vanhan veropohjan säilymistä. Vielä ei ollut ymmärretty, että sosialismi ei sovi markkinatalouteen - ei ymmärretä, että sosiaalisuus ja sosialismi ovat eri puolella aitaa – kaksi eri asiaa.

– ”Pelin henki”, TE kertoo, että Valtaa riittää jaettavaksi. Sorsa haluaa työväenliikkeen miehenä oikeansorttista väkeä pankkivaltaa käyttämään. Erityisesti Sorsaa kismittää, että ”pankki” yrittää hoitaa vastuullaan olevia asioita toisin kuin valtion yhtiön johto. Lieneekö Valko konkurssi saanut demarit ajattelemaan, että kunhan pääsisi ohjaamaan luotonantoa. Sosialisoitu Postipankki oli jo valtiovallan suorassa ohjailussa, kilpailun takia demarit olisivat halunneet vaikuttaa myös liikepankkien toimintaan.

 

123 • 4 • 5 << PreviousNext >>