Pos.15.5.2 Kausaalista
syytä hakemassa. Maailma muuttuu, eikä siihen tarvita vallankumousta, riittää kun verotusta muutetaan.
Vuosi-vuodelta siirryin taaksepäin
historiassa. Panin merkille otsikoita joissa arvosteltiin verotuksen vaikutusta
ja seurauksia yrityskauppoihin. Ryhdyin seuraamaan
yrityskauppoihin liittyvää keskustelua sekä verotukseen liittyvää kommentointia
talouslehtien palstoilla.
Yrityskauppojen voimakasta kehitystä
sekä määrää arvosteltiin. Eri artikkelien sisältö antoi viitteitä verotuksen
stimuloimasta vaikutuksesta yrityskauppojen perimmäiseen ideaan. Seurasin
vuosivuodelta ajassa taaksepäin yrityskauppojen kehitystä, joka kehittyi rintarinnan
Suomen pankin valuuttasäännöstelyn purkamisen ja ulkoisen luotonoton
säännöstelyn purkamisen kanssa. Artikkelien ansiosta havaitsin verotuksella
olleen merkitystä yrityskauppojen suureen kasvuun. Minulle avautui otsikoiden sekä laajan
artikkeliaineiston perusteella aineisto joka osoitti, että vuodesta 1994 alkaen
on yrityskauppojen määrä lähtenyt voimakkaaseen kasvuun. Miksi? – päätin
perehtyä asiaan - ja minulle osui aineisto joka kertoi Honkavaaran komitean
luovuttaneen - Sorsan johtamalle valtioneuvostolle - mietinnön uudesta
myyntivoiton verotuksesta, toisinsanoin luovutusvoittoverotuksesta. Sorsan
hallitus oli asettanut verohallituksen pääjohtaja Honkavaaran johdolla komitean
pohtimaan uudelleen muotoiltavaa yritysverotusta. Lukemani laaja
talouspoliittinen aineisto kertoi tosiasiallisesta vuorovaikutuksesta
yrityskauppojen määrällisen kasvun sekä verosuunnitteluun välillä. Vuorovaikutuksessa
edelliseen oli myös samaan aikaan purettu luottosäännöstely, joka purki
ulkomaisen luotonoton säännöstelyn ja näin mahdollisti suurienkin
yrityskauppojen reaalirahoituksen järjestymisen. Asia velvoitti perehtymään
vuoteen 1984 ja sen jälkeisiin empiirisiin tapahtumiin.
Vuosi 1984 Yritysverouudistus -
MYYNTIVOITTOVEROTUS
– Talouselämä 30.lokakuuta 1984:
otsikko MYYNTIVOITTOVEROTUS > Nykyisin myydään tunnettuja perheyrityksiä
lähes viikoittain, ja joka kerta vihjataan uudistettavan myyntivoittoverotuksen
olevan ainakin osasyynä. Lehtiartikkeli antaa selkeästi ymmärtää, että
uuden myyntivoittoveron pelko herättää ja stimuloi perheyrityksiä ym. myymään
yrityksensä. Artikkeli huomauttaa, että uuteen myyntivoittoverojärjestelmään on
syytä varautua vaikka se ei tulisikaan voimaan kuin vasta muutaman vuoden
siirtymäajan jälkeen.
– Talouselämä 35/1984 s26 kertoo: Pääjohtaja
Lauri Honkavaaran yritysverotuskomitean luovuttavan pian työnsä hedelmät maan
hallitukselle.
Verohallituksen pääjohtaja oli
saanut verottajalle sopivan tehtävän, hänelle oli annettu tehtävä suunnitella
yritysverotuksen uudet ideat. Komiteassa istu Honkavaaran lisäksi mm.
ylijohtaja Jukka Tammi, Prof. Kari. S. Tikka, Os.pääl. Pauli K. Mattila, joita
pidän ”verotus-asiantuntijoina”. Virkamieskuntaa ja KTM taustaa edustivat Ilkka
Niemi ja pellervolainen Samuli Skurnik, pankkisektoria edusti Vesa Vainio, verolakien
asiantuntija jäsenenä osallistui Professori E. Andersson. Yrittäjiä – yrittäjää
ei edustanut kukaan.
- Edvard Andersson TE 35/1984 s.29 lausuu mm. ”olen
pettynyt siihen, että myyntivoiton verotuksesta on levitetty paljon väärää
tietoa. Hysterian synnyttämiseen ei ole perustetta”.
- Ulkoministeri Paavo
Väyrynen on joutunut vakuuttamaan kimmastuneille sykliläisille, että ”myyntivoitonverotuksessa
on mahdollista toteuttaa vain suhteellisen vähäisiä tarkistuksia, jotka eräiltä
osin saattavat keventääkin myyntivoiton verotusta”.
- Veroministeri Vennamo puolestaan selvittää,
että ”valtion silmään pistävät vain miljoonavoitot”
– TE numerossa
37/1984 Professori Jarmo Leppiniemi perää verouudistusten ennakoitavuuden
huomioonottamiseen sekä samalla varoittaa
verouudistuksen mahdollisista seurauksista. Hän varoittaa uuden verojärjestelmän arvaamattomuudesta sekä
myyntivoittoveron kiristymisestä – ja toteaa ettei ole saanut
mahdollisuutta tutustua mietintöön
– TE 38/1984 Heikki Tavela kertoo,
ettei ole suunnitellut myyvänsä yritystään uudistuvan myyntivoittoverotuksen
johdosta.
– TE 39/1984
s.96 Yritysverotuskomitea on työnsä tehnyt. Kiristymistä merkitsi - myyntivoiton
verollepano. Puheenjohtaja Lauri Honkavaara ja neuvottelevaa virkamies
Ilkka Niemeä lukuun ottamatta kaikki jäsenet esittivät eriävän mielipiteensä.
– Keväällä
1984 TE 12/1984 otsikoi ”RAHAA ON” - TE 26/1984s.7 ”RAHANRUNSAUS” sekä TE 26/1984
”NYT ON VARAA VEROTTAA”
Yrityskauppoihin kohdistuva verotuksen stimuloima vaikutus voimistui. Motiiveja lisäsivät rahanpaljoudesta puhuminen sekä
verotuksella pelottelu, tämä sai liikkeelle varovaiset ja verottajaa pelkäävät
yrittäjäpiirit. Yrityskaupoista kirjoitettiin ja niiden ansioita ylistettiin.
Mancon oli lähes päivittäin esillä uusilla yrityskaupoillaan. TE 35/1984 toteaa
mm. Kehitysyhtiöt Sponsor ja Mancon viilettävät yhtiöstä toiseen. Niissä
tapahtuu, ”että toimitusjohtaja Seppo Collanderilla taitaa olla tarpeeksi
tekemistä siinäkin, että saa yritysjoukon pidettyä ajan tasalla pelkkänä
nimilistana.” Yrityskaupat ovat tulossa päivittäisiksi. Suuriakin yrityksiä
siirtyy nopeasti uusille omistajille. Summat vilistelevät muutamista
miljoonista satoihin miljooniin. Hankkija ostaa Puolimatkan, kauppasumma on yli
600 miljoonaa mk. Kuinka rutiköyhä Hankkija sai ostettua rikkaan
rakennusliikkeen, oli jo sinänsä uutinen. Puolimatkan tulos on tasaisesti
edellisen 3 vuotta ylittänyt 100 miljoonaa mk. (-82 105, -83 173 ja – 84 121 -milj. mk) Yrityskauppojen ympärille alkaa
kertyä klamouria rahaa ja rahastajia. Rahaa alkaa virrata
pitkäaikaistalletuksiin/pankkeihin – ja pankeista antolainausmarkkinoille –
kysyntä alkaa kehittyä – markkinat alkavat kehittyä. Verottaja on tyytyväinen –
valtioneuvosto on tyytyväinen – pankit ovat tyytyväisiä – yrityksensä myyneet
ovat tyytyväisiä – markkinat kehittyvät. Uudistusta vaille oleva verouudistus
on saanut aikaan vireän markkinatunnelman. Verouudistus on herättänyt pelkoa tulevasta
joka houkuttelee omistajayrittäjiä myymään – myymään ennen kuin on myöhäistä.
Joulukuussa
1984 Suomen pankki antaa pankeille luvan entistä laajempaan ulkomaisen valuutan
antolainaukseen sekä kauppoihin ulkomaisilla arvopapereilla, erityisesti
osakkeilla. Rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen alkoi olosuhteissa, jossa
samalla ravisteltiin perinteistä uskoa hankitun omaisuuden (yritysomaisuuden -
osakkeiden) myynnin ”verotuksen perinteiseen” sisältöön.
Vuosi 1985. Yrityskauppojen määrä
kasvu saa uudet mittasuhteet – Suomen pankki sallii operoinnin valuuttaoptioilla.
Yritysverouudistus on passitettu
ministerityöryhmään. Honkavaaran komitean ehdotukseen liittyi
varallisuusverotuksen poistaminen vastapainoksi kiristyvälle
myyntivoittoverotukselle. SDP puoluetoimikunta ei hyväksy vanhan periaatteellisen
kantansa johdosta verotuksen poistoa varallisuudelta. Varallisuusverotuksen todetaan
olevan epätasapainoinen ja rokottavan erityisesti perheyrityksiä. SDP
sosialisteille ei riitä laajentunut veropohja, he vaativat myös vanhan
veropohjan säilymistä. Vielä ei ollut ymmärretty, että sosialismi ei sovi
markkinatalouteen - ei ymmärretä, että sosiaalisuus ja sosialismi ovat
eri puolella aitaa – kaksi eri asiaa.
– ”Pelin henki”, TE kertoo, että
Valtaa riittää jaettavaksi. Sorsa haluaa työväenliikkeen miehenä
oikeansorttista väkeä pankkivaltaa käyttämään. Erityisesti Sorsaa kismittää,
että ”pankki” yrittää hoitaa vastuullaan olevia asioita toisin kuin valtion
yhtiön johto. Lieneekö Valko konkurssi saanut demarit ajattelemaan, että kunhan
pääsisi ohjaamaan luotonantoa. Sosialisoitu Postipankki oli jo valtiovallan
suorassa ohjailussa, kilpailun takia demarit olisivat halunneet vaikuttaa myös
liikepankkien toimintaan.
|