Title 9. Ajojahti jatkuu.
14. Pos.3. Hyvä verotarkastustapa.
15. Hallittu rakennemuutos. Syyt lamaan - laman seuraukset - kausaalisuus v.1985–1995. Mikä on hallintovallankäyttäjien etiikka ja moraali?

15.15


View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

 

– Löysää rahaa pursuili joka tuutista. Markkinat vapautuivat. Korkomarginaali kasvoi,. 50 suurinta pankkia otti ilon irti vuodesta 1987. Viisi suurinta suorastaan hummasi: näin otsikoi TE 17/1988. Suomen viidenkymmenen suurimman pankin liikevaihto kasvoi 20 ja tase 22 prosenttia. Niiden nettotulos parani 40 ja kokonaistulos 52 prosenttia. Viisi suurinta KOP, SYP, PSP-ryhmä, Skop ja OKO - saivat yhdessä aikaan 2,1 miljardin markkaa, eli 760 miljoonaa markkaa edellistä vuotta paremmin.

– KORKO AJAA YHÄ VALUUTTALUOTTOIHIN. Seurauksena tästä on valuuttavarannon kasvu ja Suomen Pankin ongelmana on estää rahan valuminen kulutukseen.

– LAINARAHA HYPPII SILMILLE. Pankkiluotot kasvavat hurjaa vauhtia: Aarne Simonen Suomen pankissa jo ollessaan todisti, ”ei talouden rautaisia lakeja vastaan auta mikään. Markkinat ovat perusteellisesti muuttuneet. Ennen vanhaan pankinjohtaja saattoi hylätä puolet luottohakemuksista. Tänään sama johtaja saa kaupaksi kymmenen prosenttia tarjotuista luotoista. Koko pankkijärjestelmä on jo viritetty rahan myymiseen. Luottojuna on juuri kiihdyttänyt huimaan vauhtiin”.

– KASSAKROISOKSET, suurimmat kassat 1987 kertoo TE 22/1988 mm. Rahat ja pankkisaatavat: 1. Nokia 2.965 miljoonaa. 2. Wärtsilä 1.836 miljoonaa. 5. Eka-yhtymä 1.472 miljoonaa. 9. Tampella 938 miljoonaa. Ja otsikoi Rahaa pullisteleva kassa vapauttaa mielikuvituksen. Maailma on sinun. Kokonaiset toimialat sulavat kassakroisosten kitaa. Kassat ovat suuret, kannattavien ja aggressiivisesti kasvavien petoyritysten operointivälineitä. NOKIAN, Wärtsilän, Koneen, ja Amerin rahoitusjohtajat allekirjoittavat auliisti, että varoja pidetään yritysostojen varalta. 30.9–87 Uutinen kertoo, - Nokia ilmoitti ostaneensa Electroluxilta televisiotehtaan, - Nokiasta tullut Euroopan kolmanneksi suurin televisiovalmistaja. 15.12–87 Nokia vahvisti ostaneensa länsisaksalaisen SEL-yhtymän kulutuselektroniikan, kauppa oli suomen kaikkien aikojen suurin yritysosto. Yrityskaupat ovat tulleet päivittäisiksi otsikoiksi, samoin uudet ja aina kookkaammat osakeannit joilla yhtiöt keräävät pääomia sekä huomattavan suuria emissiovoittoja tileilleen.

Vuonna 1988. YRITYSOSTOJEN ENNÄTYSVUOSI. Kevään aikana yrityskauppoja tehtiin viidenneksen verran enemmän kuin vuosi sitten. Jos käy kuten pankinjohtaja Matti Korhonen talouselämän pari numeroa sitten (TE 22/88) ennusti, että myyntivoittoverotuksen pelko lisää myyntihalut ennen näkemättömäksi, kauppojen summa on syksyllä Korhosen sanoin hirveä. >Korhonen ennustaa: yrityskauppojen lähtevän ”hirveään nousuun”, kun kesälomat on pidetty. Loppuvuodesta purkautuva suma on suurempi kuin 1985 jolloin edellisen kerran pelättiin myyntivoittoverotuksen kiristymistä.< 18.1–88 Pääjohtaja Kullberin mukaan taloutta uhkasi ylikuumeneminen ja Suomen Pankki ilmoitti rajoittavansa luotonantoa. 21-6 Suomen pankki helpotti pääomanvientiä sekä valuuttamääräyksiä lievennettiin tuntuvasti Elokuussa – 88 alkaen.

– EPÄOLEELLINEN RAHA (TE 22/1988) Nokian rahoitusjohtaja Jorma Ollilan kassassa löysistä pesee. Pohjola-yhtiöiden pääjohtaja Pentti Talonen luokittelee rahan ”epäoleelliseksi asiaksi”. Raha ei sido ajatuksia, kun sitä on nopeasti ja runsaasti saatavilla. Nokia suorittaa ja on suorittanut jättiostoja Ruotsissa Electroluxilta Oceanic televisiotehtaan ja Saksassa SEL-yhtymän. Myös suomessa siirtyy Salora omistus kokonaan Nokialle. Nokia siirtää televisioiden valmistuksen kokonaan Saksaan. Nokian investoinnit saksaan nousevat yli kahteen miljardiin, tässä pelissä häviää Nokian likvidejä varoja ky. summa (lähes tuplasti) kokonaisuudessaan. Pääjohtaja Kari Kairamo päättää itse päivänsä 11.12.–88. Nokian hallituksen kokoukseen maanantaina 13.12.1988 saapuu suruviesti - yhtiön tilanne on varsin vakava – suuret ulkomaiset investoinnit (varsinkin Saksaan) ovat kokonaisuudessaan lähes arvottomia. ”Kun Kari kuoli, meni usko, meni energia, ihmiset alkoivat tähyillä muita mahdollisuuksia. Kukaan ei uskonut Nokiaan”, Kouri kuvasi ystävänsä poismenon herättämistä tunnelmista. Suurten liikekuvioiden gurun: Kourin lähtölaskenta Nokian hallituksesta alkaa (Kouri, KOP ym. hieman tuonnenpana). Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitetään Simo Vuorilehto. Elecktoniikka on kallista ostaa, mutta on kallista myös kehittää Nokia sijoitti v.1988 tutkimus ja kehitystoimiin yli miljardin. Nokia päättää 9.1.1989 lopettaa televisiotuotannon Salossa. Nokian osake laskee rutusakkiin ja SYP mm. myy Nokia osakkeitaan. Nokiassa joudutaan vastaanottamaan huonoja uutisia kiihtyvällä vauhdilla, suuret ostokset osoittautuvat katastrofaalisiksi virheiksi.

– Kolmen miljardin likvidit kiidättävät Spontellin toimitusjohtaja Boethiuksen mielikuvitusta aivan eri tavalla kuin 300 tai 30 miljoonan käteisvarat. Björn Wahlroos ei arvosta likviditeettiä yhtä paljon, ”kaksikymmentä suurinta yritystä voivat vipata miljardin yhdessä päivässä. Nokian suurin huoli onkin varmasti, ettei se aja itseään soliditeetisti järjettömään tilanteeseen”, Wahlroos perustelee. Lehti jatkaa: KUN IDEAT EHTYVÄT.

TE 22/1988 Valmet-Wärtsilä ei pannut kyseisen yrityksen varauksia verolle ja vahvisti Wärtsilän taseen huikeasti. Se on nyt täysi pankkiiri: korkotuloja enemmän kuin korkokuluja. Wärtsilän varatoimitusjohtaja Klaus Grönbärj perustelee vahvaa kassaa rahoituksellisella liikkumavapaudella ja varautuu yritysostoihin. Ehkä Wärtsilään pätee Kari Kairamon tokaisu, ”että suomalaisilta loppuvat aivot ennen kuin rahat”. Verotus on toistaiseksi estänyt itsenäisten konserniyhtiöiden joukkosynnyn. Verouudistukseen kytkeytyvässä diffuusiolainsäädännössä odotetaan ongelmaan ratkaisijaa. yrityksissä valmistaudutaan sen tuloon jo kuumeisesti: siirretään omaisuusmassoja ja tehdään sisäisiä kauppoja. Yhtiöittäminen helpottaa toimialarationalisointia. Yrityksiä voi pilkkoa ja vaihtaa paloja konsernin kesken.. (Kuin myös lopettaa). Vuoden 1988 Wärtsilän tulos romahti 452 miljoonaa miinukselle, aivot olivat menneet, pian loppui rahat.

– JARRUT EPÄKUNNOSSA. TE 40/1988 Lyhyellä tähtäimellä talouspolitiikka on joka tapauksessa vaikeuksissa. Jarruja ei löydy, vaikka suhdanne kuumenee, yritykset tekevät ennätystulosta, kaikki rahahanat auki, budjetti on löysä ja kansalaisten verotus kevenee. Suomen pankin asenne vaihtotasevajeeseen on lisäksi peräti mielenkiintoinen. Taseen väliaikainen repeäminen on keskuspankin mielestä hoidettavissa yritysten halvoilla luotoilla ulkomailta. Suomen Pankki aikookin pakottaa yritykset tähän ajamalla kotimaisen korkotason uusiin korkeuksiin. Ja s.7 jatkaa.

– MAAILMA NÄYTTÄÄ MUKAVALTA. Valtionvarainministeriön kansantalousosaston silmissä maailma ja erityisesti Suomi näyttävät nyt huomattavasti paremmilta paikoilta elää. Valtionvarainministeriön keskiviikkona julkistettava suhdannekatsaus on sävyltään toiveikas ja luottavainen. Vakausratkaisusta katsaus pitää suunsa kiinni, siitä ministeriö kommentoi millään lailla, mutta rivien välistä voi lukea, että ministeriö pitää vakausta hyvin toteutuneena. VM noudattaa ministerinsä linjaa myös rahamarkkinoista puhuessaan – peruskoron kohtalosta ei löydy halaistua sanaa. Tästä voi päätellä paitsi sen, että ministeriökin suo Suomen Pankille mahdollisuuden tehdä itsenäisentuntuisen päätöksen, myös sen että Suomen Pankki alentaa korkoa. VM ennakoi mm. että tavaravienti lisääntyy nopeasti loppukuukausina. Teollisuuden kannattavuus on erittäin hyvä, sanoo katsaus ja toistaa ennenkin todetut asiat tuotannon kasvusta, tilauskannan kasvusta, tilauskannan suuruudesta, kapasiteetin käyttöasteesta ja ammattityövoiman puutteesta. Ministeriö yhtyy myös aiemmin esitettyihin arvioihin tämän (1988) vuoden bruttokansantuotteen kasvusta: se on runsaat neljä prosenttia.

VEROHYSTERIA VOI TULLA KALLIIKSI. TE 41/1988. Rahoitusyhtiöt ja konsultit yrittävät panna yritysverotuksen muuttumisen rahoiksi. Markkinoinnissaan ne muistuttavat yrityksiä ennen muuta myyntivoittoverotuksen kiristymisestä ja varausmahdollisuuksien kaventumisesta. Vakuutusyhtiöt ovat harjoittaneet kiinteistöliisausta jo vuosia, mutta erillisenä tuotteena kiinteistöliisaus on tämän syksyn lapsi. Rahoitusyhtiöt tai niiden perustamat tytäryhtiöt tyrkyttävät yrityksille kilvan ”sale and lease back” ratkaisujaan. Perusidea on, että yritys myy tilansa rahoitusyhtiölle, vuokraa ne käyttöönsä ja tietyn ajan kuluttua ostaa tilat samalla hinnalla takaisin. Ratkaisu voi olla yrityksille onnistunutkin, mutta myös pieleen menon mahdollisuuksia on paljon. Rahoitus- tai muu yhtiö sitoo leasing-maksun yleensä kolmen kuukauden helibor korkoon ja rapsauttaa 1-3 % päälle. Tämä nostaa Helsingin keskustassa neliövuokran lähelle 300 mk. TE kertoo, että Lassila & Tikanoja myi pääkonttorinsa Tapiolalle ja jatkaa tiloissa vuokralaisena. Myyntivoittoverotus vaikutti kaupan ajankohtaan, mutta yhtiö tarvitsi kipeästi rahaa omien osakkeidensa lunastamiseen. Erja kiinteistöt Oy harjoitti kiinteistöliisausta ennen kuin se tuli muotiin. Yrityksen malli poikkeaa muista: Erja tarjoaa kiinteistön myyjälle vain etuoikeuden takaisinostoon, muttei sitoudu mihinkään hintaan. (Aikanaan Pekka Salonojan johtama yritys, jota ei enää löydy yhtiörekisteristä) Panostajan tytäryhtiö Viestintäkehitys Oy on marraskuun alusta rahastanut valtionvarainministeriön lupaan perustuvaa erityisasemaansa yrityksenä, jonka osakkeiden ostoon voi purkaa investointivarauksia. Investointivaraajalle suunnattu osakeanti kestää vuoden 1988 loppuun, jolloin myös uusi verolaki lopettaa Viestintäkehityksen ja sen emon Panostaja Oy:n erityisaseman. Independent Rahoitus ratsastaa verouudistuksen sillä piirteellä, että varausmahdollisuudet pienenevät, mutta käyttöomaisuuden poistoprosentit pysyvät ennallaan. Independent ryhtyi tänä syksynä myymään niin sanottua partner-leasingia. – Hyvin menevä yritys – partneri – ostaa laitteen omiin nimiinsä, liisaa sen indepentille joka liisaa sen edelleen laitteen tarvitsijalle.  Näin partneri saa lisää poistettavaa ja independent saa välistä palkkiot ym. Laitteen liisaaja maksaa leasin-maksunsa. Keskusverolautakunnan mukaan järjestelystä ei seuraa lisäveroa.

 

123 • 4 • 5 << PreviousNext >>