Title 9. Ajojahti jatkuu.
14. Pos.3. Hyvä verotarkastustapa.
15. Hallittu rakennemuutos. Syyt lamaan - laman seuraukset - kausaalisuus v.1985–1995. Mikä on hallintovallankäyttäjien etiikka ja moraali?

15.21


View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

 

Kohtuuttomaksi kasvanut luotonanto-otto, varallisuusarvojen laskiessa, johti ennekokemattomaan rekyyliin, johon yhteiskunta ei varautunut, eikä valtakoneisto osaamattomuudestaan kyennyt tekemään oikeita ratkaisuja. Markkinoiden reaaliolosuhteet pakottivat päätöksentekijät ratkaisuihin jotka osoittautuivat yhtä hallitsemattomiksi kuin hullun hevosen juoksu. Hallintovallan - vallan käyttö oli sairastunut mielettömyyden tilaan. Kellutus olisi tässä ajassa pelastanut paljon, Ahon hallitus halusi käyttää valtaa ja määräsi devalvointiprosentiksi 14 % joka johti yhä jatkuvaan valuuttapakoon. Kun hallintovalta näissä olosuhteissa pyrki osoittamaan valtaa, voidakseen käyttää valtaa, se kulki eteenpäin kuin ”sokea Kreeta” jota tunarit - kädestä pitäen kuljettivat idioottimaisista päätöksistä toiseen. Markkinoiden toimivuutta ”paransi” valtioneuvosto korkealla rakentamisverolla, sekä valtionhallinnon määräämillä rajoituksilla valtion hankkeissa, investointi ym. lisäveroilla ym. lamaa tukevilla toimilla. Hullun hevosen viisaudessaan valtioneuvoston hoviväki tuki pankkeja, kun olisi pitänyt tukea markkinoita. Täysin idioottimaista antaa veronmaksajien varoja - ohi veronmaksajien - pankeille - samalla hyväksymällä yritysten massamittasuhteisiin kohonneet konkurssit, ja suunnattoman työttömyyden kasvun kiihtyvällä vuorovaikutuksella konkurssien rinnalla. Pankkien suurten pitkäaikaistalletusten lähestyessä eräpäiväänsä 1990 (varsinkin 1991 syksyllä) nousivat yön yli korot ”pilviin”. 60 jopa 80 prosenttiin. Pankit olivat tosipaikan edessä ja kykenivät neuvottelemaan jatkoa pitkäaikaistalletuksille joiden uusi eräpäivä valtaosaltaan siirtyi seuraavan vuoden 1992 loppuun ja devalvaation jälkeiseen aikaan. 

Kun laman seurauksiin muutosta vaativien - ei yksi velkaantuneiden - vaan myös korkeampaa eettistä oikeudenmukaisuutta peräänkuuluttavien kansalaisten ja järjestöjen vaatimukset ylittivät riittävän äänikynnyksen. Ryhtyi eduskunta, valtionvarainministeriötä ja hallitus toimiin joiden järjellisyys ai ylittänyt laman aikaisten toimien tasoa. Velallisten velkakirjat ja luotot myytiin ulkomaalaisille pelureille ja spekulanteille joita valtioneuvosto arvosti sijoittajiksi/pankkiireiksi. Suomalaisten maksamattomat luotot ja velkakirjat myytiin 5 % hinnasta niiden jäljellä olevasta luottomäärästä mitä koko luottokanta edusti. Kuten aikaisemminkin Hullun hevosen viisaudessaan valtioneuvoston hoviväki tuki jälleen pankkeja nyt ulkomaalaisia pankkeja, kun olisi pitänyt tukea suomalaisia velallisia. Täysin idioottimaista antaa veronmaksajien varoja - ohi veronmaksajien - ulkomaisille spekulanteille. Mikä järkisyy ei mahdollistanut tarjota luoton pois maksua 5% hintaan itse kullekin suomalaisille velallisille? Kaiken lisäksi valtioneuvosto saamastaan 600.000 milj. markan hinnasta - yhteensä 12 miljardin velkakirjapaketista, on maksanut osan kauppahintaa takaisin samoille ulkomaalaisille spekulanteille. on Naurussa piteleminen kun pohtii mitä kaikkea on saanut aikaan sosiaalidemokraattien vetämä valtioneuvosto. Nämä toimet olivat Lipposen hallitusten näkyvämmät taloustoimet joiden sisällön näkee sokea Kreetakin mutta ei ymmärrä hullu hevonen

Verotuksesta ...

Verotus on hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidon ja kehityksen kulmakiviä. Verotus ei ole pallo, jolla leikitään poliittista ”lentopalloa”, vaikka näin Suomessa tehdäänkin. Verotuksen ja verolakien tulisi olla yksimitallisia, ennustettavia sekä objektiivisia.  Kuitenkin yhä päivittäin saamme lukea verotuksen ennustamattomuudesta, kuin myös mielivaltaisuudesta. Hallintovalta ”hoviväen” ambitioiden luomia verolakeja voisi kuvata markkinatalouden konvenansseihin verrattaessa, mielettömiksi. Muutama silmiinpistävä esimerkki: Yrityselämässä elää vahva konvenanssi, että suurasiakkaalle annetaan tarjouksia joiden hinta sekä toimitusedut ovat pienasiakasta huomattavasti edullisemmat. Tämä menettely on varsin globaalia, sen kokee kaikilla markkinoilla, kaikilla tasoilla. Ostat enemmän - maksat vähemmän, on hyvin ymmärrettävää. Entä verotuksessa, kun verovelvollinen maksaa tuloistaan esim. 50 % veroa hänelle todetaan, että jos tienaat seuraavana verovuonna enemmän, niin verotamme sinua 60 %. Eli kun nyt maksoit veroa valtiolla 1 miljoonan tuloista 500.000, niin ensi vuonna, jos tienaat 1.200.000 maksat veroja 720.000. Esimerkki on hypoteettinen, mutta sen sisältö kertoo yhteiskuntamme verotuksen doktriinista. Se kertoo sosialismista joka ajaa hyvät veronmaksajat maanpakoon kuten on tunnusomaista mm. hyvin ansaitsevien urheilijoiden keskuudessa. Ruotsissa kaikkein rikkaimmat ja suurituloisimmat yrittäjät ovat pitkään asuneet ulkomailla. Muuttovirta ei ole loppumassa. Mitä toisaltaan kertoo sakotus käytäntö; - hypoteesi: jos 40 km ylinopeutta - varastetulla ajoneuvolla - ajanut henkilö saa sakkoa 350 euroa (jonka hän suorittaa saamallaan sosiaalituella), verrattuna toisaalla samaa nopeutta ajanutta ja suuria veroja maksanut yhteiskunnan peruspilareita rakentanut yrittäjä, maksaa hän samasta ylinopeudesta sakkoa omakotitalon hinnat. Esim. Toivo Sukari ”arvioitu sakko 180.000 euroa” ja Jussi Salonoja 170.000 euroa (Ruotsissa hän olisi selvinnyt 210 euron sakolla)

Mistä tässä on kysymys, ei yksin sosialismista vaan yhteiskunnan hoviväen luomasta doktriinista jolla rangaistaan ansioituneita kansalaisia. Toteutuuko esimerkin rankaisussa kansalaisten yhdenvertaisuus, riippumattomuus, oikeudenmukaisuus ja toteutuuko objektiivisuus? EI. Liikenteenvalvontaan (poliisille) on päässyt syntymään optatiivinen toive tavoittaa varakkaita autoilijoita ylinopeuden ajamisesta. Mikään hoviväen selitys - metafora – ei kykene perustelemaan kyseistä käytäntöä. Kyseessä on feodaalinen hoviväen ylläpitämä inkvisitorinen doktriini kansalaisten nöyryyttämiseksi, joka pitkällä aikavälillä maksaa yhteiskunnallemme enemmän kuin tuottaa. Näin on laita myös rankaisevalla verotuksella joka toimii vastoin markkinalakeja. Verotuksen tulee nauttia luottamusta, syntyä hyveestä. Verotuksen tulee perustua kestäviin eettisiin ja moraalifilosofian periaatteisiin. Mitä tullee sanoa verotuksesta, joka pakottaa ihmisen istumaan auton ”takapenkillä” (kovalla alle 5 cm paksulla levyllä) jonka selkä tuki on kova ja pystysuora. Verotuksen ansioihin kuuluu, että kyseinen hirvitys on vaadittu laittamaan paketti/kuorma autoihin, mikäli halutaan kuljettaa useampia henkilöitä kuin etupenkille mahtuu. Olen ihmetellyt kuinka kyseinen laki pääsi ohi Kepun ilman, että kepulit on vaatinut penkin valmistettavaksi 5 cm paksuisesta koivulaudasta. Verotus jonka tulisi palvella meitä, on usein syntynyt juonimisen ja kavaluuden syvistä syövereistä. Se aiheuttaa meille myös jokapäiväistä arkielämän harmia ja toivottomuutta, sen sijaan, että verotuksesta olisi ihmisten, yritysten, ja yhteiskunnan vuorovaikutuksessa syntynyt hyveen ansioitunut ilmentymä.

More >>

 

123 • 4 • 5 << PreviousNext >>