View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

Jostain syystä lopullisessa tarkastuskertomuksessa ei normaalin tarkastuskäytännön mukaisesti joko hyväksytä tai hylätä esitettyä selvitystä, vaan aletaan vastavuoroisesti esittää, että kasetin hinnan itse asiassa pitäisikin olla huomattavasti korkeampi kuin mitä alustavassa tarkastuskertomuksessa on esitetty.
Huomattakoon, että alustavassa tarkastuskertomuksessa verotarkastajat ovat saaneet laskelmillaan aikaan kaksi erilaista kasetin keskimääräistä hintaa, mutta selvitystä siitä, miksi näin on käynyt, ei hyväksyttävästi ole esitetty. Kyseessä lienee vahinko tai tottumattomuus ohjelmien käyttöön.

Edelleen varsinaiseen tarkastuskertomukseen annetun vastineen sivulla 8 on tarkastuskertomuksesta verotarkastajilta saatuja lukuja hyväksi käyttäen osoitettu, että NTC:n prosentuaaliset ostot Citylinkiltä ovat olleet yli kymmenen prosenttia  pienemmät kuin tarkastuskertomuksessa väitetään. Saman vastineen sivulla 10 on samoin tarkastajien omia lukuja lähtökohtana käyttäen osoitettu, että NTC on joutunut maksamaan Citylinkille korkeampaa kasettihintaa kuin muut Citylinkin asiakkaat.

-  väite 3: Rahoituksellinen riippuvuus.
Tarkastuskertomuksessa väitetään, että NTC:n maksut Citylinkille ym. rahoitusjärjestelyt ovat sillä tavoin kytkettyjä, että ne osoittavat Citylinkin rahoitusta johdetun NTC:n taholta.

Lopulliseen tarkastuskertomukseen antamassaan vastineessa sivuilla 20 ja 21 sekä 27 NTC on ottanut kantaa rahoitusjärjestelyjen osalta tehtyihin väitteisiin. Kahden yrityksen toiminnassa on hyvin yleistä, että saamisia ja velkoja kuittaillaan keskenään, jolloin päästään samaan lopputulokseen kuin jos kukin lasku maksettaisiin erikseen puolin ja toisin. Kyse on normaalista liike-elämässä vallitsevasta tavasta, josta ei voi tehdä sen kummempia johtopäätöksiä.  NTC on myös selvittänyt sivulla 21, että se on joutunut usein maksamaan laskujaan sitä mukaa kuin se on ensin itse saanut rahaa. Tämä sama seikka pätee myös muihin sopimuskumppaneihin, ja on koska tahansa tarkistettavissa NTC:n kirjanpidosta tai sopimuskumppaneilta. Siten Citylink ei ole ollut missään erityisasemassa saataviensa suhteen.  Tarkastuskertomuksessa sivulla 43 väitetään, että NTC:ltä on tullut rahaa vain sen verran, että laskuista on selvitty, mutta rahaa esimerkiksi liikevaihtoverojen maksuun ei ole jäänyt. Kuitenkin tarkastuskertomuksen sivulla 10 todetaan, ettei liikevaihtoveron tilittämättä jättäminen ole johtunut yhtiön maksukyvyttömyydestä.

-  väite 4: Videokasetin kotelon päällysteksti, jossa olevan tekstin mukaan kasetin valmistaja on NTC International, Suomi.

NTC on lopulliseen tarkastuskertomukseen antamassaan vastineessa sivulla 22 todennut, että kyseessä on ”virheellinen” teksti. NTC ei todellakaan ole itse valmistanut kasetteja, mutta pakannut kylläkin. Sama ”virheellinen” teksti toistuu myös muovisissa kasettikoteloissa, jotka nyt kyseessä olevina tilikausina on ostettu Eino Korhonen Oy:ltä. Kukaan ei kuitenkaan väitä NTC:n ja Eino Korhonen Oy:n välillä vallinneen bulvaanisuhdetta, vaikka Eino Korhonen oli tuohon aikaan NTC:lle merkittävä sopimuskumppani ja tavarantoimittaja (klikkaa esille kotelon suunnitelu ja valmistusaikataulu)

-  väite 5: NTC:n toimitusjohtajan Yrjö Reinikaisen "tietämättömyys" Citylinkin ja Vesa Kuusiston asioista.
Teksti on tahallisen johdattelevaa. Yrjö Reinikainen on mahdollisuuksiensa mukaan auttanut verotarkastajia, muun muassa selvittämällä Matti Paanaselta, missä Citylinkin kirjanpito mahdollisesti olisi tehty, ja välittämällä tiedon sitten verotarkastajille. Kirjanpitoaineiston hankinta on selostettu varsinaiseen tarkastuskertomukseen annetussa vastineessa sivulla 11.
Millään edellä esitetyllä väitteellä tai väitteen  perustelulla verotarkastajat eivät ole kyenneet osoittamaan, että yhtiöiden tai henkilöiden välillä olisi vallinnut bulvaanisuhde.

Varsinaiseen tarkastuskertomukseen on uutena kappaleena otettu Citylinkin ja NTC:n väliset rahoitusjärjestelyt. Uuden materiaalin tuominen varsinaiseen tarkastuskertomukseen on merkillistä, sillä vastaava aineisto olisi voitu esittää jo alustavan tarkastuskertomuksen yhteydessä.
NTC on varsinaisen tarkastuskertomuksen johdosta antamassaan vastineessa selittänyt, mistä kussakin tilitapahtumassa on kyse.
Tässä yhteydessä on myös selvitetty, miten Yrjö Reinikainen on Citylinkin Vesa Kuusiston pyynnöstä lainannut Citylinkille henkilökohtaisia varojaan.

Kyseiset lainat on maksettu takaisin suhteellisen lyhyessä ajassa.  Tilityksistä näyttää ilmenevän, että Citylink on maksanut lainoja takaisin 10.000 markkaa enemmän kuin on saanut lainaksi. Vesa Kuusisto on valituksen yhteyteen liitetyssä kirjelmässä todennut, että mikäli rahaa on maksettu 10.000 markkaa liikaa, kyseessä on ollut vahinko, ja se on varmasti korjattu aikanaan. Tieto korjauksesta saattaisi itse asiassa olla sen kirjanpitomateriaalin joukossa, joka Vesa Kuusistolla on hallussaan.
Yrjö Reinikaisella itsellään kyseistä kuittia ei enää ole, koska tapahtuma liittyy henkilökohtaiseen rahankäyttöön, jonka suhteen kenelläkään ei ole kirjanpitovelvollisuutta.