25 Pos 1. Vuonna 1995 verotarkastuksen yhteydessä laadittu rikosilmoitus ja tutkinta.

25.1.7


View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

 

"Siellä teetettiin työ, ja kasattiin, raaka-aineet valmiiksi. Kotelot tuotiin maahan ja markkinointiin eteenpäin. Eli silloin alussahan osa niistä myytiin Scandexalle ja osa suoraan kuluttajille tai ammattikäyttäjille. Viime vuonnahan Scandexa meni konkurssiin, 1991 toukokuussa eli silloin sen nimi oli Sukabu Oy. Siinä vaiheessa 1991 keväällä NTC osti, eli se oli kotelokauppaa ihan kevääseen asti muistaakseni. Eli siinä vaiheessa, kun Sukabu meni konkurssiin, niin sen jälkeen tuli kasettikauppa NTC International Oy:lle. Viime vuoden kesäkuu oli varsinainen ensimmäinen kuukausi, että oli molemmat kotelo- ja kasettikauppa NTC:llä. Molemmat teetettiin, siis ostettiin, se oli vaan pelkkää markkinointia. Kotelot teetettiin Tallinnassa ja videokasetit Turussa CityLink Oy valmisti ne viime vuoden toukokuun 1 päivästä tähän päivään asti”.  

Olen (ks. Pos.21.10. Huomioni oikeusistuimen kokoonpanosta ja prosessista) kertonut Marja Hokkanen työskentelystä - esittelijänä ja pöytäkirjan laatijana 29.6.1998 Hallinto-oikeudessa. Kun luen pöytäkirjaan kirjattua Paanasen lausumaa, on täysin mahdotonta ymmärtää, mistä puheet ”Viime vuonnahan Scandexa meni konkurssiin, 1991 toukokuussa…” tai ”Viime vuoden kesäkuu oli varsinainen ensimmäinen kuukausi, että oli molemmat kotelo- ja kasettikauppa NTC:llä” Matti Paananen ei lausunut kyseisellä tavalla, kyseisestä ajankohdasta on kulunut 7 vuotta.Mitä esittelijä ja pöytäkirjanpitäjä Marja Hokkanen on ajatellut kirjatessaan tällaista "hömppää" – synteettistä satua. Oletan, että hänen intuitiivinen käsityksensä asiasta teki tepposia mielikuvissa jotka kirjautuivat pöytäkirjaan. Kuinka objektiivisesti yleensä tulee suhtautua pöytäkirjojen sisältöön tapauksissa jotka eivät perustu sanatarkkoihin viittauksiin ja nauhoitettuihin lausumiin?

Tuomola Markku Rikosylikonstaapeli laatimasta pöytäkirjasta:

Toimitusjohtaja tai tehtaanjohtaja tehtävät kuin myös termit ovat olleet merkityksellisessä osassa rakennettua synteesiä. Myöhemmin Paananen oikeudessa korjaa Scandexa yhtiön toimitusjohtajaan liittyvän lausuman ja toteaa Yrjö Reinikaisen olleen tehtaanjohtajan Scandexassa. Miksi Scandexa Oy:n kaupparekisteriin viedyn ja virallisen kaupparekisteriotteen mukaisen toimitusjohtaja Markku Roihan asemaan liittyvään ristiriitaisuutta ei lähdeaineistoon perustuvalla kysymyksellä kysytty Matti Paanaselta. Menettely viittaa vahvasti jälleen tutkijan sofistiseen suhtautumiseen tutkinnassa.

Varsin mielenkiintoisesti Matti Paananen ilmaisee Turussa tavanneensa Vesa Kuusisto nimisen miehen. Hetkeä myöhemmin hän kertoo Vesa Kuusiston olleen Scandexa Oy:ssä työnjohtajana, (tunsi hänen entuudestaan). Tosiasia on, että Vesa Kuusisto ja Matti Paananen tulivat hyvin toimeen keskenään. Luonnehdinta - joka tutkinnan yhteydessä on esitetty Matti Paanasen ja Vesa Kuusiston suhteesta, antaa oudon kuvan kuulustelussa käytetystä tavasta kirjata lausumia? Kuulustelu kertomuksessa myös ilmenee, että alkuun Matti Paananen ei tiedä kuka omisti CityLink Oy:n, mutta kuulustelun edetessä hän lausuu: K: Mikä Vesa Kuusiston ”rooli” oli Takaraja Vesa Kuusisto ky:ssä?  V: Käsitykseni mukaan Vesa Kuusisto oli vain yhtiön omistaja.

Epäilen vahvasti, ettei Matti Paananen ole tässä yhteydessä käyttänyt sanaa ”vain”, vaan se on kuulustelijan toimesta lisätty tekstiin. Matti Paanasen on kuulustelukertomuksessa lausuttu ihmetelleen, miksi kirjanpito on annettu Turkulaisen tilitoimiston tehtäväksi. Ymmärrän, että asiasta on käyty keskustelua verovirastossa ja Matti Paananen on valmisteltu asiaan. Oli selkeä konvenanssi, ja elämänkokemukseen liittyvä fakta, että Vesa Kuusisto (Citylink) yrittäjänä halusi hoitaa yhtiönsä taloudellisten asioiden ylläpidon riippumatta asiakkaistaan ja velkojistaan. Matti Paananen ei koskaan maininnut minulle tällaisen hypoteesin olemassaolosta. Etronian kohdalla voi havaita Matti Paanasen jatkaneen yhteistyötä Vesa Kuusiston kanssa. Kuulustelu päättyy silloin, kun Matti Paananen lausuu, ”että ei ole havainnut ohimyyntiä” Seuraa kuitenkin vielä yksi kysymys, K: Pitävätkö verotarkastuskertomuksessa kerrotut asiat paikkaansa ja onko sinulla jotain lisättävää tai korjattavaa verotarkastajille antamaasi selvitykseen? ja V: Kertomani asiat pitävät paikkaansa eikä minulla ole mitään korjattavaa tai lisättävää. Verotarkastuksen sisältöön ei Matti Paananen puutu. Kysymyksen tekijän Rikosylikonstaapeli Tuomola Markkun ajatus siitä, että Matti Paananen olisi yksintein hyväksynyt Verotarkastuskertomuksen sisällön, herättää runsaasti kysymyksiä kysyjän motiiveista.

Pos. 25.1.4 Poliisitutkinnasta

Poliisitutkinnasta syntyi aineistoa runsaat 10 senttiä paksuinen nippu paperia. Suurin osa aineistosta edustivat Verottajan sekä toisaalta Teoston toimittama materiaali, joka liittyi verotarkastuskertomuksen sisältöön. Tämän lisäksi olivat kuulustelukertomukset ja joitain oheismateriaalia. Edellisestä olen poiminut muutamia otteita.

Teosto oli pyytänyt Widenius, Sederholm & Someri Oy Ab:tä suorittamaan tarkastuksen Citylink Oy:n kirjanpitoon Turussa 10.1.1992. Yhteyshenkilönä Turussa oli Vesa Kuusisto. Hieman toista sivua pitkän kertomuksen viimeinen kappale kuuluu: ”Kirjanpidon Yleinen tilanne: Kirjanpito on hoidettu tilitoimistossa ja oli yleisluontoisen silmäyksen perusteella kunnossa. Ostolaskut sisälsivät kasettikuorien maahantuontia sekä nauhaostoja. Varastokirjanpitoa ei yrityksellä saadun tiedon mukaan ole, eikä inventaareja ole toistaiseksi tehty”. Helsingissä 14.1.1992 Ora Lyytikäinen, Outi Hieta.

Teoston pyytämä tilintarkastus perustui sopimukseen (seuraavalla sivulla) jonka Citylink oli Teoston kanssa tehnyt. Asiakirja löytyi poliisitutkinta aineistosta. Ihmettelin saatuani kyseisen aineiston (2000 luvun vaihteessa) miksi Kuusiston esilletuomaa kirjeenvaihtoa Teoston kanssa ei ollut liitetty tutkinta-aineistoon? kun siihen oleellisena osana liittyvä Teoston / Citylink Oy:n Sopimus oli. Asian tilaa valaistakseni on syytä selvittää,

 

 

 

123 • 4 • 5 << PreviousNext >>